SYNTTÄRIMATKA LONTOOSEEN

20/09/2019

Kuten viime postauksestakin saatoitte huomata, lähdimme synttärimatkalle Lontooseen. Vain minä ja muutaman päivän omien synttäreideni jälkeen pyöreät kymmenen täyttänyt esikoiseni.

Aloin jo kesällä miettimään, että mikä olisi sellainen vähän spesiaalimpi lahja täyttä kymppiä juhlistamaan. Meillä kun arki on aika hektistä ison lapsikatraan kanssa, aika pian mieleenkin pälkähti, että se voisi olla jotain kivaa yhdessä tekemistä – kahdenkeskistä aikaa.

Aina välillä Kaapo on toivonut vieressä nukkumista, ”ihan kuin silloin Thaimaassa hotellissa” ja olen joutunut kuitenkin kylmästi kieltätymään, sillä en ole halunnut enempää häiriötekijöitä öihini. Hän myös rakastaa teen litkimistä (ja pyysi sitä jopa synttärilahjaksi), jonka lisäksi Harry Potter on ollut aika paljon esillä jutuissa jo pitkään – joten aika pian mieleeni tulikin, mitäs jos lähtisimme kahdestaan Lontooseen.

Ja niin me sitten lähdimme! Ostin meille lentoliput jo muutama kuukausi sitten ja pidin koko homman visusti salaisuutena synttäripäivään asti. Viisi tuntia ennen koneen lähtöä annoin hänelle onnittelukortin, jossa luki ”Lähdetäänkö teelle?” ja alle olin piirtänyt Big Benin ja sen ympärillä lenetelevän Peter Panin, kaksikerroksisken bussin jota ajoi Padidngton, kyydissään Kuningatar ja katolla Harry Potter, sekä Buckinhamin vartija tarjoilemassa teetä.

Hetken aikaa hän ihmetteli korttia, kunnes pikkuhiljaa alkoi valkenemaan. Eihän hän aluksi meinannut millään uskoa, että lähdedemme NYT HETI. Kun hän vihdoin käsitti tuli pikku paniikki. Pian jännitys vaihtui kuitenkin innostukseen ja lähdimme vielä hakemaan kaupasta vähän evästä ennen lähtöä.

Kaupalla huomasin pankkikorttini kadonneen ja sitten vuorostani itku silmässä olin minä. Olin jo aika varma, ettemme pääsisikään lähtemään, sillä eihän ilman korttia voi matkustaa. Kaikki kuitenkin järjestyi, onneksi on Apple Pay puhelimessa ja käteinen. Etsittiin korttia kuitenkin sen verran kauan, että tuli vähän kiire lähteä kentälle. Kunnon jännitys loppuun asti siis.

Eikä jännitys vielä päättynyt koneeseen ehtimiseen, sillä ensimmäistä kertaa minulta nimittäin pyydettiin lapsen syntymätodistusta passin tarkaistuksessa Enlannin päässä- eikä sellaista tietenkään tällä kertaa ollut. Ikinä ennen ole sitä pyydetty missään päin maailmaa, vaikka sellainen mukana onkin useilla reissuilla ollut. Meillä kun on eri sukunimet ja passivirkailija oli tiukkana siitä, että miten minä voin olla hänen äitinsä. Onneksi Kaapolta jo Englnati onnistuu ja hänen vakuuttelunsa ansiosta päästiin siitäkin tilanteesta. Onneksi tähän myös päättyivät matkan isommat kommellukset.

Lontoossa oltiin myöhään illalla ja heti päästiin testaamaan niin juna kun metrokin. Hotelliin chekkaamiseen jälkeen käytiin syömässä, jossa koko ravintola lauloi onnittelulaulun Kaapolle tarjoilijan tuodessa hänelle tähtisädetikuin koristellun järkiruoan.

Käytiin myös Harry Potter Studiolla, hienosti iltapäiväteellä, parissa museossa, Hyde Parkissa ja käppäiltiin ja ihmeteltiin muuten vain kaupungin menoa. Kaapo oli superia matkaseuraa (jälleen kerran) ja suunnisi ihan superhyvin myös sokkeloisessa metrossa. Myös sää helli meitä ihanasti.

Moni teistä onkin toivonyt Instan kautta vinkkejä Lontooseen ja yritän pian koostaa vielä jonkinlaisen kompaktin reissupostauksen tännekin. Toiveestanne pistän myös kaikki Lontoon ig-storyt profiilini kohokohtiin ihan pian!

Ehkä kuvista välittyykin, että meillä oli tosi ihana reissu, kolme yötä laatuaikaa vain kahdestaan. Nukuttiin vierekkäin saman peiton alla, juteltiin, ihmeteltiin, vähän riideltiin, herkuteltiin ja naurettiin ja nautittiin paljon.


VINKIT VAUVAN KANSSA MATKUSTAMISEEN

13/08/2019

En sanoisi välttämättä olevani mikään konkari pienen vauvan kanssa lentomatkustamisessa, mutta muutaman kerran on tullut kuitenkin alle vuoden ikäisen kanssa lennettyä – ja useamman kerran sitten vähän isompien vauvojen kanssa. Joten jonkinlainen kokemuspohja kuitenkin löytyy, jotta koen voivani antaa reissua helpottavia vinkkejä.

Alle kaksivuotiaasta, sylissä matkustavasta lapsesta ei yleensä tarvitse maksaa mitään tai jokin ihan pieni, alle muutaman kympin summa. Koko matkan ilman omaa paikkaa matkustava vauva asettaa toki omat haasteensa, mutta kyllä siitäkin selviää.

Kori vauvalle

Etenkin vähän pidemmille reittilennoille on mahdollista varata vauvalle vastapäiseen seinään kiinnitettävä kori / koppa. Korin voi kuitenkin yleensä kiinnittää vain muutamalle tietylle paikalle, joten varauksen kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä.

Vauvakopassa voi lennon aikana olla yleensä alle vuoden ikäinen ja alle 9 kiloinen vauva (vaihtelee toki lentoyhtiöittäin), mutta on hyvä huomioida, että seinään kiinnitetyssä kopassa ei saa esimerkiksi istua. Koppa toimii siis parhaiten ihan pienelle tai nukkuvalle lapselle.

Koppaa voi pitää myös lattialla jos jalkatila sen sallii eikä turvavyövalo pala. Tällöin koppaa voi hyödyntää vaikkapa lapsen leikkiessä tai syödessä, sillä silloin siinä ei ole lapsen pakko maata.

Oma koppa

Lennolle on mahdollista ottaa myös oma pehmeä koppa, jos sen saa taiteltua käsimatkatavaroiden vaatimaan kokoon. Voi olla helpompaa nukuttaa ja siirrellä nukkuvaa vauvaa kopassa, mutta ahtaiden tilojen vuoksi se voi myös olla ajoittain tiellä.

Extra jalkatila

Useissa koneissa on mahdollista varata paikka (lisämaksua varstaan) riviltä, jossa on normaalia enemmän jalkatilaa. Kuitenkin usein näillä paikoilla sijaitsee myös hätäpoistumistiet, jolloin niissä ei voi matkustaa lapsen kanssa. Tämä kannattaa siis tarkistaa etukäteen.

Jos varaat lennolle vauvakopan, siihen kuuluu käsittääkseni aina myös suurempi jalkatila.

Keskipaikka vapaaksi

Jos matkustat toisen aikuisen kanssa, voi paikkojen kanssa yrittää kikkailla niin, että sylissä matkustava vauva saa ilmaiseksi tyhjän paikan. Tämä on tosin aina riski, mutta onnistuessaan se auttaa todella paljon.

Eli paikkoja etukäteen varatessa voi jättää esim kolmipaikkaisessa rivissä keskipaikan tyhjäksi ja varata siis yksi paikka ikkunalta ja toinen käytävältä. Jos kone ei tule aivan täyteen, nämä paikat yleensä jäävät vapaaksi ja voit ottaa tyhjän paikan käyttöön vauvalle. Kun käsinojat nostaa ylös, mahtuu vauva hyvin nukkumaan poikittain vapaalla tuolilla. Oman kokemuksen mukaan myös mitä taaempaa konetta varaat paikat, sitä paremmin tämä kikkailu onnistuu.

Nousu ja lasku

Myös sylissä matkustavan vauvan täytyy olla vöissä kasvot menosuuntaan nousun, laskun sekä mahdollisen turbulenssin aikana, oli hän minkä ikäinen tahansa. Tähän tarkoitukseen penkillä odottaa yleensä valmiina vyö, joka liitetään omaan vyöhön kiinni.

Jotkut syöttävät vauvaa aina nousun ja laskun aikana, sillä se auttaa pitämään korvat auki ja vähentämään korvissa tuntuvaa painetta.

Matkarattaat ja turvaistuin

Helsinki-Vantaan kenttää lukuunottamatta, monilla kentillä on mahdollista ottaa matkarattaat kentälle mukaan, jolloin ne luovutetaan ruumaan vasta lentoneeseen mentäessä. Helsingin kentällä rattaita varten saa ison muovipussin, joka kannattaa säilyttää myös kotimatkaa varten. Rattaille voi myös vuokrata suojalaukun kentältä, jos pelkää niiden rikkoutuvan. Suojalaukkuun voi pakata myös muuta tavaraa, kuten vaikka vaippoja.

Vauvan kanssa matkustaessa niin rattaat kuin turvaistuin ovat yleensä ilmaisia ottaa mukaan, vaikka muuten matkatavarat eivät lippuun sisältyisikään. Jos rattaita ei voi ottaa koneeseen saakka, ne jätetään yleensä erikosmatkatavaraluukulle, kuten myös turvaistuin. Eli eri paikkaan kun muut laukut.

Turvatarkastus

Joillain lentokentillä pääsee lasten kanssa matkustaessa jonojen ohi tai heille on varattu kokonaan omat jonot ja portit. Tämä on aika ihana juttu, kun voi rauhassa säätää eikä tarvitse välittää niskaan huohottavista kiireisistä liikematkustajista. Myös Helsinki-vantaalta löytyy perheiden oma turvatarkastusportti.

Vauvan ruoat

Alle kaksivuotiaan kanssa matkustaessa voi koneeseen ottaa mukaan matkan aikana tarvittavan määrän vauvan ruokaa ja juomaa – ja vähän päälle. Eli tässä kohtaa nesterajoitukset eivät päde. Voit siis huoletta pakata käsimatkatavaroihin lähes rajoittamattoman määrän soseita, korviketta tai maitojauhetta, pillimehuja yms. Me olemme saaneet tarkistuksen läpi viedä jopa lämmintä vettä isossa termarissa.

Muista ottaa kaikki nesteet ja muut ruoat esille turvatarkastuksessa ja laittaa ne omaan laatikkoonsa ennen läpivalaisua.

Syöminen koneessa

Lentokoneissa vauvan ruoat lämmitetään yleensä kuumassa vesihauteessa, varaudu siis siihen, että lämmityksessä voi hieman kestää. Jos vauva syö pullosta, suosittelen ottamaan paljon pulloja mukaan, tällöin ei tarvitse miettiä niiden pesemistä.

Muista myös:

Passi vauvalle. Passia hakiessa paikalla pitää olla kaikki huoltajat tai kirjallinen suostumus toiselta sekä tietysti itse vauva.

Koneessa tulee usein kylmä, vauvalle kannattaa pakata lämmitä päälle sekä ottaa mukaan varmuudeksi myös oma peitto.

Vaihtovaatteet itselle. Lasten kanssa syntyy usein sotkua, joten käsmatkatavaroihin kannattaa pakata myös vaihtovaatteet itselleen.

Kantoreppu tai liina. Emme itse harrasta hirveästi kantamista, mutta koin kantorepun hyödylliseksi niin kentällä että koneessa. Vauvan voi esimerkiksi nukuttaa siihen koneessa ja saada näin omat kädet vapaaksi.

Pyydä apua. Lentoemmänniltä tai kanssamatkustajilta, ihan rohkeasti.

Haisevimmat vaipat kannattaa käydä vaihtamassa koneen vessassa, pienestä koostaan huolimatta niistä löytyy alas taitettavat vaipanvaihtoalustat. Muovipusseja saa lentoemänniltä.

Oma asenne. Lasten kanssa reissaaminen voi olla stressaavaa ja lapsi kyllä aistii jos sinua hermostuttaa. Yritä siis säilyttää mahdollisimman leppoisa asenne ja pidä huoli myös omasta verensokeritasostasi. Älä turhaan stressaa mitä muut kanssamatkustajat ovat mieltä mahdollisesti itkevästä lapsestasi – teillä on ihan yhtälainen oikeus matkustaa kun muillakin.

LUE MYÖS: 12 VINKKIÄ LASTEN KANSSA MATKUSTAMISEEN


GABOPINO BEACH

16/06/2019
Kommentit pois päältä artikkelissa GABOPINO BEACH

Vuosi sitten olimme babymoonillamme kaksistaan tällä samaisella rannalla. Paikka teki meihin viimeksi niin suuren vaikutuksen, että halusimme ehdottomasti käydä siellä nyt myös lasten kanssa.

Luonnonkaunis ranta on tunnettu muun muassa sitä ympäröivistä dyyneistä sekä surffausmahdollisuudestaan. Suurin osa rantaviivasta on myös pyhitetty naturisteille. Täysin nudistina auringon palvominen ei kuitenkaan ole edellytys rannalla olemiselle, vaan siellä voi puketua (tai olla pukeutumatta) juuri niin kuin tahtoo.

Verrattuna muihin täällä päin oleviin rantoihin, Cabopino on kuin piilossa oleva rauhallinen keidas. Se kun ei ole aivan suosituimpien turistikohteiden aivan välittömässä läheisyydessä, vaan sinne pääsy vaatii täältä auton. Matkaa Funegirolan täpötäysiltä rannoilta sinne on noin vartin ajomatkan verran.

Ainoastaan rannan alkupäässä on pieni rypäs vuokrattavia aurinkotuoleja ja vähän enemmän porukkaa, sen jälkeen alkavat dyynit sekä nudistialue. Joinain hetkinä voi tuntua, ettei rannalla ole ketään muita. Rantaviivan toisessa päässä utuisina siintävät vuoret tekevät paikasta entistä ainutlaatuisemman.

Ranta on paikoitellen hyvinkin matala mereen mentäessä, joten lasten kanssa on täällä helppo olla. Toisaalta taas tuulisena päivänä aallot saattavat olla isohkoja, kuten meillä tällä kertaa oli. Pidemmällä rannalla on ihanan rauhallista osittain siksi, ettei siellä ole mitään palveluita – ei siis myöskään rantavahteja / pelastajia. Tämä kannattaa pitää mielessä uimaan tai surffaamaan mennessä. Keltaisesta lipusta huolimatta me uskallauduimme mereen aaltoihin hyppimään ja voi vitsit, että se oli hauskaa. Hiekkaa oli uikkareissa sen jälkeen ehkä kilo.

Tämä rantakäynti oli myös ensimmäistä laatuaan Myylle. Vähän etukäteen jännitti, että miten menee kuumalla hiekalla vauvan kanssa, joka pistää suuhunsa kaiken. Mutta huomasin pian, että oikeastaan siellä olikin aika rentoa. Mitäs nyt jos vähän menee hiekkaa suuhun, se ei ainakaan takerru samalla tavalla kurkkuun kun kaikki kuivat lehdet, kukat ja kivet joita hän normaalisti yrittää syödä.

Toki kovin kauaa ei vauvan kanssa suojaavista vaatteista ja hatusta huolimatta voinut rannalla olla, siellä meillä ei ollut rattaita lukuunottamatta mitään varjoa mukana. Rattaista puheenollen, pitkälle rannalle pääsee kätevästi ja esteettömästi dyynjeä pitkin kulkevien pitkospuiden kautta. Ne kiemurtelevat hieman, mutta samalla saa ihailla upeaa luontoa ja maisemia.

Rannan toisesta päästä löytyy taas vähän palveluita, kuten symppis ravintola, josta saa ainakin hyvää kalaa, roseta ja jäätelöä.

Oliko teillä kiinnostusta kuulla muista meidän mielestä kivoista ja lapsiystävällisistä paikoista täällä aurinkorannikolla?