MINÄ LASTEN SILMIN

13/05/2017

Äiti on

K: Joskus vähän hauska ja näyttää äidiltä
E: Kiva ja se tekee hyvää ruokaa

Äiti sanoo aina minulle

K: Nyt nukkumaan
E: Että mä oon söpö

Äidin tekee onnelliseksi

K: Me
E: Että me ollaan sen kanssa

Äiti saa minut nauramaan

K: Sen ilmeillä
E: Kutittamalla

Äiti oli lapsena

K: Vähän hauska ja villi
E: Vähän mun näkönen ja kiltti

Äidin lempipuuhaa on

K: Hauskojen juttujen tekeminen ja tanssiminen
E: Leikkiä meijän kaa

Kun äiti on yksin hän

K: Siivoo
E: Tekee ruokaa ja nukkuu

Äiti on tosi hyvä

K: Bloggaamaan
E: Kaiken kivan tekemisessä, kuten tekee lentsikkaa

Äiti ei ole hyvä

K: Suklaamunien piilottamisessa
E: Rakentaa legoilla

Äiti tekee työkseen

K: Ottaa valokuvia ja bloggaa, eli kirjottaa nettiin juttuja
E: Kirjottaa

Äidin lempiruoka on

K: Joku ihme pasta
E: Aika moni

Äiti ja minä tehdään yhdessä

K: Leikitän joskus, pidetään leffa-iltaa ja käydään kaupungilla
E: Käydään kaupassa ja kävellään käsi kädessä

Minussa ja äidissä on samaa

K: Samanväriset silmät
E: Me ollaan kivoja ja meidän silmät on samannäköset

Minussa ja äidissä on erona

K: Mä oon vähän nopeempi juoksee
E: Äidillä on tauointeja sormessa ja kynsilakkaa

Äidin lempipaikka on

K: Koti meidän luona
E: Ehkä koti

Lomalla äiti haluaa

K: Olla meidän kanssa ja käydään uimassa paitsi jos vesi on kylmää niin äiti ei tuu
E: Uida mun kanssa

Siitä tiedän, että äiti rakastaa minua kun 

K: Koska se aina sanoo niin
E: Se silittää aina ja peittelee


PELOTTAA

6/02/2017

Processed with VSCO with f2 preset

Minun on pitänyt kirjoittaa tästä aiheesta vuosia. Joka kerta olen kuitenkin perääntynyt, en nimittäin halua aiheuttaa pelkoa muissa. Kun lukee tällaisia juttuja alkaa omakin mielikuvitus laukkaamaan. Toisaalta, tämä on tietääkseni ihan yleistä ja normaalia. Ehkä sen ei pitäisi tuntua niin kauhealta. Eli se, että pelottaa.

Välillä pelottaa niin etten saa koko yönä unta. Mielessä pyörii erilaisia, välillä ihan hullujakin, ajatuksia. Pelkään siis, että lapsille sattuu jotain. Ja välillä taas pelkään sitä, että mitä lapsille käy, jos minulle sattuu jotain.

Nämä pelot alkoivat vähän sen jälkeen kun Kaapo oli syntynyt. Silloin ne olivat kuitenkin sellaisia aika ”tavallisia” pelkoja. Mitä jos kierähdän vauvan päälle yöllä, mitä jos se lopettaa hengittämisen enkä huomaa, mitä jos vaunut kaatuvat? Välillä ne olivat vähän hullumpia, kuten että mitä jos joku kiipeää parvekkeelle ja kidnappaa vauvan tai mitä jos unohdan vauvan ratikkaan? 

Mitä vanhemmaksi Kaapo kasvoi, sitä vähemmän näitä ajatuksia enää oli. Kunnes Elvis syntyi. Sitten oikeasti aloin pelkäämään, miettimään ja menettämään yöuniani ihan kunnolla. Saatoin vain maata tuntikausia hiljaa paikallani sängyssä, ahdistuneena, kyynelet hiljaa silmäkulmista tyynylle valuen ja kuunnella kuinka vieressä nukkuvat lapset tuhisivat. Samalla päässä pyöri mitä hurjempia skenaarioita.

Muutamat niistä toistuivat useasti. Mitäs jos olemme korkean rakennuksen katolla ja rakennus palaa. Minun pitää laskeutua 2-vuotiaan ja pienen vauvan kanssa ohuita tikapuita pitkin alas kahdennestakymmenennestä kerroksesta alas. Miten saan molemmat lapset mukanani, ilman että kumpikaan ei putoa ja kuole?  Tuntikausia saatoin miettiä, miten yrittäisin tunkea vauvan vaatteideni sisään ja sitoa taaperon jotenkin itseeni.

Toinen klassikko oli se, kun olisimme laivassa. Yöllä laiva uppoaisi, emmekä pystyisi pelastumaan mitenkään.Lopulta tulin aina siihen tulokseen, että lukittautuisimme kaikki hytin vessaan. Ainakin ruumiimme löytyisivät sitten yhdessä. Kun suoraan Titanicista.

Ihan kamalia ajatuksia, pahoittelut näistä. Haluan tällä tuoda kuitenkin esille sen, että vaikka nämä kuulostavat aika kauheilta, tällaiset ajatukset ovatkin aivan normaaleita. Lähes kaikki äitikaverit, joiden kanssa olen aiheesta puhunut, miettivät usein samanlaisia juttuja.

Pelottavat ajatukset ja skenariot ovat olleet pois mielestä pitkään. Kunnes ne joitain viikkoja sitten palasivat aika vahvoina. En voi olla ajattelematta (vasta) ensi talvena koittavaa Thaimaan matkaamme, ja sitä, mitä kaikkea siellä voikaan sattua. Pelkään liikenneonnettomuuksia, sitä että joku putoaa jostain korkealta, tulee maanjäristys tai tsunami. Eniten kuitenkin pelkään sitä, että mitäs jos minulle käy jotain.

En pelkää itseni puolesta, mutta mitä sitten tapahtuu jos lapset jäävät kahdestaan toiselle puolelle maapalloa. Mikä hätä heillä tulee olemaan. Kuinka kamalaa se on heille. Entäs jos he eivät saakaan apua. Entä jos joku tekee heille jotain pahaa? Hyi.

Pelot ja ahdistus ovat osa vanhemmuutta. Ne ovat yksi alkukantainen piirre meissä, joka auttaa meitä pitämään lapsemme hengissä. Ja jos pelkoihin ei liity masennusta tai liikaa ahdistusta, niistä ei tarvitse olla huolissaan. Silti minusta tuntuu hassulta, että miten en vieläkään saa näitä ajatuksia pois mielestäni. Siksi ajattelin nyt vihdoinkin puhua näistä myös blogiin. Meillä vanhemmilla on varmasti aina pelko ja huoli lapsistamme aina. Tärkeää on kuitenkin, ettemme anna sen vaikuttaa liikaa elämään.

Pari kertaa olen miettinyt, että perun koko Thaimaan matkan. Mutta hitto, aivan hyvin voin jäädä huomenna auton alle. En voi jäädä vain kotiin pelkäämään. Huolet ehkä kasvavat ja muuttuvat vuosien myötä, mutta niin kasvaa myös oma itsevarmuus vanhempana. On myös rohkeutta puhua ääneen peloistaan. Siitä saa sitten lisää rohkeutta. Kuten vaikka lähteä sinne toiselle puolelle maailmaa viidakkoseikkailulle yksin lasten kanssa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ÄITI ON TOSI HYVÄ TILAA PIZZAA

19/10/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Netissä on taas levinnyt hauska juttu, jossa lapsilta kysellään kysymyksiä äitiin liittyen. Mehän itseasiassa tehtiin blogiin samanmoinen toissakesänä ja nyt tästä facessa kiertäneestä kyselystä inspiroituneena taas uusi. Täältä löytyy Kaapon edelliset vastaukset ja täältä taas Elviksen. Kaapo halusi tänään myös ottaa minusta kuvia, joten ne sopivat hienosti vastauksen kaveriksi.

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
Kaapo: Hyvää yötä
Elvis : Syö ruoka nyt

2. Mikä tekee äidin onnelliseksi?
Kaapo: Kun sä näät meijät
Elvis : Se että sä annant meille karkkii

3. Mikä tekee surulliseksi?
Kaapo : Jos me rikotaan jotain
Elvis : Elokuvasta

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
Kaapo : Kun sä heität niin hyvää läppää
Elvis : Että sä kutitat

5. Millainen äitisi oli lapsena?
Kaapo : Kiltti
Elvis : Hassu

6. Kuinka vanha äitisi on?
Kaapo : 30
Elvis : Joo

7. Kuinka pitkä äitisi on?
Kaapo : 15 mittanen
Elvis : Tosi pitkä

8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
Kaapo : Kirjoittaminen
Elvis : Tanssiminen

9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
Kaapo : Itkee ja oottaa meitä ovella
Elvis : Itkee ja ottaa kreisit otteet käyttöön

10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
Kaapo : Niin nopee kirjottaa
Elvis : Laulaa niin hyvin

11. Missä äitisi on tosi hyvä?
Kaapo : Siivoo ja kertoo vitsejä
Elvis : Tilaa pizzaa

12. Missä äitisi ei ole kovin hyvä lainkaan?
Kaapo : Juoksukilpailussa
Elvis : Vankilan johtamisessa

13. Mitä äitisi tekee työkseen?
Kaapo : Ottaa kuvia
Elvis : Kirjottaminen

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
Kaapo : Pinaattikeitto
Elvis : Kasvissosekeitto

15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
Kaapo : Oot niin kiltti meille
Elvis : Koska oot niin hauska

16. Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?
Kaapo : Minni-hiiri
Elvis : Hulk

17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
Kaapo : Syöty ja hemmoteltu
Elvis : Leikitään ja mennään museoon

18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?
Kaapo : Meillä on samanlaiset silmät
Elvis : Molemmilla on etuhampaat vielä tallella

19. Mitä eroa teissä on?
Kaapo : Mulla on enemmän pisamia
Elvis : Mä tykkään leikkiä ulkona Einon kanssa

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
Kaapo : Hymystä ja sydämestäs
Kaapo : Koska sä sanot

21. Mikä on äitisi lempipaikka minne mennä?
Kaapo : Thaimaa
Elvis : Espanjaan

Linkittäkää tai liittäkää ihmeessä omat vastauksenne kommentteihin, niitä on hauska lukea 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

TOTUUS ÄIDISTÄ – BY KAAPO

8/06/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

1. Mitä äiti usein sanoo sinulle?

Rauhallisesti

2. Mikä tekee äidin iloiseksi?

Että me ollaan kiltisti

3. Mikä tekee äidin surulliseksi?

Kun me riehutaan

4. Miten äiti saa sinut nauramaan?

Kutittamisella ja hassuilla sanoilla

5. Millainen äiti oli lapsena?

Niin pieniiiii ja donitsi

6. Kuinka vanha äiti on?

Yhtä vanha kuin makkara

7. Kuinka pitkä äiti on?

Näääääääin pieni

8. Mitä äiti tykkää tehdä?

Leikkiä meidän kanssa ja hymyillä ja mennä järvelle huutamaan

9. Mitä äiti tekee, kun ei ole sinun kanssasi?

Töitä ja kiljuu

10. Mistä asiasta äitisi olisi kuuluisa?

Siitä kun on julkkis ja kavereiden kanssa

11. Mitä äitisi on hyvä tekemään?

Tekemään töitä ja laiskottelemaan

12. Mitä äitisi ei osaa tehdä niin hyvin?

Lopettaa kiroilua

13. Mitä äitisi tekee työkseen?

Kirjottaa juttuja ja välillä puhuu puhelimessa hölmöjä juttuja

14. Mikä on äitisi lempiruokaa?

Kalahernekeitto

15. Mistä asiasta olet ylpeä äidissäsi?

Kun hölmöilee mun kaa

16. Mikä hahmo äitisi olisi?

Super-Mario

17. Mitä sinä ja äiti teette yhdessä?

Kiivetään puuhun ja hypätään laskuvarjolla kanuunat kädessä

18. Mitä samaa sinussa ja äidissäsi on?

Pää

19. Millä tavoin olette erilaisia?

Äitillä ei ole pippeliä ja äitillä on pitkät ripset

20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?

Kun se kiljuu

Niin, ettäs tiedätte.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

TAKAPIHALLA RATAPIHALLA

14/03/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ollaan tässä pikkuhiljaa tutustuttu uuteen asuinalueeseemme, lähialepa on löytynyt, omaa pihaa on tullut toki testailtua ja muutamaan naapuriin tutustuttua ja tänään laajensimme sitten tuohon aidan taakase takapihalle, eli VR:n vanhalle ratapihalle. Ratapihalla kävivät ennen veturit kääntymässä, ja se on todella hieno paikka vanhoine veturitallin rakennuksineen. Osassa rakennusta järjesteteään myös erilaista toimintaa, kuten joka sunnuntainen kirppis.

Tänään pyörittiin kuitenkin enemmän tuossa vanhoilla raiteilla jotka meidänkin olkkarin ikkunasta näkyvät. Lapset olivat tottakai aivan haltioissaan vanhoista, vähän erikoisemmista, junista. Oma jännitysmomenttini oli kuitenkin kokoajan se, että tuleeko vanhoja raiteita pitkin juna, vaikka käsittääkseni siinä ei mikään enää kulje.

Tuo kevätaurinko on vaan niin ihana. Sitä ei voi tarpeeksi hehkuttaa. Omat haastensa se tuo kuitenkin valokuvaukseen. En muista yhtään miten auringossa kannattaa kuvata, juuri kun oli oppinut hyvät asetukset ihan liian pimeisiin talvipäiviin. Ensimmäisen maailman ongelmia tosiaan! Kai se kuvauskin pikkuhiljaa alkaa taas auringossakin sujumaan, minulla on onnekseni kaksi erittäin innokasta apuria. Niin innokasta ettei minun oikeastaan tarvitsisi enää kuvata ollenkaan. Tämänkin postauksen suurimman osan kuvista otti Kaapo.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.