Kun pojat olivat viime vuoden kesällä malleina Aarrekidin uuteen katalogiin (KURKKAA TÄÄLTÄ), sain jo vähän vinkkiä siitä että mitä kivaa olisi luvassa tälle keväälle. Moni kuvat nähdessään jo ehtikin ihastella mustavalkoista pöllöpaitaa, josta tulikin sitten ihana harmaa-turkoosi versio viime syksyn Owls-mallistoon. Mutta nyt tosiaan seuraavaksi olisi tuon mustan vuoro.

Sen lisäksi että tykkään älyttömästi tuosta pöllöpaidasta, tulee paras uutinen kuitenkin tässä: kevääksi ei tule uutta kuosia, vaan Aarrekidin ylivoimaisesti suosituin printti, Pia Kedon suunnittelema, Satumetsä tekee paluun! Itse olen tästä todella innoissani, sillä tämä on myös oma lempparini ja nuo kuvassa olevat, jo pieneksi käyvät, housut ovat tällä hetkellä ainut omistamamme vaatekappale tuota kyseistä kuosia. Kevään Classics-malliostoon kuuluu niin hupparia, mekkoa, paitaa, leggaria, peittoa ja pipoakin. Sen verran esimerkiksi nuo paidat kuitenkin poikkeavat vanhoista, ettei niissä ole enää pitkiä resoreita hihojen suussa. Vaan ihan tuollaiset tavalliset, kuten pöllöpaidassa.

Ihan tarkkaa päivämäärää ei malliston ilmestymiselle ole vielä annettu, mutta helmi-maaliskuun vaihteesta on alustavasti ollut puhe. Ja syksyksi sitten taas jotain ihan muuta 😉

Mitäs olette mieltä tästä uutisesta? Itse ainakin ajattelen että kiva käyttää hyödyksi jo vanhoja, tykättyjä juttuja, ei sitä pyörää tarvitse joka kausi uusiksi keksiä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eilen iltapalapöydässä Kaapo ihmetteli vuotavaa korvaansa. Ja todentotta, se olikin vuotanut hurjasti! Sitä se muutamia päivä kestänyt, mennyt ja tullut, kuume ja lämpöily oli siis enteillyt. Korvatulehdus. Muistelin Kaapon maininneen jotain korvastaan jo viime viikolla, mutta koska ei ollut kipua valitellut en osannut yhtään aavistaa. Kaapollahan oli ihan kamala, muutaman vuoden korvatulehduskierre, joka kuitenkin loppui seinään pari vuotta sitten putkituksen ja nielurisojen poiston jälkeen. Tämä on itseasiassa toinen korvatulehdus sen jälkeen, vaikka putket ovatkin jo aikaa sitten pudonneet.

Ei siinä auttanut sitten muu kun aamusta soitella lääkäriaikaa. Tällasina päivinä sitä huomaa miten hankalaa olla yksin aikusena lasten kanssa, mutta hienostihan se lopulta meni. Kaapo halusi ehdottomasti jäädä kotiin odottamaan siksi aikaa kun vein Elviksen tarhaan. Aiemmin jos vain jompikumpi on sairastanut, on logistiikan kannalta helpointa ollut pitää molemmat kotona. Minua vähän jännitti, sillä edestakaiseen reissuun meni melkein puoli tuntia, mutta hyvin oli jo niin iso poika täällä sen aikaa pärjäillyt.

Lääkärissä ei sitten mennytkään ihan yhtä hyvin. Ei muuten, mutta hän oli reilusti yli tunnin myöhässä, jonka aikana molemmat kyllästyimme moneen otteeseen odotteluun. Myöhästymisen syy paljastui myös vihdoin lääkärille päästessämme. Hän oli tosi ihana. Rauhassa tutki ja kyseli, ei mitään nopeaa likuhihnameininkiä jota valitettavan usein joutuu kiireisellä terveysasemalla kokemaan.

Apteekin, palkinto-mäkkärin ja pikaisesti uusien talvikenkien oston jälkeen ehdimme vielä kotiin hetkeksi hengähtämään ja välipalaa syömää ennen kun lähdimme hakemaan Elviksen päiväkodista. Ei siis mikään löysä rokulipäivä rennosti kotosalla, vaikka maanantaisaikku saatta siltä kuulostaa. Tai no jos sitä 20 minuutin lukutaukoa sohvannurkassa ei lasketa.

Toivottavasti antibiotit ja korvatipat tehoavat, eikä tästä ala uutta tulehduskierrettä. Onneksi korva ei sentään ole kipeä eikä muita oireita ole. Seuraavaksi sitten odottelen vesirokkoa jota kuulemma päiväkodissa on ollut liikkeellä…

Ollaankos teillä sairasteltu, vai pysytty toistaiseksi terveinä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Nyt niitä taas saa, Aarrekidin kauniita joulukalentereita nimittäin. Viime vuonna kalenteria valmistettiin, muutaman vuoden tauon jälkeen, pieni erikoiserä. Moni jäi kuitemkin ilman, sillä kankaisten kestokalenterien suosio yllätti kaikki. Tänä vuonna kaikille ennakkotilaajille tehtiin kalenterit sekä Aarrekidin verkkokauppaan vielä useampi kappale.

Suomessa valmistetut kalenterit ovat puuvillaa ja taskuissa seikkailee Aarrekidin printeistä tuttuja hahmoja. Meillä pojat tykkäsivät viime vuonna tosi paljon kalenterista, taskuihin kun voi jemmata melkeimpä mitä vaan. Ja mikä parasta, kaunis ulkonäkö miellyttää omaa silmää. Viime vuonna kalenterista löytyi ainakin leluja, kuusen koristeita, herkkuja, tarroja, leffa -ja retkilippuja sekä pari kolikkoa.

TÄSTÄ siis suoraan kalenteriostoksille, veikkaan että tänäkin vuonna nopeus on valttia.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ja niin tosiaan se loma loppui. Lapsilla seitsemän viikon tauko päiväkodista takana. Täytyy sanoa että kukaan ei kyllä kovasti sinä aikana kaivannut päiväkotiin. Tai no Elvis ehkä. Itselläni on hieman ristiriitaiset tunteet lasten hoitoon viemisestä. Tietysti lasten on siellä ainakin osittain oltava ja minun töitä tehtävä, mutta silti mietin jatkuvasti että olisiko joku toinen ratkaisu mahdollinen. Luulen että suurin ongelmani on se etten pysty luottamaan täysin päiväkodin toimintaan. Se ei kumpua mistään tietystä jutusta, en vaan voi tietää että kuinka tarkasti heitä siellä pidetään silmällä, onko siellä turvallista, onko lapsilla joku aikuinen jonka syliin mennä, osallistutetaanko heitä tarpeeksi pienryhmätoimintaan vai riehuvatko he vain päättöminä menemään. Se että päiväkodille pitää iiertää ja kavuta kauhea mäki ei myöskään auta asiaan.

Kaikesta huolimatta päiväkodin aloutus on mennyt kyllä hienosti. Elvis vaihtoi isojen ryhmään ja kasvoi silmissä heti kymmenen senttiä. Elvis on ollut siirrosta innoissaan, itse vähän kauhistelen hurjia leikkejä mitä hän toisten viisivuotiaiden kanssa leikkii. Mutta ihanaa että pojat ovat nyt samassa ryhmässä, ainakin heillä on turvaa toisistaan jos ei muuta.

Vaatteiden nimikoinnit ja muut olemme totuttuun tapaan hoitaneet aamuisin kauheassa kiireessä. Onneksi tilasin alkuvuodesta tarramonsterilta valmiita nimikoituja tarroja. Vaikka toki maalarinteippiin kuulakärkikynällä kirjoitettu nimi ja selkään lätkäisty teippikin toimii melko hyvin.

Varavaatteet on minusta kaikista yksinkertaisin viedä päiväkodille säilöön, kun kuljettaa edestakaisin kodin välillä. Varavaatekorista löytyy sisähousut, muutamat kalsarit, sukat, legginssit, t-paidat ja ohuet pitkähihaiset. Samoin tossut jäävät aina päiväkodille, kuten myös kumpparit ja kurahousut. Molemmilla on myös omat unilelut päiväkodilla. Talven tullen sitten viedään vielä villasukkaa, varahanskaa ja pipoa. Ajattelen myös että näin ollen päiväkodista kulkeutuu mahdollisimman vähän mitään pöpöjä meille kotiin.

Ennen kesälomaa Kaapollahan oli vaikeuksia jääädä päiväkotiin ja asiaa saattoi itkeä jo edellispäivänä. Pientä nurinaa on nytkin olla, mutta tosi tosi hienosti ja ilman itkuja on mennyt tähän saakka. Siitä olen hurjan iloinen. Kuten moni silloin epäilikin, kyseessä taisi olla vaan joku vaihe. Onneksi.

Mites muilla, joko arki on alkanut rullaamaan? Mites hoitokuviot?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Osa teistä varmasti jo tietää, itsekkin olen asiasta kuullut. Se vain piti omakohtaisesti kokea. Jotkut kaupoissa myytävät saippuakupla-aineet pilaavat vaatteet.

Kun ainetta läikkyy vaatteile ei vielä huomaa mitään. Mutta pesun aikana tapahtuu ilmeisesti jokin kemiaalinen reaktio ja läikkynyt aine jättää jälkeensä tummat läikät.

Aineita on varmaankin erilaisia, kannattaa katsoa onko tuoteselosteessa varoituksia. Tavalliseen itse fairystä tehtyyn aineeseen voi onneksi aina luottaa. Muuten jatkossa lapset puhaltavat kuplia meillä vain nakuina.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.