ARKIKUVA 36/52

9/09/2019

Ärsyttävä syyslunssa kipeine kurkkuineen on vienyt voimat koko jengiltä. Harmillisesti perheen pienin tuli lopulta ihan kunnolla kipeäksi. Nyt täällä parannellaan niin korva -kun silmätulehdustakin. Me vanhemmat nukumme vuoroissa. Onneksi tämän aamun harmaa ja syksyinen sää ei vaadikaan juuri mitään muuta kun just tätä.


SAIKKUPÄIVÄ

12/01/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eilen iltapalapöydässä Kaapo ihmetteli vuotavaa korvaansa. Ja todentotta, se olikin vuotanut hurjasti! Sitä se muutamia päivä kestänyt, mennyt ja tullut, kuume ja lämpöily oli siis enteillyt. Korvatulehdus. Muistelin Kaapon maininneen jotain korvastaan jo viime viikolla, mutta koska ei ollut kipua valitellut en osannut yhtään aavistaa. Kaapollahan oli ihan kamala, muutaman vuoden korvatulehduskierre, joka kuitenkin loppui seinään pari vuotta sitten putkituksen ja nielurisojen poiston jälkeen. Tämä on itseasiassa toinen korvatulehdus sen jälkeen, vaikka putket ovatkin jo aikaa sitten pudonneet.

Ei siinä auttanut sitten muu kun aamusta soitella lääkäriaikaa. Tällasina päivinä sitä huomaa miten hankalaa olla yksin aikusena lasten kanssa, mutta hienostihan se lopulta meni. Kaapo halusi ehdottomasti jäädä kotiin odottamaan siksi aikaa kun vein Elviksen tarhaan. Aiemmin jos vain jompikumpi on sairastanut, on logistiikan kannalta helpointa ollut pitää molemmat kotona. Minua vähän jännitti, sillä edestakaiseen reissuun meni melkein puoli tuntia, mutta hyvin oli jo niin iso poika täällä sen aikaa pärjäillyt.

Lääkärissä ei sitten mennytkään ihan yhtä hyvin. Ei muuten, mutta hän oli reilusti yli tunnin myöhässä, jonka aikana molemmat kyllästyimme moneen otteeseen odotteluun. Myöhästymisen syy paljastui myös vihdoin lääkärille päästessämme. Hän oli tosi ihana. Rauhassa tutki ja kyseli, ei mitään nopeaa likuhihnameininkiä jota valitettavan usein joutuu kiireisellä terveysasemalla kokemaan.

Apteekin, palkinto-mäkkärin ja pikaisesti uusien talvikenkien oston jälkeen ehdimme vielä kotiin hetkeksi hengähtämään ja välipalaa syömää ennen kun lähdimme hakemaan Elviksen päiväkodista. Ei siis mikään löysä rokulipäivä rennosti kotosalla, vaikka maanantaisaikku saatta siltä kuulostaa. Tai no jos sitä 20 minuutin lukutaukoa sohvannurkassa ei lasketa.

Toivottavasti antibiotit ja korvatipat tehoavat, eikä tästä ala uutta tulehduskierrettä. Onneksi korva ei sentään ole kipeä eikä muita oireita ole. Seuraavaksi sitten odottelen vesirokkoa jota kuulemma päiväkodissa on ollut liikkeellä…

Ollaankos teillä sairasteltu, vai pysytty toistaiseksi terveinä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KARHUNPOJAT SAIRASTAA

17/10/2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kerroinkin eilisessä postauksessa, että pojat ovat olleet kipeinä. Ja ovat edelleen. Kaapolle nousi itseasiassa kova kuume jo viime perjantaina, eli pian viikon on reppana ollut kipeänä. Elvikselle kuume nousi muutamaa päivää myöhemmin, ja hänkin on edelleen tosi kipeänä.

Olen kerran jos toisenkin meinannut kirjoittaa postauksen korvalapsistani. Onneksi ei tarvinnut, sillä Kaapo sai vuosi sitten putket joka katkaisi heti ikävän korvatulehduskierteen. Elviksellä on muutaman vuoden aikana ollut vain muutama tulehdus vaikka aluksi hommat näytti menevän samaa kaavaa kuin isoveljensä kanssa. Viimeksi keväällä ja nyt taas. Huonomminkin voisi siis olla.

Kaapo nimittäin sairastui ensimmäiseen korvatulehdukseen yksivuotiaana ja siitä se sitten lähti. Tulehduksia tuli tulehduksien perään, antibiottikuureja toisensa perään. Antibiotit veivät varmasti muakanaan luontaista vastustuskykyä ja harvassa oli ne kuukaudet kun tulehdusta ei korvissa ollut. Meni kuitenkin pari vuotta ensimmäisestä tulehduksesta ennen kuin Kaapo lopulta pääsi putkitukseen. Ja onneksi se auttoi. Nyt vuoden aikana tulehdus on ollut kerran, keväällä.

On jännä miten lääkäreiden mielipiteet ovat parin vuoden aikana vaihdelleet. Esimerkisksi viikkoa ennen putkitusta korvaspesialisti ihmetteli miksi vien täysin terveen lapsen putkitettavaksi. Korvat putkittanut lääkäri taas kertoi leikkauksen jälkeen että molemmissa korvissa oli paha liimakorva – eikä siihen olisi auttanut mikään muu.

Nyt tällä hetkellä Kaapon kuume on sahannut 38-40 asteen tuntumassa, kovat on tarkistettu viikon aikana muutamaan otteeseen ja verikokeissa käyty. Kyseessä taitaa olla vain hyvin sitkeä flunssa. Elviksellä on antibiottikuuri nyt päällä, korvatulehduksen takia. Kuumetta on myös paljon. Pitää vain toivoa että tämä olisi tässä eikä samanlaista jatkuvaa lämpöä ja flunssaa olisi viime talven tapaan.

Toki on aina kurjaa kun lapsi sairastaa, eihän se ole kivaa kenellekkään. Alkaa tässä vaan itselläkin kärsivällisyys huveta, kun molemmat itkeskelevät yöt (ja päivät), eivät suostu syömään tai ottamaan lääkkeitään. Luulen että tämän viikon jälkeen kaadun petiin ja poden jonkun vuosisadan flunssan myös itse tähän perään.

Onkos muilla alkaneet jo syysflunssat pyörimään? Miten taistelette niitä vastaan? D-vitamiinia, maitohappabakteereja?


Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.