Muutama vuosi sitten mammablogeissa pyöri eräästä naistenlehdehden osioista mukailtu haaste – äitiyden aakkoset. Tästä on siis jo reilusti useampi vuosi, mutta nyt se tuli yhtäkkiä jostain mieleeni ja ajattelin pistää taas haasteen kiertämään!

Tämä olikin yllättävän haastava toteuttaa, joidenkin kirjainten kohdalla tuli vaikka mitä mieleen ja toisten parissa sai oikeasti pähkäillä. Tässä minun äitiyden aakkoset 2020:

A – Aikaiset aamut. Lasten jälkeen myöhempään nukkuminen toimii parisuhteessa myös valuuttana.

B – Bloggaaminen. Harrastus jonka alotin lasten myötä. Muuttui työksi ja mahdollisti lasten pidempään kotihoidossa olemisen.

C – Celciusaste. Flunssakautena tuntuu, että kokoajan jollain on kuumemittari kainalossa/otsassa/korvassa/youknow. Ja silloin kun kukaan ei ole kipeänä, katsellaan mittarista ulkona olevia asteita ja ihmetellään, että mitä sitä pukisi päälle, ettei tule liian kylmä/kuuma.

D – D-vitamiini. Ainaset morkkikset kun sen unohtaa lapselle antaa.

E – Elämä. Aina välillä sitä pysähtyy ihmettelemään, että enpä olisi joskus uskonut elämäni olevan joskus tällaista (näin ihanaa!)

F – Farkut. Eipä ole ihan hirveästi tullut viime vuosina käytettyä, joustovyötäröt ja legginssit best.

G – Google. Useimissa tapauksissa: älä tee sitä!

H – Harrastukset. Olen ollut futismutsina kentän laidalla, rallatellut muskarissa, ryystänyt kahvia salibandyhallin kahviossa, käynyt vauvauinnissa, kuskannut kuviskerhoon ja ollut kannustamassa karaten vyökokeessa.

I – Itku. Olen aikamoinen pillittäjä, itken ilosta ja surusta ja joskus muuten vaan. Lasten saamisen jälkeen x 15124324262.

J – Jaksaminen. Jokus sitä vaan on ihan loppu, eikä jaksa. Sekin on ihan ok. Apua kannattaa pyytää ja jos omasta lähipiiristä ei löydy apuja niin

K – Kahvi. Elämän eliksiiri, aamujeni aloitus, päivieni piristys.

L – Lastenohjelmat. Miten voin edelleen muistaa joidenkin tunnareita ulkoa?

M – Minä. Äidiksi tuleminen ja kasvaminen on toki tehnyt minusta juuri tämänlaisen. Olen myös pelännyt minuuden kadottamista ja tajunnut, että lapsen syntymän jälkeen sen on luonnollistakin hetkeski siirtyä vähän syrjempään, mutta kyllä sitä sitten taas ihan omaksi itsekseen palautuu.

N – Nuttura. Tunnetaan myös nimellä äitinuttura, eli luottokampaus.

O – Oma-aika. Tämän tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja silti se jää aivan liian usein pelkäksi ajatukseksi. Kun saa pienen hengähdystauon siitä kaiksesta tavallisesta lapsipyörityksestä, jaksaa taas paremmin.

P – Puuro. Joka aamu.

Q – Kuu. Jos joku perhenjäsen ei valvota, niin taivaalla möllöttävä kuu pitää kyllä huolen etten saa nukutuksi.

R – Ruutuaika. Olen ollut aina melko tiukka tästä, toki poikkeuspäiviäkin on. Mitä isommaksi lapset tulevat, sitä tiukemmaksi olen ruutuajan kanssa ryhtynyt. Nykyään se on koululaisilla vain tunti joka toinen päivä, taaperolle 0 (eipä hän tosin jaksa vielä edes mihinkään keskittyä).

S – Synnytys. Jotain niin uskomattoman ihmeellistä, rajua ja alkukantaista. Sitä on itse samalla niin herkkä ja vahva. Synnytykset eivät ole olleet minulle missään nimessä helppoja, mutta silti niin hienoja kokemuksia, että tekisin milloin vain uudestaan (siis teoriassa).

T – Talous. Äitiyslomalle jääminen ja sen jälkeinen vanhempainvapaa romahduttaa monen talouden, etenkin jos tämän jälkeen haluaa vielä jäädä kotiin hoitamaan lasta. On kummallista, miten valtio haluaa ihmisten tekevän lisää lapsia, mutta lapsiperheet joutuvat elämään todella tiukilla.

U – Uusperhe. Ottaa ja antaa, aina ei ole helppoa ja joskus taas on.

V – Välikausi. Mikä ihmeen välikausi, ihmettelin esikoiseni ollessaan vauva. Nykyään tiedän kaiken vesipilariarvoista, kuorivaatteiden ominaisuuksista, kerrostuksesta ja tuulenpitävyydeyystä – hengitävyyttä unohtamatta!

W – Wanhanajan ohjeet. Äidiksi tullessaan sitä saa jos jonkinmoisia neuvoja ja vinkkejä, ihan pyytämättä, täysin tuntemattomiltakin. Tärkeintä on luottaa omaan vaistoon ja tehdä asioista niin mikä itsestä tuntuu parhaalta, ei siksi että 50-luvullakin niin tehtiin.

X – Xjhxhfhgcxgv. Äitiys tuo tullessaan mitä kummallisempia uusia sanoja, kolmannessakin raskaudessani opin taas kaikkea ihan uutta (kuten että mitä balloki tarkoittaa, tunnustan googlasin). X-asento on myös aika jees, jos edellinen vastaus ei mennyt sääntöjen mukaan.

Y – Yhdistelmärattaat. Kymmenen vuoden aikana minulla (siis lapsillani) on ollut yhteensä kuudet rattaat. Kyllä, sellaisiinkin ja tietyn merkin kapistuksiin voi hurahtaa ja pistää yksiin nelinumeroisen summan. Toki lisävarausteina löytyy lisäksi viilentävää istuinalustaa, mukitelinettä, kesäkuomuja ja untuvapussukkaa. Vain parasta kullanmussukoilleni!

Z – Zombie. Yövalvomisten jälkeen tuttu tunnetila, ihan kun aivojen tilalla olisi vain kaurapuuroa.

Å – Åjåjåj. Mihin mä sitä ruotsia muka isona tarvitsee, mietin seiskaluokalla tunnilla tylsistyneenä. Nyt olen naimisissa suomeruotsalaisen kanssa, sukunimessäni on tämä kirjain ja myös lapseni puhuu minulle ruåtsia.

Ä – Äiti, maailman ihanin sana. Nykyään olen myös mamma (ktso ylempi).

Ö – Öööö. Mitä mä olinkaan just sanomassa?

Vanhaan tuttuun blogityyliin, pistetäämpäns haaste ihan oikeasti eteenpäin. Tahtoisin lukea äitiyden aakkoset ainakin Karoliinalta, Sannilta, Valeäidiltä.  Linkatkaa toki muutkin vaikka tähän alle, jos teette haasteen!

Kuten jo aiemmassa postauksessa vihjasin, tasainen polkka koki hiljattain pienen muutoksen kun leikkautin etuhiukset hieman lyhyemmiksi. Jännä miten näinkin pientä muutosta piti pohtia viikkotolkulla ja ennenkaikkea miten paljon pieni muutos kuitenkin tekee. Kuulemma tämän vuoden suurin hiustrendi onkin juuri nyt nämä verhot, jotka sopivat muutenkin hyvin 70-lukulaiseen tyyliin joka tuntuu olevan kaikessa tosi pinnalla nyt.

Koska oma hiuslaatuni on todella vallaton, sellainen luonnonkihara tuuhea pörrö, jännitin jo vähän etukäteen, että miltä hiukset tulevat näyttämään sitten kun en laita niitä mitenkään. Noh, tämän päivän instastorystä voitte käydä kurkkaamassa – haettua seiskytluvun Charlie’s Angelia enemmän tyyli on sellainen kahdeksankymmentäluvun eläköitynyt rokkistarbaäijä. Tai puudeli. Ahahaha.

Sivuverhot pehmentävät kuitenkin kivasti tyyliäni, tiukka nuttura niskassa on edelleen yksi lemppareitani, mutta kiva pitkästä aikaa saada siihen myös pientä vaihtelua ja juurikin sitä pehmennystä.

Oman hiusvärini kanssa olen taas ollut vähän kriisissä. Värjäämätön, luonnollinen hius muuttuu selvästi niin vuodenaikojen kun ilmeisesti niin hormooneiden sekä kuun asennonkin kanssa ja pitkään kestänyt harmaus ulkona tuntuu muuttaneen myös oman värini enemmän sellaiseksi harmaavarpuseksi. Tummanruskea on pikkuhiljaa alkanut väistymään maantienharmaan tieltä.

Leikkauksen yhteydessä hiuksiini tehtiin myös hoitava K-water käsittely, joka toi sille lisää kiiltoa ja samalla oma hiusväri tuntuu saaneen taas kadotettua syvyyttään takaisin. Tai ainakaan näissä kuvissa se ei ainakaan mielestäni ole yhtään pliisu.

Arki-sarjassa julkaistaan vuoden joka viikolta arkisia tapahtumia, jotka ovat tallentuneet puhelimeen. Viikko 9.

Kaverikuva – Olen muutaman kerran meinannut tuntea vähän huonoa-omaatuntoa siitä, etten ole Myyn kanssa harrastanut ollenkaan samalla tavalla kerhoja, vauvauinteja ja muskareita, mitä aikoinaan isompien poikien kanssa. Nyt käytiin kuitenkin nostalgioimassa kaverin kanssa muskarissa, jossa ollaan 8 vuotta sitten käyty isompien lasten kanssa. Miten ihana yllätys että kaikki oli ennallaan – jopa sama opettaja! Vihdoin saatiin otettua myös kaverikuva näistä kahdesta ystävyksestä – joka on jotenkin niin tätä taaperoelämää kuvaava.

Nilkkajumppa – Niin kiitollinen ettei nilkalle käynyt muutaman viikon takaisessa nyrjähdyksessä pahemmin. Uskallauduin sen kanssa jo paristi vesijuoksmaan ja salillekin. Viimeksi, kuusi vuotta sitten, tässä samassa tilanteessa ollessani kävelin vielä kepin kanssa.

Vanhemmat postaukset:
Arki 1 & 2
Arki 3
Arki 4
Arki 5
Arki 6
Arki 7
Arki 8

– palattiin kanarian ressulta juuri ennen kun korona-virus alkoi huolestuttamaan
– yritin taas päästä loman jälkeisestä sokerikoukusta
– vertailin eri kasvimaitoja
– ihmeteltiin säätä ja talvettomuutta
– leikkautin vihdoin ”verhot” (kerron myöhemmin lisää!)
– nyrjäytin nilkkani
– lapsilla oli hiihtoloma
– olin yhdellä elmämäni hauskimmalla keikalla
– löysin ihanan uuden biisin ja kuuntelin sitä repiitillä tuntikaupalla
– tapasin vihdoin esikoisen uuden opettajan
– oltiin vastataudissa koko perhe
– romanttinen ystävänpäivän dinneri siirtyi hamaan tulevaisuuteen
– katsoin Perpetual Grace Ltd ekan kauden
– en saanut yhtään kirjaa luettua loppuun
– kävin aika paljon uimahallissa
– löysin zenin kylmävesialtaassa
– eurojackpottasin uusi asuntohaave mielessäin
– metsästin täydellisiä farkkuja
– en vieläkään saanut vaatekaappiani järjestettyä
– nukuin muutamana yönä paremmin kun aikoihin
– noin vuoden pähkäilyn jälkeen ostin uudet lakanat
– löysin unelmieni sängyn (pitää viellä tutkailla + kysyä hintaa…)
– en syönyt yhäkään laskiaispullaa
– matkustettiin porukalla tapaamaan mummia
– hullaannuin värikkäistä tulppaaneista
– pidettiin illalliskutsut
– suostuin ensimmäistä kertaa vieraaksi podcastiin
– löysin horoskooppimeemi-instatilit ja sain elämääni lisää ah niin ihanan itseironista sisältöä
– söin ennätysmäärän Myrttisiä (hullua ajatella, että aloin pitämään niistä vasta reilu vuosi sitten!)
– vauva täytti 1,5 vuotta ja anoppi teki sen kunniaksi munattoman ja maidottiman pannukakun
– pidin vanhingossa melkein viikon blogitauon

– 11,6 kg 84,8 cm
– vaatekoko (86/)92 kengänkoko 24
– 14 puhjennutta hammasta (joista viimeiset 6 tulleet parin viikon sisällä)
– kiipeää ja laskee itse likumäestä
– tykkää rakentaa duploilla, katsella kuvakirjoja, leikkiä keittiöjutuilla, hoitaa nukkeja ja leikkiä puhuvansa puhelimeen
– tykkää myös uimisesta (ja sukeltamisesta), riehumisesta, ulkoilusta (leikkipuistossa), eläimistä (etenkin koirista ja hevosista), itse pukemisesta, pipoista, kylpemisestä / suihkusta, rasvaamisesta, hampaiden pesusta, loruleikeistä, palloista, bobleseilla kiipeilystä, jumppaamisesta, toisista lapsista, pusuista, vitsailusta, musiikista, tanssimisesta ja tutistaan
– ei tykkää kynsien leikkuusta ja uutena ulkovaatteiden pukemisesta
– nukkuu yhdet n 3 h päikkärit
– on sosiaalinen eikä paljoa ujostele, vilkuttelee ja juttelee tuntemattomillekin
– höpöttää paljon, toistaa (tai yrittäää toistaa) kaiken
– ymmärtää puheen suomeksi ja ruotsiksi ja sanoo itse joitain sanoja molemmilla kielillä ja joitain jommalla kummalla
– haluaa syödä itse, ei saa auttaa! (muutenkin omaa tahtoa löytyy)
– osaa näyttää kysyttäessä eri esineitä esim kirjasta
– pelkää vähän imuria ja naapurin remppaa
– saattaa tarrata välillä kynsillä naamaan kiinni ja pyytää sitten hellästi anteeksi
– sanoo välillä kaksisanaisia lauseita, kuten mennään tänne, tässä kukka (kerran jopa kolme: duplopalikkaa osoittaen, että tässä on pappa)
– sanoja ruotsiksi där, snö, blå, pappa, mamma, skor, stol, blomma, lampa, moon, book, tack, titta, nej … ja monia muita
– sanoja suomeksi kukka, tänne, pää, tässä, vauva, hauva, kakka, vaippa, muumi, mummi, lamppu, puu, kuu, pöllö …
– oikeden sanojen lisäksi sanoo paljon ”omia” sanoja, joista suurimman osan merkityksen ymmärrämme / ovat ihan lähellä oikeaa
– sanoja joita ei osaa sanoa matkii äänetelemällä (esim karhu: murinaa, auto: pörinää, heppa: ihhahhaa)
– takatukan saa juuri ja juuri pienelle ponnarille
– haluaa auttaa kaikissa kotitöissä
– vie itsenäisesti roskat roskikseen
– kiipeilee paljon, etenkin tuoleille
– maistaa ja syö ennakkoluulottomasti oikeastaan kaikkea
– lempiruokia ovat erilaiset pastat, kala, perunamuussi, vihannekset ja hedelmät
– lempiherkkuja rusinat, ranskalaiset, ketsuppi ja muumikeksit
– ihailee kovasti veljiään
– laulaa ihhahhaa-laulun alkua sen oikealla melodialla
– nukahtaa itse omaan sänkyyn, parhaat unikaverit ovat pöllö ja pupu

KATSO MYÖS: 1 KK, 2 KK, 3 KK, 4 KK, 5 KK, 6 KK, 7 KK, 8 KK, 9 KK, 10 KK, 11 KK, 12 KK