DAM DAM

14/04/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Suurin osa teistä varmaan muistaa, mutta hain siis loppuvuodesta mukaan Rajalan järjestämään kisaan, jossa etsitään ensimmäistä Rajala Ambassadoria. Eli persoonallista luovan sisällön tuottajaa, joka innostaa ihmisiä valokuvaamaan mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja tilanteissa. Satojen hakijoiden joukosta valittiin kuuden hengen todella erilainen tiimi, joita kaikkia kuitenkin yhdistää intohimo valokuvaukseen.

The Ambassador 2016 valitaan vuoden päätteeksi, kunhan meitä ensin tarpeeksi testaillaan 😀 Me lähettiläät ottamme toisistamme mittaa erilaisissa osakilpailuhaasteissa, joista suoriutumista arvioi Rajalan valitsema tuomaristo sekä yleisö. Luvassa on eksklusiivista materiaalia luontokuvauksesta extreme-urheiluun ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen. Viimeisimpänä tehtävänämme oli kuvata Roope Salminen & Koirat keikkaa Tavastialla ja seuraavaksi lähdemme suorittamaan, vielä toistaiseksi salaista, tehtävää Amsterdamiin!

Tämä on tosi kivaa ja toki myös jännää, sillä kukaan meistä ei tiedä mitä tuleman pitää. Emme edes tiedä missä yövymme, vain että lentokentällä pitää olla tiettyyn aikaan. Minusta tällainen yllätys on hauska myös siinä mielessä, ettei ihan kauheasti voi jännittääkkään, kun ei voi tietää yhtään mitä tuleman pitää. Avoimin ja iloisin mieliin matkaan siis vaan!

Kisaan kuuluu myös se, että saamme eri tehtäviin meille osoitetun kuvauskaluston. Viimeksi kuvasimme Panasocin kameralla, johon minun oli aluksi vaikea tottua. Mutta ahkeran kuvaamisen jälkeen alkoi homma senkin kanssa sujua. Jolloin tietysti kalusto meni taas vaihtoon. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tulevaan haasteeseen saimme testiin Olympuksen OM-D E-M II kamerat. Itsehän olen aivan fiiliksissä tästä, olenhan Olympus-tyttö henkeen ja vereen. Vaikka toki tämän uuden kameran käyttö vaatii myös harjoittelua ja tässäkin monet napit ovat eri paikassa, kun omassa kamerassani. Alkukokemukset kamerasta ovat hyvät ja tämä kädessä olo tuntuu ihan prolta.

Amsterdamin reissu on nyt tulevana viikonloppuna ja sen tiimoilta kaipailisinkin teiltä vähän vinkkejä! Koska en tiedä mitä tuleman pitää tai kuinka paljon vapaa-aikaa on, haluan käyttää koko ajan tosi tehokkaasti hyödyksi. Olisi siis mahtava kuulla ne ihan must kohteet, etenkin valokuvaamisen kannalta. Missä kannattaa käydä kuvailemassa, mitkä ovat kiinnostavimmat kahvilat ja ravintolat, kauneimmat nähtävyydet ja paras tunnelma? Niin ja lauantai-ilta myös mielessä, eli mikä on tämän hetken paras klubi? Nyt kaikki insidetiedot kun perus turistivinkitkin kehiin, kiitos!

ps. Sunnuntaihin saakka voi vielä käydä äänestämässä suosikkiaan Inspiration Blog Awardseissa!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

TYYLEJÄ VIIME VUOSIEN VARRELTA

31/01/2016

minttu tyyli 10OLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCOcam with 6 presetminttu tyyli 2OLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 6OLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 8OLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 9minttu tyyli 11OLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 14minttu tyyli 15minttu tyyli 16minttu tyyli 17minttu tyyli 18minttu tyyli 19OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 25minttu tyyli 26minttu tyyli 27minttu tyyli 29minttu tyyli 30OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAminttu tyyli 36

Vau mitä kommentteja sain viimeisimpään hiuspostaukseen. Niin kauniisti niin moni sanoi, että menin itse ihan sanattomaksi. Kiitos näin yhteisesti kaikille. Mietin siis että mitä ihmettä nyt seuraavaksi tekisin tukalleni, mutta moni oli sitä sitä mieltä että EI MITÄÄN. Voin iloksenne kertoa, mielipide huomioitu ja tällä hetkellä viimeisimpään on muutos vain tyvikasvun piiloon värjääminen. Eli mitään en sitten tehnyt sille.

Äitini taas eilen kysyi, että ajattelinko että voisin taas kasvattaa pitkät hiukset. Olen muutaman kerran asiaa miettinyt, mutta tullut siihen tulokseen, että polkkamittainen sopii paljon paremmin. Mutta äitini kommentti jäi kyllä mietityttämään. Siksi päätinkin kaivella vähän vanhoja kuvia muutamalta viime vuodelta. Mitäs te sanotte?

Blogia ihan alkuajoista seuranneet ehkä muistavat myös ihan lyhyen tumman tukkani. Sellaistakin olisi kiva kokeilla pitkästä aikaa, mutta lyhyt malli on vaan niin kamalan työläs. Pitää miettiä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

YSTÄVÄNI – RIIKKA

2/11/2015

Processed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 preset

Ystävät ovat aina olleet itselleni tosi tärkeitä ja isossa osassa elämääni. Etenkin, kohta kolme vuotta sitten tapahtuneen, eron jälkeen heidän merkityksensä on vain kasvanut entisestään. He ovat tuki ja turva, jota ilman en vain pystyisi olemaan. Ystäviäni vilkkuu blogissa, niin kuvissa ja teksteissä, tasaiseen tahtiin – mutta nyt ajattelin että olisi vihdoin aika esitellä heitä vähän paremmin täällä. Ystäväni ovat kaikki erilaisia, mutta kaikissa on yhteisenä piirteenä ainakin välittömyys ja aitous. Näitä rakkaita ja tärkeitä ihmisiä on tupasahdellut elämääni aina tasaiseen tahtiin. Jonkun kanssa ollaan oltu ystäviä päiväkodista saakka, toisiin olen tutustunut vasta hiljattain aikuisiällä. Osan kanssa pidetään tiiviisti yheyttä päivittäin, osan kanssa juttu jatkuu aina siihen mihin se vaikka vuosi sitten jäi – ja kaikkea tältä väliltä. Aidon ystävän tunnistaakin siitä, että tietää hänen olevan jossain siellä, vaikka ei ihan aina muistaisi soitellakkaan. Eikä kumpikaan pahastu siitä.

Ihan ekaksi esittelen todella rakkaan ystäväni Riikan. Ihan vaan sen kunniaksi, että törmättiin pitkästä aikaa viime viikolla. Olen tutustunut Riikkaan ihan pikkasen yli kolme vuotta sitten, olimme silloin molemmat blogiemme kautta Indiedaysin ja Marimekon muotikuvauskissa malleina. Kaikki muut mallit olivat muotibloggajia ja konkareita poseeramisessa, kun me taas emme tieneet yhtään miten päin olla. Kokemus yhdisti meitä ja huomasimme muutenkin tulevamme hyvin juttuun. Riikka asuu sadan kilsan päässä Hämeenlinnassa, mutta ruvettiin tämän jälkeen pitämään yhteytettä ja kyläilemään silloin tällöin toistemme luona. Pikkuhiljaa aloimme nähdä kokoajan vain useammin ja pidimme somen välityksellä yhteyttä päivittäin. Myös kaveripiirimme yhdistyi tiiviiksi porukaksi. Riikka on fiksu ja vahva nainen, kuuntelen aina suurella mielenkiinnolla hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään. Hän on kuitenkin myös hyvin helposti lähestyttävä, rauhallinen pohdiskelija joka silti pursuaa energiaa ja uusia ideoita.

Meitä Riikan kanssa yhdistää ainakin intohimo musiikkiin, erityisesti räppiin. Tykkäämme molemmat fiilistellä musaa ja käydä keikoilla. Ollan yhdessä koettu monen monta ikimuistosta iltaa. Meitä yhdistää myös melkoisen hurtti huumori. Kai se on vain myönnettävä, että alapääjutut naurattaa. Vaikkakin Riikan kanssa helposti keskustelut menevät myös syvällisiksi. Riikka on hurjan fiksu ja pohtii paljon asioita. Riikka erosi miehestään noin vuosi sitten. Syyt eroon olivat osittain samoja kun minullakin aikoinaan, joten siitäkin ollaan puhuttu paljon ja lähennytty sen myötä. Ja nyt sitten taas sinkkuelämä puhututtaa molempia. Kasvatusalan ammattilaisena ja äitinä olen saanut Riikalta myös ajatuksia omaan kasvatukseeni. Ihailen Riikkaa suuresti ihmisenä kuin äitinäkin. Koska Riikan Siiri-tytär on Kaapoa tasan vuoden vanhempi, on ollut kiva aina kuulla ja nähdä että mitä itsellänikin on sitten seuraavana edessä.

Moni teistä varmaankin tuntee Riikan entuudestaan hänen ihanasta Hunajaista-blogistaan. Riikalla on oma tunnistteva tyylinsä sisustuksessa sekä pukeutumisessa ja olenkin saanut häneltä paljon inspiraatiota. Riikka taitaa olla myös Suomen kovimpia Marimekko-faneja. Mutta sitäkin aivan hurjan tyylikkästi. Tullessaan luokseni yökylään, Riikalla on mukana aina oma pyyhe, peitto ja tyyny. Monesti myös jopa patja. Minusta se on aivan hurjan suloista. Riikka puolestaan on ihan tosi vieraanvarainen. Hänen luonaan kyläillessä saa tuntea olosa aina todella tervetulleeksi. Riikka tekee myös aina ruokaa, vaikka tiedän ettei hän liiemmin ruoanlaitosta kauheasti pidä, tai ole omien sanojensa mukaan siinä mukamas hyvä. Riikan ex-mies Ville on myös aivan huipputyyppi. Onneksi he ovat hyvissä väleissä edelleen, joten häneenkin tulee törmättyä aina välillä.

Jokaiseen ystäväpostukseen ajattelin myös laittaa tällaisen ystäväkirjahenkisen haastettelun. Tässä siis Riikan vastaukset. Uusia kiinnostavia kysymyksiä saa myös ehottaa seuraaviin osiin!

Lempinimi – Päiväkodilla kutsutaan Timpaksi, ystävät kutsuvat Riksuksi ja musiikkipiireissä jotkut räppimammaksi 😀
Ikä – 35
Horoskooppi – Oinas
Perhe – Minulla on 7-vuotias tytär Siiri. Itse tulen nelihenkisestä perheestä, äidin ja isän lisäksi minulla on 5 vuotta nuorempi pikkuveli Karri. Exä-Ville on edelleen tärkeä osa perhettäni
Siviilisääty – Sinkku
Mistä pidät eniten – Minulle tärkeimpiä asioita on musiikki, hip hop ja rap-musiikki. Pidän myös työstäni luonnossa lasten parissa ja ystävät näyttelevät todella tärkeää osaa elämässäni.
Luonteesi – Olen rauhallinen, mutta räväkkä yhtä aikaa. Syyllistyn toisinaan kaikkimullehetinyt-ajatteluun. Olen temperamenttinen suuttuessani, kuitenkin äärimmäisen positiivinen ja ajattelen aina hyvää ihmisistä ja näen tunnelin päässä valoa – aina. Olen levoton sielu, haluan elää täysillä. Olen myös haaveilija, joskus tässä hetkessä eläminen on vaikeaa. Olen innostuvaa tyyppiä, minun on joskus vaikea saattaa asioita päätökseen. Viihdyn ihmisten parissa ja tarvitsen ihmisiä ympärilleni. Silti viihdyn yksin ja kaipaan myös omaa rauhaa kun “malja on täynnä”.
Lempiaineesi koulussa – Koulussa lempiaineitani olivat filosofia, historia, matematiikka, äidinkieli, uskonto ja psykologia
inhokkiaineeesi koulussa – Koulussa inhosin aina liikuntatunteja, mutta oppinut sittemmin tykkäämään liikunnasta.
Inhokkiasia nyt – Yksinäisyys ja ihmisten epärehellisyys ja itsekeskeisyys
Toiveammattisi nuorena – Halusin olla luokanopettaja, läheltä kuitenkin liippaa nykyään
Ammattisi nyt – Olen esiopettaja metsäeskariryhmässä. Vaellan metsässä lapsiryhmäni kanssa vuoden jokaisena päivänä ja kaikilla säillä luontoa tutkien ja opetellen esiopetukseen liittyviä asioita luonnon kautta.
Paras muistosi – Parhaita muistojani ovat ehdottomasti Villen tapaaminen, rakastuminen ja Siirin syntymä tietysti. Hyviä hetkiä liittyy niin ystäviin kuin perheeseen, jaetut ilot ja olo, että tapahtuu jotain ainutlaatuista.
Kenet haluaisit tavata – Haluaisin tavata unelmieni miehen, tulevan rakkauteni. 😀
Lempiruokasi – Pidän avian perus kotiruoista ja kiinalaisesta safkasta.
Paras biisi juuri nyt – Tällä hetkellä kolahtaa Iisan biisi Kukaan ei oo kenenkään tai Chisun Tuu mua vastaan sekä Pyhimyksen Ote
Lempïvärisi – Musta ja valkoinen
Maailmankatsomuksesi – Kuulun kirkkoon, mutta en tiedä uskonko Jumalaan tai Jeesukseen. Uskon, että uskontoni ja sen kirjallisuus on luotu elämänoppaaksi tarinoidensa puolesta. Uskon, että ihmisissä ja luonnossa on myös sellaisia ulottuvuuksia, joita voimme vain vaistota. Metsässä tunnen, että energia täyttää minut, ja itse luonto on jumalainen ja hyvin ihmeellinen. Heikkoina hetkinä on helppo tyydyttäytyä uskoon, että on kohtalo on olemassa ja kaikki asiat tapahtuvat jotta olemme valmiita jotain suurempaa päämäärää varten. Uskon myös, että elämää voi olla monessa ulottuvuudessa, niin ajassa kuin paikassa.
Uskon, että hyvyys luo hyvyyttä. Karmaan ikäänkuin. Olemalla toiselle hyvä, onni palaa myös itselle.
Mitä inhoat – Inhoan epäjärjestystä ja kiirettä. Levoton luonteeni kaipaa ympärilleen struktuuria.
Mistä haaveilit nuorena – Haaveilin nuorena aikalailla niistä asioista , mitä olenkin saavuttanut. Perheestä, rakkaudesta, hyvästä työstä, matkustelusta.
Mistä haaveilet nyt – Haaveilen tällä hetkellä uudesta rakkaudesta ja siitä, että Siiristä kasvaa tasapainoinen ja ihana ihminen.
Pysäyttävin hetki elämässäsi – Pysäyttävä hetki on ollut ehkä vaarini kuolema ja sen yllätyksellisyys. Myös tällä hetkellä työn alla oleva ero on pysäyttänyt miettimään, mitä haluan elämältäni tulevaisuudessa.
Mistä olet ylpeä – Olen ylpeä siitä, miten ihanan lapsen olen saanut. Olen ylpeä siitä, että erosta huolimatta olen pärjännyt itsekseni ja selvinnyt vaikeista ajoista. Olen ylpeä itsessäni siitä, että olen positiivinen ja empaattinen ihminen, eikä maailma/elämä ole koskaan saanut minua luopumaan toivosta paremmasta huomisesta tai kyynistymään.
Missä olet hyvä – Olen hyvä innostamaan ihmisiä, olen käynnistäjä-tyyppi ja uskon olevani hyvä luomaan uutta. Olen luova. Ystävät kääntyvät usein puoleeni, osaan mielestäni auttaa ja kuunnella.
Ihmisissä minua kiinnostaa – Olen kiinnostunut ihmisissä siitä, miten he toimivat ja miksi. Olen kiinnostunut ihmisten ajatuksista ja maailmankatsomuksesta. Pitkät henkevät keskustelut toisen ihmisen kanssa ovat parasta.
Elämän tarkoitus on – elää hyvä elämä, kuten itse sen hyväksi näkee. Olla hyvä itselleen ja muille sopivassa suhteessa.
Kerro jotain yllättävää itsestäsi – Minulla on hyvin ronski huumorintaju
Mitä sanoisit nyt 15-vuotiaalle itsellesi – Sanoisin, että ole rohkeasti oma itsesi vain. Ja käskisin luottamaan omiin fiiliksiin siitä, mikä on oikein omalla kohdalla. Luottamaan omiin haaveisiin. Ja tunnistamaan ne asiat, mitkä tuottavat ahdistusta ja poistamaan ne omasta elämästä.
Parasta ystävyydessä on – Asioiden jakaminen niin arjessa kuin juhlassa, myötäeläminen, yhdessä nauramien ja yhdessä sureminen. Pitkät keskustelut. Ystävät peilaavat rehellisesti sitä, kuka olen. On ihanaa olla luotettava ystävä ja myös luottaa, että ystävä on aina lähellä, minua varten, niin hyvinä kuin heikkoina hetkinä.

<3 kiitos Riikka

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.


NELIVUOTIAANA

14/10/2015

4-vuotias74-vuotias24-vuotias14-vuotias54-vuotias34-vuotias64-vuotias8

Isona minusta tulee iso poika
Kivointa maailmassa on leikkiminen
Kaikkien inhottavinta maailmassa on että kiusaa toista
On kivaa olla lapsi koska voi leikkiä
Lempiharrastukseni on kaikki kivat jutut
Aikuiset ovat vähän pahoja jos tekee jotain tuhmaa
Isoveli on kiltti
Lempiohjelmani on Spiderman
Säästän rahaa että voin ostaa namin ja matkustaa
Kerään legoja
Lempiruokani on hernekeitto
Ihmisiä on olemassa koska voi aina tehdä mitään
Talvella haluan tehdä lumipalloja
Kesällä haluan leikkiä
Haluaisin nyt olla minä
Toivon Joulupukilta Thaimaan matkaa
Neljävuotiaana on kivaa koska oli mun synttärit
Pikkuveljenä olen kiva ja kaikkee kivoi juttui
Matkustaisin mieluiten Espanjassa
Siellä kävisin uimassa ja söisin aamupalaksi donitseja
Haluaisin että aikuiset olisi kivoja mulle
Lempibändini on lepakkomiesbändi
Unelmien syntymäpäiväni olisi ostaa toisen lelun ja leikkiä sillä
Terveisiet blogin lukijoille: toivottavasti saatte paljon uusia leluja

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

VOIHAN POJAT

27/08/2015

VOIHAN POJAT 10VOIHAN POJAT 2VOIHAN POJAT 3VOIHAN POJAT 1VOIHAN POJAT 4VOIHAN POJAT 6VOIHAN POJAT 5VOIHAN POJAT 8VOIHAN POJAT 7VOIHAN POJAT 9VOIHAN POJAT 11

Olen viime viikkoina kuullut useammalta ihmiseltä, että pojat eivät näytä yhtään veljeksiltä. Ja olen ollut ihan ihmeissäni, miten niin!? Hehän ovat kun paita ja peppu! Mutta tosiaan, Kaapo kyllä näyttää enemmän isältään ja Elvis sitten on taas kun kopio minusta pienenä. Ja ovathan he luonteeltakin ihan erilaisia.

Molempien poikien luonteet ovat tulleet mielestäni jo tosi varhaisessa vaiheessa esiin. Kaaposta jotenkin vain aisti, että hän on rauhallinen ja herkkä luonne. Elviksen pippurisen luonteen sain taas todeta jo ensimmäisenä päivänä synnytyssairaalassa. Toki tasoja tulee kokoajan lisää ja elämäkin hieman muokkaa persoonaa, mutta nämä ovat ne vahvimmat piirteet – jotka ovat näkyneet ihan vauvasta saakka.

On jännä miten useasti sisarukset ovat niin erilaisia. Vaikka nämäkin kaksi ovat viettäneet lähes koko ikänsä toisensa seurassa 24/7, ei persoonat ole kuitenkaan muokkautuneet samanlaisiksi. Oikeastaan uskon että se on jonkinlainen luonnon oma juttu, sisarusten on oltava erilaisa jotta he saisivat mahdollisimman paljon huomiota vanhemmiltaan. Kuulostaako tämä teistä yhtään järkevältä? Sillä jos sisarukset olisivat kovin samanlaisia, heitä myös helposti alkaisi huomiomaan yhtenä – ei yksilöinä. Olen huomannut nimittäin saman myös viiden pikkuveljeni kanssa. Toki meissä on samojakin piirteiltä ja kiinnostuksen kohteista, mutta jokainen on selkeästi ihan eri luonteinen. Mutta näitä samoja luonteenpiirteitä näkee kyllä sitten taas omissa lapsissa.

Siinä missä Kaapo arvostaa rauhallisia juttu tai lukutuokioita kainalossa, Elviksestä on taas parasta kun huomiota saa vanhemmalta yhdessä pelleilemällä ja riehumalla. Sitten taas kuitenkin Kaapo on se enemmän liikunnalisempi, kun Elvis taas tykkää piirtää ja näperrellä.

Kaikesta huolimatta nämä pojat on mitä mainioin tiimi. Kuten sanoin, paita ja peppu. Kahden vuoden ikäero ei ole ainakaan toistaiseksi haitannut menoa. He tekevät kaiken yhdessä ja selvästi nauttivat toisensa seurasta. Veljestä saa tukea ja turvaa, vaikka päivittäin he myös kinastelevatkin. Mutta nekin kinat tuntuvat vaan hitsaavan tätä parivaljakkoa enemmän yhteen. Pojat myös tunnistavat toisistaan hyvin tuntemukset. He huomaavat heti kun toisella on joku vialla. Tietävät milloin kannattaa ottaa etäisyyttä tai milloin sitten taas rutistaa tiukemmin. Näiden kahden touhuja seuraten sydän pakahtuu päivittäin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.