BLOGI KYMMENEN VUOTTA!

6/01/2021

Tasan kymmenen vuotta istahdin kotonamme Alppilassa läppärin ääreen ja perustin hetken mielijohteesta blogin. Olin tuolloin 24-vuotias, asuin yhdessä kouluaikaisen poikaystäväni kanssa ja meillä oli reilun vuoden ikäinen Kaapo-poika, jota hoidin kotona.

Kymmenen vuotta myöhemmin olen saanut toisen pojan, eronnut, matkustellut, muuttanut kolme kertaa, bailannut, opiskellut, elänyt monta vuotta sinkkuna, kasvanut ja kehittynyt, mennyt naimisiin ja saanut kolmannen lapsen. Blogista ja sen ympärille liittyvästä muusta sosiaalisesta mediasta ja sen hyödyntämisestä markkinointiin on tullut työni. Silti niin moni asia on lähes ennallaan, ihan kuin tuolloin kymmenenkin vuotta sitten.

Kymmenen vuoden takaisissa postauksissa (eli tammikuussa 2011) jaan arkiruokareseptejä, esittelen omat sen hetken lempparikosmetiikat ja haaveilen siirtymisestä kokonaan luonnonkosmetikkaan, kerron kuinka pyykinpesukoneemme hajosi, kuinka olimme koko perheen kesken luistelemassa ja minulla on heti myös ensimmäinen kaupallinen yhteistyö ruotsalaisen lastenvaatemerkin kanssa.

Vaikka osa alkupään postauksista tai niiden kuvista on vuosia myöhemmin kadonnut blogimuuttojen yhteydessä bittiavaruuteen, on noihin vanhoihin postauksiin aina ihana välillä palata. Olen pitänyt kaikki vanhat postaukset aina julkisena kaikille, vaikka osa postauksista on toki vähän hassujakin. Kuten se, miten olen tehnyt kokonaisen postauksen runsaine kuvineen siitä, kun käyn ensi kertoja aivan fiiliksissä Lidlissä.

Kuitenkin blogi -ja somemaailma on nykyisin myös monella eri tavalla hyvin erilainen kun tuolloin kymmenen vuotta sitten. Minuakin kutsutaan nykyisin bloggaajan sijasta vaikuttajaksi ja omalta osaltani haluan myös ottaa tästä tittelistä vastuun. Haluan edelleen pitää blogini aitona hyvänmielen paikkana, mutta myös ottaa osaa yhteiskunnallisiin ja tärkeisiin aiheisiin. Arkisen hömpän jakaminen on vähentynyt osittain myös tästä syystä. Tuntuu väärältä tai turhalta esitellä lapsen uutta talvihaalaria kun voisin samalla energialla puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Viime aikoina bloggaaminen onkin ollut paljon tasapainoilua ja miettimistä, paljon paljon etukäteen miettimistä, paljon enemmän kun silloin kymmenen vuotta sitten. Kuitenkin tunnen edelleen olevani yhtä rehellinen ja aito ja tekeväni tätä juttua juuri omalla tavallani ja juuri kuten haluan. Se on tärkeintä.

Muutama vuosi sitten mietin, että kun blogi täyttää kymmenen vuotta, lopetan. Ajattelin, että parempi lopettaa kun on vielä huipulla. Vuosi takaperin mietin myös, että järjestän suuret 10v bileet. Noh, rehellisesti melkein unohdin lopulta tämän koko kymmenvuotispäivän, muistin sen eilen. Enkä todellakaan ole vielä lopettamassa. Ehkä ne bileetkin pidetään vielä.

Vaikka blogi on ollut minulle jo monen monta vuotta työ, on se edelleen kuitenkin pääosin juuri sitä mitä se oli silloin kymmenen vuottakin sitten. Kanava jota kautta saan oman ääneni ja ajatukseni kuuluviin, tapa ilmaista itseäni ja saada omat ajatukseni kasaan. Paikka, johon ihmiset ympäri maan voivat kokoontua saamaan vertaistukea, oivalluksia, suosituksia ja hyvää mieltä.

Kymmeneen vuoteen on mahtunut paljon, mutta oikeasti se on hurahtanut ihan hetkessä ohi. Tästä on tullut osa identiteettiäni, eikä ihme, olenhan ollut bloggaaja lähes 1/3 koko elämästäni. Jännä nähdä millainen koko ala (ja maailma) on taas kymmenen vuoden päästä.

Osa teistä on ollut mukana ihan alusta saakka, osa on vasta äskettäin löytänyt tänne, jotkut ovat lähteneet, osa palannut. Ilman teitä ei olisi koko blogia. Vaikka tämän tekeminen on ollut ajoittain myös raskasta ja inspiraatio ollut kateissa, olen saanut tästä ihan valtavasti ja olen kiitollinen universumille, että jostain sain kipinän aloittaa tällaisen itselleni ihan tuntemattoman jutun, joka on vienyt minut nykyiseen pisteeseen.

Onko teillä jotain toiveita, millainen blogi tai sen aiheet voisivat tulevana vuonna olla? Entä, mitä muistoja teille on viime vuosilta jäänyt mieleen?

(kuvien karsimista en ole oppinut näköjään edes kymmenessä vuodessa)


34 VUOTIAANA

14/09/2020

– Kolmen lapsen äiti
– Toistaiseksi uuspeerheemme kolmanneksi pisin
– Naimisissa kolmatta vuotta
– Yrittäjä
– Korkeakouluopinnot kesken (kyllä ne joskus vielä jatkuu)
– Laiska meikkaaja
– Haaveilija ja jahkailija
– Selkeys ja harmonia ympärilläni rahoittavat mieleni
– Pidän puhelimeni lähes poikkeuksetta aina äänettömällä, usein myös älä häiritse -tilassa
– Nyt kun olen ensin kaksi vuotta kasvattanut omaa hiusväriä ja vuoden elellyt sen kanssa, mietin, olisiko pian hyvä aika vetää taas ihan blondiksi
– Etsin uutta luottoripsiväriä
– En muista kenenkään muun paitsi oman puhelinnumeroni

– Vaatekaappini alkaa vuosien mustan nimeen vannomisen jälkeen näyttämään taas värikkäältä
– Pidän siivoamisesta vain kun saan tehdä sen omalla tavallani, räjäyttämällä ensin kaiken, rauhassa kun inspiraatio iskee
– Haaveilen ekaa kertaa elämässäni ihan ihan tosissani pois ihan kaupungista muuttamisesta ja kunnon isosta pihasta (viikonloppuna alkoi kyllä tehdä mieli myös muuttaa Punavuoreen)
– Minulla on 0,5 cm pidempi jalka kun 11 vuotta täyttävällä esikoisellani
– Sanoisin olevani niin kahvin kuin teenkin juoja (joskus aamuisin juon kumpaakin samaan aikaan), vaikka kahvia juon enemmän
– Yhtenä suurimmista saavutuksistani pidän sitä, että olen uskaltanut tehdä omannäköisen elämäni, tehdä asoita jotka tuntuvat minusta hyvältä, vaikka jonkin mielestä ne kuuluisi ehkä tehdä toisin

Mekko Vimma (saatu), kengät Dr Martens, korvikset Pull&Bear

– En ole omistanut sitten ala-asteen ulko/toppa/kuorihousuja, enkä tuskin tule tänäkään vuonna sellaisia omistamaa. Toisaalta tulevana talvena kiinnostaisi opetella uudestaan laskettelemaan ja silloin housut olisivat aika hyvät olla
– Juttuni kuulostavat vaarallisen usein keski-ikäisiltä
– Olen alkanut välttämään liikaa suolaa
– Paheeni on fetajuuston napsiminen suoraan paketista
– En tanssi enää aamuisin peilin edessä läheskään yhtä usein kun ennen, mutta otan sen ehdottomasti ensi vuoden tavoitteekseni

Mitä opin viime vuonna:

– Veteen pissaaminen on ällöttävyytensä lisäksi myös ihan oikeasti haitallista ympäristölle
– Ratikkapysäkillä ei luekkaan kautta vie (esim 3 kautta vie Kallio), vaan suomeksi kautta ja ruotsiksi via
– Miten pasta carbonara oikeaoppisesti tehdään (siihen pitää käyttää pastan keitinvettä!)
– Joku yksi vielä oli, mutten enää muista mikä se oli

Vanhat synttärilistat ja postaukset:

33 VUOTIAANA,
32 VUOTAANA,
31 VUOTAANA,
30,
MELKEIN KOLMEKYMPPISENÄ,
29 VUOTIAANA,
KAKSKYTKAHEKSAN (28),
SYNTTÄRITYTTÖ,
IKÄKRIISITÖN


TEIDÄN JA MINUN BEST 9

5/01/2020

Tein viime vuonna koosteen yhdeksästä eniten tykätystä ig kuvasta sekä tarinoista niiden takaa. Oli hauska avata jälkikäteen vielä vähän syvemmin kuvia. Tänä vuonna halusin tehdä saman, mutta tuli mieleen myös valita sen lisäksi vielä omat suosikkini viime vuodelta.

Teidän best 9

1 Pumpulihääpäivä / meidän toinen hääpäivämme koitti heinäkuun lopun superhelteiden aikaan. Olimme silloin kyläilemssä isäni ja hänen vaimonsa uudessa kodissa. Pelattiin pihapelejä, lilluttiin paljussa, korkattiin skumppa ja syötiin porukalla kanttarellikastiketta. Tämä itse kuva on kuutenkin otettu juuri vihkimisen jälkeen muutamaa vuotta aiemmin. Etsittiin jotain hyvää kuvauslokaatiota ja päädyttiin EMMAn lastauslaiturille, koska siinä oli kiva betoniseinä.

2 Fuck it / mieheni kaveri vietti isoja synttäribileitä ja meille tuli riittaa ennen juhlia. Saimme sovittua, mutta minun ei tehnyt enää mieli lähteä mukaan juhliin. Oltuani hetken kotona päätin kuitenkin, että yhdessä juhliminen on parempi kun kotiin yksin jääminen. Piti äkkiä keksiä jotain päällepantavaa, tätä selästä lähes kokonaan auki olevaa bodyä en ollut aiemmin viitsinyt käyttää selkämakkaroiden takia. Nyt kuitenkin päätin että fuck it, puin sen ja pidin hauskaa.

3 on wendsdays we wear pink / tämä kuva jäi melkein julkaisematta, koska hiukseni näyttivät siinä mielestäni kuivilta. Hahah. Niin ne varmasti sitä olivatkin, mutta tuskin kenelläkään muulla huomio kiinnittyy tässä kuvassa siihen.

4 how u doing? / tämäkin kuva jäi itseasiassa melkein julkaisematta, koska se ei sopinut ig feediini. Feedini yhteneväisyys ja kuvieni yhteen sopiminen onkin ollut yksi naurettavimista ja turhimmista asioista joista olen murehtinut vuonna 2019. Lopuvuodesta tossani päättin, että tämä ei ole asia johon jatkossa urhaan yhtään ylimääristä energiaa, vaan julkaisen kuvan jos siltä tuntuu, sen kummempaa suunnittelematta. Tässä kuvassa odotamme ratikkaa ja aurinko paistaa.

5 1v juhlat / kuka löytää minut kyykystä pöydän takaa? Myyn täyttäessä vuoden pidettiin ihanat synttäribileet meidän pihalla. Anopin avustuksella leivoin allergiselle sopivan kakun ja tässä poseerataan sen edessä juuri juhlien alussa. Samalla kun otimme kuvia, Elvis sattui pyörimään kusimuurahaisten maanalaiseen pesään(?) ja joutui agressiivisen hyökkäyksen uhriksi. Seuraavassa hetkessä olinkin jo pöydän alta juoksemassa polttavia muurahaisia kuhisevan pojan kanssa kotiin suihkuun.

6 ensiaskeleet / tämä kuva on otettu muutamaa päivää ennen kun Myy otti ensimmäiset askeleensa ja seisoi jo hienosti ilman tukea. Olimme tulossa kaupungilta kotiin kun näin tämän keltaisen seinän, nostin Myyn rattaista ja laitoin seisomaan seinän eteen. Juuri silloin alkoi satamaan, lähes yhtäkkiä ihan kaatamalla – aluperäisessä kuvassa pisarat jo näkyvät maassa. Kotiinpäästyämme olimme aivan läpimärkiä.

7 onnea rakas / tällä kuvalla toivotin hyvää syntymäpäivää Tapaninpäivänä 40 vuotta täyttäneelle miehelleni. Melkein tuli huono-omatunto, kun instassa meidän kehuttiin näyttävän hyvältä. Tämä kuva on nimittäin oikeasti kahden vuoden takaa, itsenäisyyspäivänjuhlista, juuri ennen kun sain tietää olevani raskaana. Ehkä me kuitenkin myös vauvavuoden jälkeen voisimme näyttää edelleen yhtä hyviltä.

8 felt cute didn’t delete it later / tässä olen itseasiassa lähdössä juuri Myyn allergia-atsitukseen, tosin vielä ennen housujen pukemista (samat housut jotka muuten myöhemmin hävisivät kuukausiksi anoppilaan). Osku lähti Myyn kanssa lääkäriin edeltä kävellen, joten minulle jäi hetki omaa-aikaa kotona ja olihan se kuvan paikka.

9 one / vauvavuosi oli yhtäkkiä ohi ja babystä tuli taapero. Tässä Myy synytymäpäivänään. Päädyin ottamaan hänestä meidän makkarissa ”viralliset” syntymäpäiväkuvat parin ilmapallon kanssa. Kaulassa hänellä on minun vanha medaljonkini, jonka annoin hänelle ristiäislahjaksi.

Minun best 9 (ei järjestyksessä)

1 my best three / tämä kuva on kesältä perheen teinin rippijuhlien jälkeen. Tämä kuva minulla on myös puhelimeni taustakuvana. Muistan kuvanottohetkeltä juuri sen hassun tunnelman, mikä meillä parhaimmillaan lasten kanssa on. Minun hassu pieni jengini.

2 eka yökylä / viime vuosi pyöri paljolti nukkumisen ympärillä – ja sen miten vaikeaa tai vähän sitä usein oli. Keväällä Myy oli ensimmäistä kertaa yökylässä ja me nautimme. Nukuimme, söimme pizzaa ja katselimme kauan sitten tauolle jääneen sarjan loppuun. Aika pian tämän kuvan ootamisen jälkeen Myy onnistui kiipeämään pois tuosta sängystään ja jouduimme vaihtamaan sen isompaan.

3 jo joutui armas aika / kesäloma alkoi ja me menimme poikien kanssa perinteisille lomapullille lähikahvilaamme. Hain heille myös kukkakaupasta pionit. Kahvilassa sitten tutkittiin todistuksia ja tunnelma oli tietysti oikein iloinen.

4 karhunpoika sairastaa / vauvan ensimmäinen korvatulehdus ja siihen liittyvä kuume eivät ole kivoja juttuja, mutta tämä hetki on jäänyt mieleeni ihanana. Isä ja tytär päikkäreillä. Myyn hengitys oli raskas ja hän halusi olla lähellä. Koko päikkäreiden ajan hän piti kiinni isänsä poskesta.

5 kevät ja uudet kengät / ah sitä tunnetta kun kadut ovat talven jäljiltä vihdoin puhtaat ja jalkaan raaskii vetää uudet freshit sneakerit. Tosin pari päivää tämän jälkeen ajoin rattailla koirankakakkaan ja toki sitä meni samassa kenkäänkin. Kengät olin ostanut edellistalven alennusmyyneistä ja niistä tulikin viime vuoden käyteyimmät kengät.

6 once in berlin / 2018 lopulla sain hullun idean, lähtisin pitkäksi viikonlopuksi Berliiniin parin kaverin kanssa. Sinä hetkenä ajatus tuntui hyvältä, mutta myöhemmin tajusin, ettenhän minä nyt voisi lähteä kun kotona odottaa vasta reilu puolivuotias vauva. Mies ja kaverit kuitenkin kannustivat lähtemään ja niin sitä mentiin. Juuri ennen matkaa leikkasin polkkatukan ja tässä sitä ollaan airbnbmme kylppärissä, jossa oli muuten koko asuntomme ainoa peili (ei kovin kätevää kun reissussa on kolme naista).

7 kesäloma espanjassa / tätä reissua oltiin odotettu kovasti. Samoihin aikoihin kun ostimme lennot kesäreissumme isäni ja vaimonsa talolle, he ilmoittivatkin pistävänsä talon myyntiin ja muuttavan itse takaisin Suomeen. Se ei kuitenkaan vaikuttanut meidän reissuumme muuten, kun että tämä tuli olemaan viimeinen kertamme tuolla. Koska talo oli kokonaan tyhjillään, mahtui mukaamme myös mieheni veli perheineen. Meillä oli hauska reissu, ainakin näin jälkeenpäin muisteltuna – sillä 14, 11, 9, 8, 7 ja 10kk ikäisten lasten kanssa ei se ehkä ollut ihan sellaista lomailua mistä olin etukäteen haaveillut. Oli kuitenkin ihanaa viettää yhdessä aikaa ja tutustua taas paremmin.

8 roadtrip / kesän lopulla lähdimme kolmisteen pienelle roadtripille. Siis sellaiselle mikä oltiin mitoitettu vähän alle yksivuotiaalle sopivaksi. Koska emme muuten autoile paljoa, myös matkan piti olla sellainen jonka taittaa parhaillaan päikkärieden aikaan. Päädyimme ajamaan vanhaa Turuntietä pitkin Saloon ja siellä Mathidedalin ruukkikylään. Reittivalina osui nappiin, maisemat olivat niin kauniita. Ensimmäinen yö vietettiin vanhassa bed and breakfast paikassa – mikä elämys! Tokana yönä mentiin Tejon kansallispuistoon jossa nukuttiin yö ilmassa olevassa, puiden väliin kiinnitetyssä teltassa! Se oli niiiiiiiiin ihanaa! Kolmantena yönä oli tarkoitus tulla takaisin kotiin, mutta kurvasimmekin vielä appiukkolaan mökille. Sitten oli pakko lähteä takaisin kotiin, koska vauvan erikoiskorvike loppui.

9 synttärimatka / syyskuu oli erityinen, silloin esikoiseni oli kiertänyt auringon kymmenen kertaa. Hänestä on viime vuosina kuoritunut teen juoja ja hän osaa arvostaa hyvää teetä. Myös Harry Potter on ollut kovassa huudossa, joten päätin yllättää hänet synttärimatkalla Lontooseen. Matka jo itsessään oli tottakai ihana! Mutta parasta oli sekkailla ja viettää laatuaikaa ihan kahdestaan.