Vielä ehtii nippanappa tämän vuokokauden puolella. Täytin tänään nimittäin kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Lähentelen kolmeakymppiä enkä todellakaan ole enää mikään teini, mutta elämäntilanteeseni nähden olen silti tosi nuori.
Kun sain Kaapon lähes viisi vuotta sitten, juuri 23 vuotta täyttäneenä, tusnsin ja tiesin olevani siihen täysin valmis ja kypsä. En olisi halunnut mitään yhtä paljon. Olin aina tiennyt että haluan nuorena äidiksi, eikä 23 enää edes ollut mielestäni kovin nuori. 17 olisi ollut.
En edelleenkään ajattele että olen ollut silloin liian nuori. Vaikka nuori silloin kyllä olen ollut, olen edelleen (ja samaan aikaan olen jo ihan mummo). Mutta en liian. En voisi kuvitella että olisin lykännyt lasten tekoa vielä vaikka viidellä tai kymmenellä vuodella. Niin suuri halu oli tulla silloin äidiksi.
Ja tässä sitä nyt ollaan, kaksikymmentäkahdekasan vuotias, kahden lapsen eronnut sinkkuäiti. Rutkasti elämänkokemusta takana ja toivottavasti paljon vielä viedä edessä. Päivääkään en vaihtaisi pois.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Onnea upealle kaimalleni! 🙂
Ja murheet pois, iästä huolimatta olet vrmasti huippu Äiti! Itsekkin olin 23 kun sain esikoisen, ja 25 kun syntyi juniori. Nyt 30-vuotiaana taaksepäin katsoessa, voin vain todeta että aika oli juuri oikea, koska oma sydän niin Äitiyttä halusi <3
Supermahtavia päiviä sinulle ja pojille!! 🙂
Onnea!
Itse olin tytön syntyessä 24 ja nuorimman päälle 30 ja voin sanoa melkein kymmenen vuoden eron näkyneen kyllä jaksamisessa. Tai sitten se on nyt ollut vaan entinen univelka ja entistä pienemmät yöunet joiden takia tuntuu raskaammalle.
Itse täytin minuutilleen tasan vuorokauden kuluttua 23, kun Vilppu syntyi 🙂 En myöskään kokenut itseäni mitenkään nuoreksi äidiksi, minusta päälle 20v on melko NORMAALI ikä hankkia lapsia.
Ihanaa synttäriä! ^_^
Jokin ikä on tässä yhtälössä väärin jos 28 vuotias sai lapsensa 3 vuotta sitten 23 vuotiaana?
Haha siis Viisi vuotta sitten 😀
Onnea mussukka!!
Onnea ihana sinä!
Ikä on vaan numero. Mun mielestä on upeaa kun on eri ikäisiä ystäviä.
Olin myös nuori, 24-vuotias saadessani esikoisemme, eikä nyt 37-vuotiaana juuri kolmannen lapsen saaneena tunnu yhtään sen aikuisemmalta. Stockalla tosin on alettu teititellä, mikä aiheuttaa joka kerta melkein paperipussikohtauksen 😉
Miten ihana Minttu, sä näytät ihan todella raikkaalta ja nuorelta, melkein epistä! Onnea vielä uudesta blogikodista, näyttää hyvältä.
-Maj
Sä menet aina kuusitoistavuotiaasta, joten nou hätä! 😉 Mua luultiin jo yli kolmekymppiseksi muutama vuosi takaperin, joten meikäläisen pitää varmaan olla huolissaan..
Myöhäset onnittelut kaunis!