Mulle tuli viime talvena blogiin kommentti joka meni suunnilleen näin ”kamala toi sun takki, tekee susta ihan hirveen läskin näköisen, ei kannattaisi käyttää tuollaisia epäimartelevia vaatteita”. Ja tiedättekö mitä, sillä hetkellä ihastuin jo valmiiksi tykkäämääni takkiin vielä vähän enemmän. Jonkinsortin pieni anarkisti minussa varmaan asuu, sillä sen kommentin jälkeen halusin käyttää takkia vaan entistä useammin.

Ei ole mitään väliä miltä jokin vaate näyttää, onko se juuri omalle vartalotyypille sopiva, jos se päällä tuntuu hyvältä ja itsevarmalta. Ihan naurettavaa että isompikokoisten ihmisen pitäisi aina kiinnittää huomiota siihen että vaatteiden leikkaukset imartelevat ja hoikistavat ja tuovat parhaat kohdat esiin tai vievät huomion niistä ”huonoista” muualle. Miksi? Ettei muiden tarvitsi katsella? Höpönpöppöä. Minä ainakin kuljen leuka pystyssä läskitakissani ja ihan kaikissa muissakin vaatteissa missä haluan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Nyt on tullut aika pistää käyntiin hyväntekeväisyyshuutokauppa! Huutokaupan on siis VIMMAN kanssa yhteistyössä toteutetty yhtestötaideteos, seinäryijy. Kangastus nimeltään. Huutokaupasta saadun summan lahjoitan lyhentämättömänä Unicefin hienoon työhön lasten ja perheden hyväksi.

Unicefin työ perustuu YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jonka tärkein tarvoite on perusoikeuksien – terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille maailman lapsille. Lasten henkiinjääminen, suojelu ja hyvinvointi ovat välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa. Unicef keskittyy lasten olojen parantamiseen pitkällä tähtäimellä, mutta osallistuu myös hätäapuun. Järjestö toimii 190 eri maassa ja saa kaikki varansa vapaaehtoisina lahjoituksina hallituksilta ja yksityisiltä ihmisiltä. Haluaisitko sinä tai työyhteisönne olla yksi heistä? Sinun tuellasi Unicef  rokottaa lapset hengenvaarallisia tauteja vastaan, toimittaa heille puhdasta vettä, varmistaa tyttöjen ja poikien kouluun pääsyn, suojelee lapsia hyväksikäytöltä sekä on aina valmiina auttamaan hätätilanteissa.

Huutokauppatava yhteistötaideteoksena toteutettu seinävaate sopii moneen tilaan, kotiin, työpaikalle tai muuhun julkiseen tilaan. Ehtii se hienosti vielä pukinkontiinkin. Kooltaan se on noin 60cm x 90cm.

Huutokauppa alkaa n y t  ja päättyy keskiviikkona 17.12.1014 klo 22. Kangastus-teoksen lähtöhinta on 75 euroa ja minimikorotus 5 euroa. Huutokauppa käydään kommentoimalla alle. Pyydän teitä lähtemään rohkeasti mukaan hyvän asian puolesta. Nyöränä pyydän myös jakamaan linkkiä huutokauppaan ystävällienne tai vaikkapa työnantajallenne. Kaikkien hankkeessa mukana olevien puolesta jo etukäteen, Kiitos.

ps. Muistetteko huvin, jonka piti olla peitto? Se on saanut myös uuden elämän tässä teoksessa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen saanut paljon kyselyitä kamerasta jolla kuvaan blogiin. Kyseessähän on kesällä alkuun testiin saamani, ja lopulta näille teille jäänyt, Olympuksen O-MD E-M10 mikrojärjestelmäkamera. Se siis toimii samalla perjaatteella kuin tavallinenkin järkkäri, erona kuitenkin että se on paljon paljon pienempi ja kevyempi. Erilaisia objektiiveja siihen on saatavilla myös vaikka kuinka. Useita ihmisiä pieni koko hämää ja monesti saankin epäilijöille vakuutella että kyllä, tämä on ihan kun mikä tahansa järkkäri.

Kompaktin kokonsa lisäksi suosikkiominaisuuksiani tässä kamerassa on huippunopea automaattitarkennus (etenkin vilkkaita lapsia kuvatessa ihan ehdoton) sekä sisäänrakennettu wifi, jonka avulla kuvia saa jaettua nopeasti. Wifi mahdollistaa myös kaukalaukaisun kännykän kautta, joka on etenkin meille bloggarille erittäin hyödyllinen ominaisuus. Jos joskus olette ihmetelleet miksi poseraan puhelin kädessä, se johtuu tästä. Kännykän näytöltä voi säätää asetuksia, valita tarkennuspisteen ja siitä tietysti että näkee onko asettelu hyvin, ja sitten vain räpsimään! Ainut miinus on se, ettei yhteys puhelimen välillä kanna kovin monen metrin päähän. Mutta noin kymmenen ainakin.

Lempilinssikseni on ehdottomasti valikoitunut tuo 45mm (1:1.8) kiinteä objektiivi, jota oikeastaan käytän ihan kokoajan. Se ei ehkä ole paras mahdollinen esimerkiksi sisustuskuvaamiseen, sillä se kuvaa niin lähelle. Mutta henkilökuvaamiseen se on ihan huippu! Se saa ihmiset kauniisti erottumaan kuvasta samalla kun tausta on epätarkka. Tykkään kovasti myös sen valovoimaisuudesta. En pidä kuvaamisesta keinovalossa, mutta täällä kotonakin olen saanut oikein kivan valoisia kuvia vaikka päivä olisikin jo hämärtynyt. Sitä ei kuvista huomaa mitenkään. Vai mitä sanotte näistä, lähestulkoon pimeässä keittiössä otetuista kuvista?

Vaikka lähes pari vuotta olen eri järkkäreillä kuvannut, ei manuaalisäädöt ole edelleenkään täysin hallussa. Ja kai se niin on, että aina voi oppia uutta. Järjestelmäkamerassahan valotukseen vaikuttaa kolme tekijää; aukko, valotusaika ja herkkyys (ISO). Jokainen näistä asetuksista vaikuttaa suoraan toisiin. Täysmanuaalina en oikeastaan kuvaa ikinä, vain asetuksilla joissa itse säädetään esimerkiksi vain valotusaika.

Sellainen kamera täällä kuvien takana! Toivottavasti tästä oli hyötyä esimerkiksi uutta kameraa miettivielle, en voi kuin suositella. Vai onko ko kamera jo jollekkin teille tuttu?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka tykkäänkin kivoista vaatteista ja ainakin jollain tapaa olen kiinnostunut muodista, ei se tosiaankaan ole blogini tai muutenkaan päivieni kantava juttu. Netissä kuolailen lähinnä tennareita, legginssejä ja hassuja sukkia. Ja se näkyy myös blogissa.

Kun päätin tehdä koosteen vuoden asukuvista huomasin ettei niitä oikeastaan ollut. Ja nekin mitä siellä on ovat sellaisia todella perusvatteita mitä tulee pidettyä arkena. Mitään erikoisempia tai juhlallisempia asuja ei tule kuvattua oikeastaan ikinä. Ehkö se johtuu siitä, että olen valmis vasta kun olen jo myöhässä, eikä kuvien ottamiseen yksinkertaisesti ole aikaa tai tilaisuutta. Instagramin puolella on ehkä silloin tällöin on jotain gaala -tai baarin vessan peilin otettuja kuvia – jotka ovat taas enemmän tunnelmaa kun sitä itse asua.

Mutta tälläinen asuvuosi 2013 siis on täällä ollut – ihan minun näköinen.

ps. A Beautiful Body Haaste on valittu vuoden 2013 kiinnostavammakksi kauneusjutuksi! Miten hienoa! Jatkoa tulossa ensi vuonna, mutta millaista se selviää myöhemmin… 😉

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.