Kaksiviikkoinen Thaimaassa oli tosiaan ihana. Loistava kohde lasten kanssa. Vaikka lennot olivat pitkät, sujuivat ne ilman mitään kommelluksia. Uskon että näiden reissumiesten kanssa myös matka välilaskulla olisi onnistunut, mutta onhan suora lento aina stressittömin. Aiemmista reissukerroista poiketen en myöskään tällä kertaa matkustanut poikien kanssa yksin, vaan lisäkäsinä olivat sekä äitini että kaksi veljeä. Vaikka välillä tuntui että minulla olikin neljä lasta kaitsettavana…

Thaimaassa parasta ehdottomasti oli lämpö, sen jälkeen tulee upea ranta ja meri. Ihmiset olivat aivan ihania ja ihan uskomattoman lapsirakkaita. Sain viimeksi tänään facebook viestin eräältä hotellimme työntekijältä viestin kuinka hän ikävöi poikia. Toinen oli juui ladannut heistä kuvan Instagramiinsa…

Kiehtovaa paikassa on sen rosoisuus, kontrasti kauniiseen ja kurjaan. Samalla se oli paikoitellen myös surullista. Olla nyt turistina paikassa jossa moni elää hurjan köyhissä oloissa ja työskentelee pyöreitä tunteja joka ikinen päivä, muun perheen ollessa pahimmillaan satojen kilometrien päässä. Mutta, kuten tänään Kaaponkin kanssa puhuttiin, on matkustamisessa juurikin hienoa se että pääsee näkemään maailmaa. Näkemään että mitä kaikkea täälle pallolle mahtuu ja miten erilaisia ihmisiä ja paikkoja onkaan olemassa. Se kasvattaa arvostusta ihmisiä sekä eläimiä -ja ylipäätään maapalloamme kohtaan.

Tuolla Kaho Lakissa, jossa olimme, vaikutti olevan useampia lapsiystävällisiä hotelleja. Ja vaikka meillä ei enää tarvetta olekkaan, näytti ruokakaupoissa olevan ihan reilusti erilaisia vaippoja sekä valmiita vauvanruokia. Usein kun ne suositellaan Suomesta saakka mukaan raahaamaan. Myöskään kaikkia lääketarpeita ja aurinkorasvoja ei kannata pakata mukaan. Vaikka tuo Khao Lakin keskusta on hyvin pieni, löytyi sieltäkin kolme apteekkia. Ja hinnat olivat myös edullisemmat. Toki ihan pienten lasten kanssa matkustaessa täytyy ehkä ennakoida pikkuisen enemmän kun meidän. UV-vaatteet suosittelen pakkamaan lapsille mukaan, kaksin kappalein jos mahdollista. Muutoin peräänkuulutan, jo ehkä vähän kulunutta nevoani matkaajille, ota rennosti. Täällä vielä 12 vinkkiä lasten kanssa matkustamiseen jos kiinnostaa!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tänään ollaan vietelty joululoman viimeistä päivää ihan kotosalla. Mietittiin leffaan menemistä tai LUX-valofestareille osallistumista, kuitenkin Kaapolla viikonlopulta jatkunut pieni lämpö sai jäämään neljän seinän sisälle. Kauniista aurinkopäivästä nauttiminen ihan kotoa käsin ei kuitenkaan tuntunut yhtään hullummalta. Pojat kun suuntasivat matkan jälkeen suoraan isälleen ja tämä olikin ensimmäinen täällä kotona kokonaan vietetty päivä kolmeen viikkoon. Jatkettiin eilen illalla aloittamaamme hillittömän lego-myllytystemppelin (kuten eräs kaverini sanoi) rakentamisurakkaa, keiteltiin jauhelihasoppaa ikkunat huuruten ja vaihdettiin lakanat.

Nyt tuntuu oikeasti siltä että loma ja reissu tekivät tehtävänsä. levännein mielin jaksaa taas aloittaa päiväkotirumban ja arjen haasteet. Niin ja uuden vuoden! Edelleen vuoden vaihtuminen meni vähän ohi, sitä tai satikaan mitään lupauksia ei tälle vuodelle ei ole pieni pää miettinyt. Toivon vaan onnea ja aurinkoa, ja sitä ainakin tämä päivä oli täynnä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Myönnettävä on, poika HUFin lippiksessä saa lähestulkoon aina pään kääntymään. Joten oli aika näille omillekkin pikkuhurmureille hatut hankkia. Ja kun ei sitä täydellistä poikaystävää näy eikä kuulu, niin puetaan sitten nuo omat pojat minikokoisiksi sellaisiksi, haha.

HUFin lastenhattuja en ole nähnyt myytävän misään muualla kun heidän omassa nettikaupassaan. Ja parin päivän pähkäilyn jälkeen päätin ne reissuun mukaan tilata. Ei muuten, mutta lähetys ja tullikulut Jenkeistä kun olivat yhteensä 60 euron luokkaa… Voin sanoa että pikkasen harmittaa jos (ja kun) joku hatuista jokun kaunis päivä katoaa. Mutta oli se sen arvoista, on nuo mielestäni vaan niiiiiin hienot. Noissa lastenmalleissa on vielä aikuisten hattuihin erona pehmoinen lippa, sekä sisäpuolta kiertävä froteinen ”hikinauha”, joka on varmasti miellyttävä kovemmillakin helteillä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Silkin pehmeää valkoista hiekkaa, lämmintä lasin kirkasta turkoosia vettä, taivaalla porottava aurinko. Enempää en olisi voinut reissultamme odottaa. Tämä oli parasta mahdollista rentoutumista tähän väliin pimeää talvea. Kieltämättä olisin voinut palata kotiin vasta joskus vähän myöhemmin. Ikinä ei kaksiviikkoinen ole mennyt noin nopeasti.

Meidän oli joluaattona tarkoitus lähteä snorkaalaamaan, mutta kova merenkäynti ja virtaukset olisivat olleet liikaa lapsille. Onneksi reissu lähisaarille onnistui vielä myöhemminkin. Varasimme hotellin kautta päiväretken läheisille Similanin saarille. Moottorivene haki meidät aamulla ja parinkymmenen ihmisen posyukassa lähdimme matkaan. Kävimme muutamalla saarella ja snorklasimme muutaman edustalla. Suurimpaan osaan saarista oli rantautuminen kieletty munivien merikilpikonnien vuoksi.

Jos kuvittelimme oman rantamme hiekan olevan valkoista ja veden turkoosia, oli Similanilla se sitä vielä kymmenen kertaa enemmän. Puitteet olivat aivan huikeat, ainut miinus oli että miljoona muutakin turistia halusi niitä ihastelemaan. Rannoilla kävi kova kuhina, uimareille oltiin rajattu oma pieni alueensa, ja muuten moottoriveneet toivat tai hakivat porukkaa jatkuvasti edestakaisin.

Snorklauspysähdykset sitten hieman rauhallisimpiin paikkoihin, saarien edustalle olivat enemmän mieleeni. Vaikka korallit eivät olleet niin värikkäitä kun odotin, ja missasin sekä ”Nemot” että merikilpikonnan, oli kokemus tosi hieno. Tuolla veden alla on vaan niin oma hieno tunnelmansa. Olisin voinut viettää siellä vaikka koko päivän.

Poikia kalat ja syvä meri pelottivat sen verran, että pikaisen kastautumisen jälkeen he jäivät mielummin odottamaan veneeseen, ja ihmettelivät vedenlaista elämää sitten veneen kannelta käsin. Kuulemma olivat ainakin kilpikonnaan nähneet.

Snorkannut olen aiemmin Malesiassa, ja se oli aivan mieletöntä. Upeitä, joka sateenkaaren värissä olevia, toinen toistaan erikoisempia korallia ja kasvia, tuhannesti värikkäitä ja kuviollisia kaloja. Kerran siellä ympärilläni ui parhaillaan 14 pientä valkohaita Odotin tältä reissulta jotain samaa, mutta en missään nimessä pettynyt, vaikka tämä kerta olikin erilainen. Vedenlaisen tunnelman lisäksi ilmassa on kokoajan pientä jännitystä, eikä tälläkään kertaan kiljahdukislta vältytty, kun isokokoiset kalaparvet uivat vain suoraa päin. Niin hienoa.

Matkalla mukana minulla oli Olympuksen Stylus Tough TG-3  iskun -ja vedenpitävä pokkari. Sillä oli kiva kuvailla lapsia myös altaassa ja aika paljon kuvia kivoja vielä onkin julkaisematta. Joten voi olla että joudutte katselemaan lomakuviamme vielä muutaman postauksen verran. Täytyy myöntää että mieli haikailee jo takaisin aurinkoon ja lämpöön…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Joko se olisi taas perinteisen vuosikatsauksen aika. Itseasiassa blogin neljäs sellainen! Kylläpä vuodet vierivät. Vuosi 2014 on ehdottomasti ollut ystävyyden ja uusien tuttavuuksien vuosi. Olen käynyt paljon keikoilla, ja parhaitten ystävieni kanssa ollaan yökyläilty enemmän kuin koskaan. Näiden lisäksi viime vuoden mieleenpainuvimpia asioita on varmasti ollut poikien päiväkodin aloitus, Tinderiin liittyminen sekä blogityöstä saamani tunnustukset. Lisäksi juoksukoulu, sinkkuna oleminen sekä matkustelu olivat asioita joita tulee varmasti vielä pitkään muisteltua. Ihan hirvesäti hyviä asioita on tapahtunut, ja tässä siis tiivistetty pikakatsaus viime vuoteen:

Tammikuussa käytiin Tukholmassa Riikan perheen kanssa. Pojat aloittivat päiväkodin. Lumi ja kovat pakkaset tulivat myöhemmin muutamaksi viikoksi. Olin Tampereella Meandin muotinäytöksessä mallina. Mieshuolia. Liityin Tinderiin. Kävin treffeillä. Kävin myös ahkerasti tanssitunneilla.  Aloitin juoksukoulun ja juoksin cooperin televisio-ohjelmaan. Yritin aloittaa skeittaamista.

Helmikuussa odottelin jo kevättä kun talvikin jo meni. Pohdin paljon omaa käytöstäni äitinä ja koin omantunnontuskia hermojen menettämisestä. Ostin lapsille ekat kuravaatteet. Kävin Lahdessa ja yökyläililtiin kavereiden kanssa useaan otteeseen puolin ja toisin. Käytiin katsomassa Lego-elokuva ennakkoon. Blogimimmeistä oli kiva juttu Tutti Frutti magazinessa. Nyrjäytin pahasti nilkkani. Kävin treffeillä. Lunta satoi ja kaksi viikkoa oli hurja pakkanen.

Maaliskuussa juhlittiin Riikan synttäreitä. Kävin Lahdessa. Hävitin lompakkoni Hämeenlinnaan. Kevät lähestyi kovaa vauhtia. Päiväkotielämä alkoi rullaamaan. Aloin tekemään blogiin listoja. Kävin luistelemassa. Kävin treffeillä. Sain pakit. Meillä oli oksennustauti. Kävin eksäni kanssa bailaamassa. Otin uuden tatuoinnin. Söin terveellisemmin kun varmaan ikinä. Hain kouluun. Kävin Tampereella.

Huhtikuussa vuoden ekat pussikaljat. Optikko kauhistutteli ikänäöllä. Ilta Järvenpäässä. Pääsiäinen. Kävin treffeillä. Pidettiin piknikkiä pihalla. Ostin nahkatakin. Juoksukoulu alkoi pyörimään telkkarissa. Voitin Vuoden 2014 blogiteko-palkinnon. Kävin Saksassa vaippatehtaalla. Leikkasin hiukseni. Irtisanoin blogisopimukseni. Ihastuin ja minuun ihastuttiin. Juhlittiin lasten kanssa perinteisesti vappua.

Toukokuussa lomailimme muutaman viikon lasten kanssa Espanjaan. Ratsastin vuorilla. Minut ja Kaapo kuvattiin Happy in Helsinki-videoon. Kävin katsomassa balettia. Matkustimme pariksi yöksi Tarttoon.

Kesäkuussa syötiin hyvin, ulkoiltiin ja nautittiin kesästä. Kaapo ei halunnun mennä päiväkotiin. Otin tatuoinnin. Käytiin Saimaalla kylpylälomalla. Vuoden eka ulkokeikka Kalasatamassa. Pojat olivat Aarrekidin malleina. Käytiin puistoruokailemassa. Ostin sohvan. Paras kaverini alkoi seurustelemaan. Poistin melkein kaikki Tinder-mätsini. Hytistiin viikko mökillä Juhannusta viettäen. Pojat olivat mönkijän kyydissä. Minut kuvattiin laihdutuslehteen. Päätin lopettaa deittailun.

Heinäkuussa matkasimme Rusirockiin. Näin idolini Lily Allenin. Leikkasin hiukset vielä lyhyemmiksi. Ostin matkarattaat. Heitin paljon lasten leluja roskiin ja kirppikselle. Ostin uuden sängyn, mutten osannut kasata sitä. Kävin suppaamassa. Lähdimme kuukaudeksi lomalle Espanjaan. Juhlimme isäni 50-v päiviä. Tein uuden blogisopimuksen.

Elokuusta puolet meni Espanjassa. Kaisu perheineen tuli myös käymään. Keksin loistavan baileys-pirtelön. Hurahdin virkkaamiseen. Pojat palaisivat seitsemän viikon loman jälkeen päiväkotiin. Elvis siirtyi isojen ryhmään. Etsin uutta asuntoa. Blogini muutti Indiedaysille. Jouduin lopettamaan ystävyyssuhteen. Leikattiin poikien hiukset. Sain sängyn kasattua. Blogi muutti. FLOW.

Syyskuu on synttärikuu. Täytin 28 Kaapo 5. Kävin Kööpenhaminassa ja Malmössa. Meinasin myöhästyä lentokoneesta. Kävin läpi kaikki vaatteeni ja järjestelin kaapit. Ihastuin. Ostin farkut.

Lokakuussa vietettiin poikien synttäreitä, Elvis täytti 3. Leikkasin itse ostatukan. Vietin kolme mahtavaa päivää Pariisissa. Sain 3. palkinnon parhaan perheblogin sarjassa. Ihania juttuja ystävien kanssa. Sekosin Vansin ystävämyynnissä. Meidän koti esiteltiin lehdessä. Sain serkun.

Marraskuussa oli pimeää. Sydänsuruja. Kävin taas Kööpenhaminassa. Rakennettiin paljon legoilla.
Kävin pitkästä aikaa treffeillä, mutta se oli katastrofi. Tuli vähän lunta. Aivovuodon keikka Riikan ja Villen olkkarissa. Vaalensin hiukset.

Joulukuussa valmistauduttiin matkaa varten. Käytiin ottamassa rokotukset ja pojat kävivät neuvolassa. Kävin Lahdessa ja vietin tosi kivan viikonlopun ennen lomaa. Jouluna jorasimme thaimaalaisissa joulubileissä. Vuosi vaihtui ystävän kainalossa raketteja katsellen.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.