Mulla on ihan hirveeeeeeee tatskakuume. Tarkemmin sanottuna stick and poke tatskakuume. Stick and poke tatuoinnit tehdään ilman koneetta, nimensä mukaan käsin neulalla tökkimällä. Stick and poke tyyli on rosoisempi – ei niin täydellinen. Kuvat näyttävät usein siltä, että ne on tehty kaverin kämpillä aamuyön tunteina. Mitä ne varmaan useesti ovatkin. Kuitenkin tyylin yleistyessä ihan oikeitakin, tosi hienoja kuvia tekeviä, stick and poke tatskaajia alkaa löytymään enemmän.
Itse himoitsen juuri tuollaisia pieniä hassuja juttuja sinne tänne. Ihan ekaksi ajattelin ottaa sormen sisäsyrjään jonkun pikkujutun. Tai saas nähdä. Menen nimittäin loppuviikosta harjoitusnahaksi! Pikkasen jänskättää, mutta olen ihan luottavaisin mielin. Tekijä on tuttu tatskaaja, mutta ekaa kertaa tätä tekniikkaa testaamassa. Vähän isompi peittotaska samalla tyylillä on kyllä myös mielessä. Ja noin 50 muuta pienempää.
On jännä, miten sitä vaan vuodesta toiseen löytää itsensä aina välillä ihan kummallisista tilanteista. Sellaisista joihin ihan itse on itsensä saanut ja joka kertaa sitä ihmettelee, että mihin mä taaaas olen oikein ryhtynyt. Joka kerta sitä lupaa itselleen, ettei enää saata itseään sellaisiin tilanteisiin. Siis missä kädet tärisevät, sydän hakkaa ja tekisi vain mieli ottaa jalat alle. Paitsi että sitten tulee taas se uusi kerta. Kuten esimerkiksi muutama viikko sitten. Parastahan näissä kuitenkin on se, että kun pahimman jännityksen yli kun pääsee, sitä tajuaakin että hei tämähän oli aika mahtava juttu.
Rajala haki alkutalvesta erilaisia osallistuja uuteen valokuvakisaansa. Hakijoilta odotettiin sosiaalisuutta sekä persoonallista otetta omaan tekemiseen. Ja se oma tekeminen sai sitten olla jotakin sisällöntuottamiseen, valokuvaukseen tai vaikkapa videoiden tekemiseen liittyvää. Hakijoista koottaisiin kuuden hengen tiimi, jotka saisivat personoidun kuvauskaluston ja vuoden mittaan erilaisia tehtäviä. Yhdestä näistä vaittaisiin sitten ihka ensimmäinen Rajala Ambassador. Kilpailun tavoitteena on nostaa luovien sisältöjen arvoa ja kiriä niitä uudelle tasolle. Yksi Ambassadorin tärkeimmistä tavoitteista on innostaa suurta yleisöä valokuvaamaan mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja tilanteissa.
Kisa kuulosti niin hauskalta ja mielenkiintoiselta, että päätinpä sitten hakea mukaan. Puoli tuntia ennen haun päättymistä kuvasin läppärillä hyvin yksinkertaisen videon itsestäni ja liitin hakemuksen mukaan. Olin jo ehtinyt unohtamaan koko kisan, kunnes eräs aurinkoinen päivä vähän ennen joulua puhelimeni soi. Jouduin vielä tiukkaan haastatteluun puhelimitse (joka oli pikkasen noloa, sillä koko ratikka kuuli myös tämän puhelun), mutta muutaman päivän jälkeen sain sitten kuulla että pääsin mukaan! Siitä saakka onkin pitänyt sitten vain odotella, kunnes muutama viikko sitten osallistujat julkistettiin.
Ja se oli se apua, mihin mä taas olen ryhtynyt-hetki, josta alussa puhuin. Sydän kurkussa pamppaillen kävelin Rajalan Pro Shopiin tapamaan muita kisaajia sekä porukkaa Rajalalalta, kisaa markkinoivaa tahoa, lehdistöä, kouluttajia, yhteistyökumppaneiden edustajia ja ties ketä muita. Onneksi syke pian tasoittui ja kaikkien muodollisuuksien jälkeen pääsimme nopeasti itse asiaan.
Kaikki me kisaajat saimme testiin uudet Panasonicin LUMIX G kamerat sekä pikaisen opastusen niiden käyttöön. Tämän jälkeen meistä otettiin studiokuvat nettisivulle, jonka jälkeen pääsimmekin ensimmäiseen haasteeseemme. Eli kuvaamaan! Kaikki kisakuvat tulevat muuten aina tuonne Lähettiläät-sivulle, josta yleisökin pääsee niitä sitten äänestämään. Jokainen meistä kisaajista on tosi erilainen, joten on hyvin mielenkiintoista nähdä että mitä kaikkea tästä oikein tulee. Enkä malta odottaa uusia tehtäviäkään! Uutta kameraa en ole ihan hirveästi ehtinyt vielä testailemaan, mutta on blogin viime kuvat ainakin otettu sillä. Eli toimii se ainakin! Meitä on pidetty vielä vähän jännityksessä, mutta sen verran olen saanut urkittua että ainakin yksiin levyjulkkareihin keikalle mennään kuvaamaan, lisäksi tulossa on myös villieläinsafaria pohjoisessa sekä joku pikkasen pidempikin reissu kulttuuriin pariin. Niin kivaa! Ja jännää! Onneksi mä taas kerran sain itseni ryhtymään tällaiseen seikkailuun!
Täällä alkaa pikkuhiljaa elämä voittamaan influenssan sairastamisen jälkeen. Ja vaikka ulkona kävellessä tuntuu ehkä enemmän siltä, että olisi uimassa lonkerotuopissa, niin kyllä sitä kummasti vaan kevätfiilis alkaa nostamaan päätään. Kevääseen kuuluu toki myös sisustusvimma! On taas aika päivittää värimaailmaa ja tehdä ehkä rohkeitakin uusia sisutusvalintoja.
Tänne muuttaessamme ajattelin, että haluan pitää kaikki seinät valkoisina. Pikkuhiljaa kuitenkin sisustuskuvien erilaiset kontrastiseinät kiinnittivät jatkuvasti huomioni ja aloin itsekkin miettimään, joskos sitä kuitenkin sutaisisi vähän väriä pintaan. Aloin lämpenemään pikkuhiljaa haalean vaaleille pastellisille sävyille, mutta mieli rohkaistui siinä samalla jatkuvasti. Tummat harmaat, syvät petroolit ja tunnelmalliset vihreät alkoivat kolahtelemaan kokoajan kovemmin ja kovemmin.
Muutama viikko sitten postiluukusta tipahti Tikkurilan inspiraatio-opas, jossa esiteltiin heidän valitsemansa vuoden väri. Tikkurilta kerrotaan, että Vuoden 2016 väri, M442 Vuono, hehkuu syvän salaperäisenä ekologisen elämäntavan innoittamana. Se on orgaaninen, dramaattinenkin, samalla kuitenkin maanläheinen ja kotoisa. Omasta mielestäni siinä todellakin on jotain todella vangitsevaa.
En kuitenkaan tiedä, uskallanko ihan noin hallitsevaan väriin lähteä, vaikka todella kaunis se onkin. Sitten toisaalta, maaliahan se vain on ja sen saa yhtä helposti sutaistua myös piiloonkin. Pitää miettiä! Mitä te tykkäätte tästä vuoden väristä?
Vimma vaatettaa lapset, mutta tekee monenlaista kivaa myös aikuisille ja kotiin. Vimma ei ole kuitenkaan vaan vaatteita, vaan se on tarinoita, tapahtumia, taidetta, inspiroivia ihmisiä ja täyttä rakkautta. Vimman design synnyttää lapsessa leikin, johon se kutsuu aikuisenkin mukaan. Käytännöllisesti, kauniisti, aavistuksen nurin kurin, pilke silmäkulmassa. Iloa tuoden, muotojen ja materiaalien kanssa leikkien. Vimmassa arki ja juhla kulkevat käsikädessä, vaatteita voi käyttää yhtä hyvin koulussa, kotona tai mummun syntymäpäivillä. Mallit kasvavat lapsen mukana mekoista tunikoiksi ja paituleista paidoiksi, mukavuutta ja pitkäikäisyyttä unohtamatta. Vimma lahjoittaa protot, kokeiluerät, kuvausvaatteet ja muut mallistojen ylijäämät hyväntekeväisyystyönsä kautta vaihteleviin eri kohteisiin.
Yhdennestätoista luukusta arvon vapaavalintaisen Vimman ylä -ja alaosan. Eli legginssit ja paita haluamallasi kuoseilla. Vimman tuotteet valmistetaan joko kotimaassa tai lähituotantona Virossa. Vimman persoonallisten kuosien takana on tunnettuja suunnittelijoita kuten vaikkapa Maija Louekari ja Linda Linko. Kaikille on varmaan jo tuttu supersuosion saavuttanut letti-kuosi?
Osallistu Vimman vaatesetin arvontaan kommentoimalla alle. Kaikkien joulukalenterin luukkujen arvonta päättyy 23.12 klo 23.59. Voit osallistua jokaisen luukun arvontaan yhden kerran. Levitä joulumieltä ja muista jakaa myös kavereille!
Meidän viime Thaimaan reissusta alkaa olemaan kohta vuosi ja kovasti kaikki kaipaillaan sinne takasin. Kauniin luonnon, lämmön ja ihanien ihmisten lisäksi Thaimaassa ehdottomasti paras juttu on mielettömän hyvä ruoka. Thaimaalaista ruokaa voi tehdä joko tosi simppelisti ja nopeasti, tai sitten hifistellä enemmän. Ihana että, vaikka ei sinne nyt vähään aikaan pääsekkään, voi tehdä ainakin makumatkoja Thaimaaseen!
Itse tykkään tehdä helppoa ja nopeaa, mutta maistuvaa, ruokaa. En halua käyttää tuntitolkulla aikaa leiden äärellä pipertäen, vaan ruoan on oltava melko yksinkertaista. Thai-ruossa onkin kiva se, että ihan muutamilla aineksilla saa jo todella maistuvaa ruokaa.
Sain Indiedaysin ja Spice Up! kampanjan myötä jakaa teille oman herkkureseptini. Eilen innostuin kokkaamaan itselleni melko perinteistä Thaimaalaista ruokaa, Panang Curryä. Sitä syödään useimmin kanan kanssa, mutta suosittelen ehdottomasti testaamaan sitä myös tofulla! Perinteisestä resptistä poiketen, joukkoon tulee myös vähän kasviksia. Tässäpä resepti herkulliseen curryyn:
TOFU PANAGCURRY
Marinointiin:
200g maustamatonta tofua
1 rkl Spice Up! Chili ja valkosipulikastiketta
1 tl Spice Up! Inkivääritahnaa
1 tl Spice Up! Panang Currytahnaa
1 tl Wok’n Roll Kookoskermaa
kourallinen silputtua korianteria
Pilko tofu kannelliseen astiaan. Laita joukkoon mausteet, sekoittele ja ravista kansi kiinni ja jätä marinoitumaan vähintään puoleksi tunniksi. Paista marinoitunut tofu tilkassa öljyä. Lisää kookoskerma, currytahna, valkosipuli ja anna hautua muutama minuutti. Lisää loput mausteet sekä pilkottu porkkana ja bambunversot ja anna hautua kevyesti poristen kymmenisen minuuttia. Keitä nuudeli pakkauksen ohjeen mukaan. Ripottele valmiin ruoan tai annoksen pinnalle suolapähkinät ja korianteri.
Minkälaisen aasialaisen reseptin itse kehittäisit Spice Up! -tuotteista inspiroituneena? Jaa alle reseptisi ja osallistu kattavan Spice Up! tuotepaketin arvontaan. Arvonta-aikaa on ensi sunnuntaihin, 29.11 asti.
Minttu on uusperheen äiti joka rakastaa punaista huulipunaa, inhoaa kiirettä ja näkee kauneutta arkisissa asioissa.
Perheen kaksi isompaa koululaista, touhukas leikki-ikäinen ja kevätvauva pitävät huolen, ettei elämä käy tylsäksi.
Pääosassa ovat oman näköinen arki ja täysillä eläminen. Välillä reissataan ja bailataan ja välillä taas vietetään tavallista perhe-elämää kaupungilla laatikkopyöräillen tai sohvannurkassa kirjaa lukien.
Elämänmakuinen MAMI GO GO on yksi Suomen ensimmäisiä ja suosituimpia perhe-elämään painottuvia blogeja.
