TURVAA JA MIELENRAUHAA LAPSIVAKUUTUKSESTA

1/10/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä If Vakuutus kanssa

Reilu 11 vuotta sitten, saadessamme esikoisemme, valitsimme olla ottamatta hänelle omaa vakuutusta. Luulen syyn olleen se, ettemme nuorina vanhempina olleet perehtyneet asioihin kunnolla ja ehkä jollain tapaa ajattelimme, ettei meillä ole varaa sellaiseen ”varmuuden vuoksi” ylellisyyteen. Voi kunpa olisin tuolloin tiennyt paremmin.

Kävi nimittäin niin, että esikoinen sairasti lähes kaksi vuotta korvatulehduskierrettä. Päivystyksessä tuli istuttua aika monet kerrat ja joskus myös keskellä yötä kurvattiin sinne taksilla. Tulehdus uusi jatkuvasti ja vaati yleensä aina kaksi antibioottikuuria muutaman viikon välein talttuakseen hetkeksi.

Onneksi lopulta, parinkymmenen (!) antibioottikuurin jälkeen hän pääsi julkisen sairaanhoidon kautta korvien putkitukseen ja kitarisojen leikkaukseen, jonka jälkeen sairastelu loppui. Mitä tämä kaikki tuli lopulta maksamaan ja kuinka paljon ylimääräistä aikaa tähän tuhlaantui, sitä en tiedä, mutta sen verran opin tästä kaikesta, että ennen kun keskimmäinen lapseni oli vielä syntynyt, otimme molemmille lapsille If lapsivakuutuksen.

Keskimmäinen lapsi ei onneksi sairastellut yhtä paljoa, toki sellaista perus flunssaa oli, mutta ne vaativat vain harvoin lääkärissä käyntiä. Myönnän joskus miettineeni, että oliko tämä vakuutus sittenkin ihan turha homma, mutta toisaalta sen antamaa mielenrauhaa ja turvaa on rahassa vaikea mitata. Ja kahden eläväisen ja energisen pojan kanssa se mielenrauha tuli todellakin tarpeeseen (vakuutus korvaa sairasteluiden lisäksi myös tapaturmat).

Kun kuopuksemme muutama vuosi sitten syntyi, olimme jälleen tämän asian äärellä. Jo raskausaikana puhuimme lapsivakuutuksesta, jonka olisi voinut jo silloin raskaana ollessa ottaa, kuten keskimmäisen kanssa tein, mutta kaikessa tohinassa se jäi. Muistan hyvin keskustelun, jonka kävimme mieheni kanssa vakuutuksesta, viikko vauvan syntymän jälkeen. Istuimme sohvalla, vauva sylissä tuhisten, ja laskimme Ifin laskurilla vakuutuksen hinnan, joka kieltämättä tuntui aluksi aika korkealta. Mutta kun rupesimme suhteuttamaan sitä muuhun elämiseemme ja miettimään, ettei vaadi kun muutaman yksityisellä erikoislääkärillä käynnin, niin hinta on sillä kuitattu, päätimme vakuutuksen ottaa.

Muistan mieheni sanoneen hyvin, että vakuutuksia otetaan toivoen, ettei niitä ikinä tarvitse käyttää, minä taas ajattelin taas sitä mielenrauhaa ja mahdollisia päivystysjonojen välttämistä, vaikka silti se vakuutuksen hinnan miettiminen silloin vielä vähän kirpaisi. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun jouduimme vakuutusta jo ensi kertaa käyttämään. Ja pian sen jälkeen sitten alkoikin yksi elämäni raskaimmista vyyhdeistä ja ajanjakoista, nimittäin vauvan allergioiden selvittäminen. Olen lukemattomat kerrat kiitellyt mielessäni, että onneksi onneksi onneksi otimme sen vakuutuksen!

Vauvaparka kärsi pitkään ennen kun ymmärsimme mistä oli kyse. Kummallakaan vanhemmalla lapsella ei ollut ikinä ollut mitään yliherkkyyksiä ruoka-aineille tai millekään, eikä myöskään neuvolassa allergiaa osattu epäillä. Lopulta menimme yksityiselle koska vauva itki paljon ja oli selvästi kipuinen. Lasten yleislääkäri hoksasi heti vauvan nähdessään mistä on kyse ja selvittely alkoi. Kävimme useamman kerran sekä yleisellä että allergialääkärillä ja kahdesti myös kalliissa allergiatestissä ja altistuksessa. Näihin pääsimme aina ilman odottelua, juuri siihen aikaan, kun meille parhaiten sopi.

Käyttämällämme lääkäriasemalla on myös suorakorvaussysteemi Ifin kanssa, joten yleensä meidän ei tarvitse edes itse maksaa käyntejä ensin ja sitten hakea korvausta, vaan lääkäriasema saa päätöksen korvauksesta heti kassalla. Tämän myötä opin arvostamaan Ifin vakuutusta entistä enemmän, sillä vaikka Ifiltä korvaus tulee parhaimmillaan jo samana tai seuraavana päivänä, sen hakemisesta se itse vahinkoilmoituksen täyttäminen on minulle homma, jonka tekemistä saatan lykätä hyvinkin pitkään (ja siinä ajassa ne liput ja laput ja kuitit joutuvat helposti hukkaan).

Viime talvena kuopus tuli viikonloppuna kipeäksi ja oireiden (sekä hyvin huonosti nukutun yön) vuoksi halusin sunnuntaiaamuna käyttää hänet varmuudeksi lääkärissä. Varasin ajan netistä ja 40 minuuttia myöhemmin seisoimme lääkäriaseman ulkopuolella, kädessäni lääkärin antama lääkeresepti silmä -ja korvatulehdukseen. Kävelimme apteekin kautta kotiin lounaalle ja päikkäreille, eikä normaali päivämme aikataulu muuttunut lääkärikäynnin vuoksi ollenkaan. Silloin muistaakseni hehkutin päätöstämme ottaa Ifin lapsivakuutus myös Instagram storyissani.

Kun lapsi sairastaa, on se itsessään jo tarpeeksi rankkaa, ja silloin vakuutus helpottaa ihan hirveästi kaikkea. Ei tarvitse murehtia rahan menoa, ei jonottelua ja odottelua, ajan haluamalleen lääkärille voi varata silloin kun itselleen parhaiten sopii. Nämä ovat sen mielenrauhan lisäksi ehdottomasti niitä tärkeimpiä syitä, miksi lapsivakuutuksen ottaminen omasta mielestäni kannattaa. Ja nyt koronan aikaan olen saanut entistä enemmän turvaa siitä, kun tiedän että tarvittaessa testiajan saa nopeasti ja helposti ja että vakuutus kyllä korvaa.

Vanhemmat lapset meillä sairastelevat nykyään enää ani harvoin (kop kop), muutaman kerran vuodessa, mutta vaikka myös parivuotias kuopus on myös nyt pitkään pysynyt pääosin terveenä, tiedän että jossain vaiheessa ensi vuonna koittava päiväkodin aloitus ja altistuminen uusille pöpöille voi varmasti muuttaa tilannetta. On helpottavaa tietää, että silloin tuttu lääkäriasema ja tutut lääkärit odottavat muutaman klikkauksen päässä ja että kaikki kyllä aina järjestyy.


8 FAKTAA MINUSTA

30/09/2020

Blogeissa kiersi hiljattain 6 faktaa minusta -haaste, jolloin myös minä aloitin tekemään tätä postausta, mutta jostain syystä se jäi silloin kesken ja julkaisematta. Nyt instagramin puolella minut haastettiin siellä kiertävään 8 faktaa minusta -haasteeseen, joten löin kaksi kärpästä samalla ja otin sen nyt haltuun täällä!

1. Olen aina ollut iltavirkku, mutta alkanut pikkuhiljaa saamaan aamuisin silmät vapaaehtoisesti auki myös jo ennen yhdeksää
2. Syön perunat aina kuorineen, myös muussissa
3. Muutin melkein heti 18v täyttessäni omaan kotiin Espoosta Helsinkiin, tänään tai huomenna siitä tulee kuluneeksi tasan 16 vuotta
3. Elän tunteella, en järjellä (ellei ole ihan ihan pakko ja harvoin silloinkaan)
4. Vaikka petaan itselleni aina kaksi tyynyä, käytän vain toista pään alla, toinen tyyny on milloin missäkin kuten kainalossa tai lattialla
5. Ysiluokalla pituudekseni mitattiin 166 senttiä, enkä ole sen jälkeen kasvanut
6. Olen ollut aina sisaruskatraani vanhin ja ainut tyttö (minulla on yht 5 pikkuveljeä), mutta aikuisiällä sain vielä bonuksena kaksi ei-biologista siskoa
7. Unohtelen paljon asioita ja vaikka kuinka olisin ihan varma että muistaisin jotain, unohdan. Lisäksi puhelimeni muistiinpanot on täynnä sanelemiani tai pikaisesti kirjoitettuja muistiinpanoja, joista ei jälkeenpäin ymmärrä juuri mitään
8. Olen asunut yhdessä kolmen eri ihmisen kanssa, jotka ovat olleet myös elämäni ainoat vakavat seurustelusuhteet

Musta näitä on hauska lukea (olenko ainut?), linkatkaa toki kommentteihin jos olette tehneet saman!