Äiti, meillä oli tänään tosi kiva päivä, sanoi Elvis kun palasimme iltapäivällä kotiin. Ja niin oli kyllä minullakin. Pojilla oli pitkästä aikaa arkivapaa, päiväkodin ja eskarin ollessa suljettuna mielenilmaisun vuoksi. Syyssää ja neuvolakäynti toivat päivään samaa fiilistä kun aikoinaan kotiäitinä ollessa. Käytiin syömässä, ruokakaupassa, pyöräiltiin ja ulkoiltiin sadesäässä, eikä ollut kiire minnekkään.
Alkuviikosta käytiin hakemassa Polarn O. Pyretiltä luottovaate ulkoiluun, edellisten käydessä pieniksi. Eli windfleecet. Ne ovatkin sen jälkeen olleet käytössä joka päivä. Aikoinaan, kun kirjoitin paaaaljon enemmän lastenvaatteista, ei ollut varmastikkaan yhtäkään ulkovaatepostausta jossa en olisi windfleecejä kehunut. Vaikka nykyään harvemmin vaatteita hehkutan, ei mieli ole muuttunut miksikään. Näitä ilman syksyt ja keväät olisivat lasten pukeutumisen kannalta paljon haastavammat.
Windfleece on siis nimensä mukaan fleecetakki joka pitää myös tuulta. Tuulenpitävyyden lisäksi takki pitää myös vettä, korkea kaulus suojaa kaulaa ja edessä sekä takana on vielä hyvät heijastimet. Lasten mielestä parasta näissä takeissa on hihoissa olevat peukaloreijät, minun mielestäni taas monikäyttöisyys. Fleece menee hyvin takkina ihan noin, mutta sen saa kiinnitettyä nepparilistan avulla myös popin omaan kuoritakkiin. Näin ollen toppavetimiä ei tarvitse ihan heti ottaa käyttöön. Lisäksi nyt syksyllä ja taas keväällä säät vaihtelevat päivänkin aikana paljon. Välillä sataa, välillä paistaa, tuulessa on kylmä ja auringossa tulee taas kuuma. Windfleecen ja kuoritakin yhdistelmän kanssa on helppo pukea ja riisua tarpeen mukaan. Tänään windfleecet tomivat hienosti sadetakkien alla.
Kuten PoPin muutkin ulkovaatteet, windfleecet ovat laadukkaita ja pysyvät uuden näköisenä lapselta toiselle. Monet fleecevaatteet kun nukkaantuvat, mutta nämä ei kyllä ikinä. Meillä on ollut fleecejä tai fleecehaalareita ainakin punaisena, keltaisena, turkoosina ja limenvihreenä. Tänä syksynä ihana uutuus on tuo musta-valkoinen karhukuviointi. Kuviollisia windfleecejä on muutaman kerran aiemminkin aiempian vuosina ollut, mutta tämä on niistä ehdottomasti oma suosikkini. En oikeastaan kuosesta kauheasti välitä, mutta tämä on ihanan raikas ja yksinkertainen. Värikkäillä pipoilla saa sitten halutessaan lisää piristystä asuun. Vaikkakin tuo Kaapon simppeli harmaa merinovillainen pipokin on aivan ihana. Voi olla että se tullaan vielä näkemään useasti minun päässäni tämän talven aikana.
Olin jotenkin aika harmissani siitä että kesä meni taas, yhtä nopeasti kun aina – eikä se tänä vuonna ollut edes kauhean lämmin. En odottanut syksyä, en sitten yhtään. Mutta tänäänkin, tuulesta, sateesta ja lakossa olleista ratikoista huolimatta oli aivan ihanaa. Nämä ovat juuri niitä päiviä kun kaikkialla on vaan harmaudesta huolimatta kaunista. Ruoho on vielä vihreää ja sitä koristavat pikkuhuljaa maahan leijailevat kirjavat lehdet. Ei yhtään huono tämäkään.
Tätä juttua kirjoittaessani googlailin vanhoja postauksiani ulkovaatteista. Katsokaa miten söpö Elvis on ollut kaksi ja puoli vuotta sitten pikkuisessa windfleecessään. MÄÄÄ EN KESTÄ.
Popin vaatteet saatu
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
