+ koti pysyy helpommin siistinä
+ saa tehdä päivisin töitä rauhassa
+ lapsen vastustuskyky ehkä paranee
+ lapsi saa uusia ystäviä
+ ruotsin puhuminen on vahvistunut
+ lapsi on oppinut uusia lauluja
+ pääsee maistamaan uusia ruokia

– aamuisin aikainen herätys ja kiire
– enemmän kipeänä
– alan stressaamaan päiväkodista hakua jo pari tuntia etukäteen (saanko työt valmiiksi / ehdinkö ajoissa)
– aamulla pitää osata ennakoida koko päivän sää pukeutumisen vuoksi
– lapsi ei saa niin paljon huomiota, mihin on tottunut
– päiväunille nukahtaminen päiväkodissa hankalaa = kotona väsynyt
– kaikilla, etenkin alussa, kauheasti t u n t e i t a
– hoitajat ja sijaiset vaihtuvat paljon, eikä sijaisia aina edes saa
– vaatteet / huivit / hanskat jatkuvasti kateissa (löytyneet lopulta aina)

Meidän kuopus oli isän kanssa kotihoidossa viikkoa vaille kolmevuotiaaksi asti. Tein itse samaan aikaan kotona töitä, eli saimme perheenä viettää paljon aikaa yhdessä. Viimeisen vuoden ajan lapsi kävi muutaman kerran viikossa kerhossa, jossa hän oppi toimimaan ryhmässä saman ikäisten lasten kanssa. Vaikka lapsemme on hyvin aktiivinen, ei meistä tuntunut missään vaiheessa ettemmekö saisi tarjottua hänelle tarpeeksi virikkeitä kotihoidossa. Ulkoiltiin paljon, leikittiin, taiteiltiin, kuunneltiin musiikkia, tanssittiin, luettiin ja oltiin läsnä.

Ajatus päiväkotiin siirtymisestä on ollut aina mielessämme ristiriitaisena. Jos kotihoitoa tuettaisiin rahallisesti myös yli kolmevuotiaaksi, olisimme varmaankin jatkaneet edelleen samaan malliin. Vaikka töihin ja aikuisten pariin oli mukava palata, lasten parissa työskentelevävästä isästä tuntui aluksi nurinkuriselta viedä oma lapsi hoitoon, jotta voisi hoitaa toisten lapsia. Ja sitten taas toisaalta, omien töideni kannalta oli helpottavaa saada vihdoin parempi työrauha, vaikka itsestäni lapsen hoitoon laittaminen ei tunnu siitäkään huolimatta vielä täysin oikealta.

Arvostamme hurjasti varhaiskasvattajien ja hoitajien tekemää työtä haastavissa työoloissa, mutta itsestäni tuntui, ettei reipas ja omatoiminen lapsemme olisi jäänyt kotihoidossa (ja kerhossa) mistään paitsi vielä vähään aikaan. Päinvastoin.

Päiväkoti kuitenkin alkoi 1,5 kuukautta sitten. Minusta tuntuu edelleen jatkuvasti, ettei tämä ole ideaalein tilanne, mutta sopeudumme. Päiväkoti on varmasti hyvä paikka ja lapsi tuntuu viihtyvän siellä, vaikka hänkin olisi omien sanojensa mukaan mielummin kotona. Aamujen vastusteluiden jälkeen hän juoksee pihalle halamaan hoitajia ja aina olemme saaneet hakea kotiin iloisen lapsen, jolla on ollut päiväkodissa kiva päivä. Kotipäiviäkin on ollut, sairastelun takia ja joskus muuten vaan. Myös hoitopäivät olemme saaneet pidettyä suht lyhyinä.

Päiväkodin aloitus on siis tuonut meille konkreettista helpotusta arkeen ja omiin töihin, mutta henkisesti se onkin ollut edelleen yllättävän vaikeaa. Mitenkäs teillä muilla on lähtenyt päiväkoti käyntiin?

Kaupallinen yhteistyö – Polarn O. Pyret

Kaupallinen yhteistyö – Polarn O. Pyret

En varmasti ole ainut jolla on jokapäiväinen syksyinen pulma – miten pukea lapset ulos? Kun välillä on kuuma ja välillä kylmä, välistä sataa vettä, sitten taas paistaa aurinko ja yhtäkkiä vielä tuuleekin kovaa.

Etenkin pienten lasten ja vauvojen pukeminen voi olla haasteellista, sillä he eivät juurikaan liiku tai osaa kertoa onko heillä kuuma tai kylmä. Paras tapa onkin pukea (kaiken ikäiset) lapset kerroksittain. Silloin vaatetusta on helppo lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. Helpoin muistisääntö kerrospukeutumiseen on että 1. aluskerrasto pitää ihon kuivana, 2. välikerros pitää kehon lämpimänä ja 3. ulkovaatteet suojaavat tuulelta ja sateelta.

Lapselta toiselle kestävien ulkovaatteiden lisäksi Polarn O. Pyretin merinovillavaatteet kuuluvat vuosienkin jälkeen ehdottomiin suosikkeihini. PO.P Wool-mallisto onkin todella laaja – sieltä löytyy lähes 300 villaista tuotetta eri ikäisille lapsille. Kaikella PO.Pin villalla on myös vastuullinen ja eettinen Mulesing free -sertifikaatti.

Vauvaa pukiessa vaatteen materiaaliin ja pehmoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Merinovilla on pehmeää eikä kutita herkääkään ihoa ja se sopii siksi niin suoraan iholle kun välikerrokseksikin. Villa hengittää ja imee kosteuden tehokkaasti niin, että lapsen iho pysyy lämpimänä ja kuivana. Villa on hyvä materiaali erityisesti vastasyntyneille ja vauvoille, jotka eivät pysty vielä säätelemään kehonsa lämpötilaa, mutta sopii se toki myös paljon liikkkuvalle ja leikeissään hikoilevalle lapselle. Villa kannattaakin pukea aina suoraan ihoa vasten, sillä se lämmittää jopa märkänä, toisin kun vaikka puuvilla.

Villavaatteita ei tarvitse pestä kovin usein, yleensä vaatteiden tuuletus riittää. PO.Pin villavaatteissa on kuitenkin erityinen superwash-menetelmä, jonka ansiosta kaikki villavaatteet ovat pesukonepestäviä. Etenkin vauvan kanssa tämä on tärkeää, sillä tiedättehän ne yllättäen vuotavat vaipat sekä puklut…

Me olimme tässä eräs päivä kaupassa käymässä ja vauvalla oli päällään aiemmin ostamani PO.Pin harmaa merinovillainen haalari ja valkoinen myssy. Yksi myyjistä luuli vauvaa pojaksi, joten päätin että puen hänet jatkossa vastaisuuden varata yltäpäältä vain ja aioastaan pinkkiin. Hahha, no ei sentään, mutta mielestäni tämä vaaleanpunainen on vain todella nätti väri ja sopii ihanasti yhdistettäväksi tuohon harmaaseen. Vaaleanpunaisen ja harmaan lisäksi vauvalta löytyy myös tummansiniset merinovillaiset sukkahousut sekä body. Näitä nättejä perusvärejä on helppo yhdistellä toistensa kesken myös muiden kaapista löytyvien vaatteiden kanssa.

Kaikissa vastasyntyneiden aluskerraston vaatteissa on myös eritysen pehmeät tasosaumat, joten ei todellakaan tarvitse pelätä että vauvaa painaisi tai hiertäisi vaatteessa mikään. Välikerroksen villavaatteet ovat hieman paksumpaa, lämmitävää villafroteeta. Myös pikkuisia villasukkia löytyy ihan ohuina, paksuina ja siltä väliltä.

Näihin päiviin asti pieni vauva on mielestäni pärjännyt hyvin ulkona vaunuissa vielä hyvin merinovillaisilla sisävaatteilla sekä villahaalarilla, tumpuilla ja myssyllä. Kuitenkin nyt ilmojen kylmetessä, ja jos vaunuissa ei käytä makuupussia tai vauvaa tarvitsee nostaa vanun suojasta pois kesken ulkoilun, kannattaa miettiä myös vaatteiden tuulenpitävyyttä ja lisälämpöä ulkohaalarista.

PO.Pin vauvojen Windfleece-haalari on klassikko, jollainen myös molemmilla pojillamme on aikoinaan ollut. Muistaakseni Kaapolla oli se sinisenä ja Elviksellä punaisena – tai toisinpäin. Ja meidän uudella vauvalla sekin tietenkin nyt suloisena vaaleanpunaisena! Tämä hengittävä ja tuulenpitävä haalari sopii hyvin niin syysulkoiluun kun kauppareissullekin. Kovilla pakkasilla tätä voi käyttää myös toisen puvun alla välihaalarina. Meidän puku on kokoa 62, mutta reilun mitoituksen ansiosta toivon sen menevän vauvalle vielä ensi keväänäkin.

Vauvaa (ja pukijaa) ajatellen haalarissa on monta kätevää ominaisuutta, kuten tuplavetoketjut sekä käännettävät hihan -ja lahkeensuut. Tuplavetoketjut helpottavat siis huomattavasti pukemista ja ovat kätevät myös silloin kun vauva jatkaa ulkoilun jälkeen uniaan sisällä – puvun saa avattua hyvin vauvaa herättämättä, eikä vauvalle tule liian kuuma. Myös puvun vetoketjut on vuorattu niin, etteivät ne osu tai hankaa ikävästi vauvan kasvoja tai kaulaa. Haalari kuuluu ECO-valikoimaan, koska tuotteessa käytetty polyesteri on uudelleen kierrätettyä.

Eli tiivistetysti, vauvan syyspukeutumisessa kannattaa suosia pehmeää ja hengittävää villaa ja pukea vauva kerroksin. Vauvan ääreisverenkierto on vielä heikko käsissä ja jaloissa, joten parhaiten vauvan lämmön voi kokeilla niskasta. Jos se tuntuu kylmältä vaatteita tulee lisätä tai jos niska tuntuu hikiseltä niin vähentää. Koska vauva ei vielä liiku, vähän liian reilut vaatteet eivät häritse häntä – joten kannattaa ihmeessä ottaa jopa muutamaa kokoa reilummat vaatteet, jotka menevät sitten vielä muutamankin kuukauden päästä.

Kuvissa meidän vauvalla on päällään windfleecehaalarin lisäksi aluskerraston merinovillainen body, housut, sukat, välikerraston haalari, villasukat, tumput sekä hattu.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – POLARN O. PYRET

Reilun kahdeksan vuotta omia lapsia ulkovaatettaneena on tullut kokeiltua jos jonkin laisia vaihtoehtoja, ja aika nopeasti näiden joukosta on nousseet myös ne omat suosikit. Polarn O. Pyretin ulkovaatteet ovat aina loistaneet laadullaan ja käytännöllisyydellään. Koska vaatteet ovat kestäviä ja hyvän näköisiä, ovat ne meillä pysyneet hyviä vuodesta toiseen, lapselta lapselle. Blogiani alusta saakka seuranneet voivatkin muistaa, että etenkin POPin kuorivaatteiden nimeen olen vannonut vuosikausia.

Etenkin näin keväisin, kun välillä on kylmä ja välillä sitten taas aurinko lämmittää ihan kunnolla, on kerrospukeutuminen kätevää. Tuulen ja vedenpitävän kuoren alta löytyy fleece, ja näitä yhdistelemällä saa todella toimivan ratkaisun moneksi kuukaudeksi. Myöskään erillisiä kuravaatteita meillä ei ole tarvittu, sillä POPin kuorivaatteet kestävät jopa lätäkössä istumisen. Kaikissa vaatteissa on toki myös niin hyvät heijastimet, ettei erillisiä tarvitse.

Tänä vuonna pojilla on käytössään uudet, ECO-mallistoon kuuluvat, kierrätetystä materiaalista valmistetut kuviolliset kuoritakit. Takit ovat POPin klassikkotakkeja hitusen ohuemmat, mutta pitävät silti hyvin tuulta ja vettä. Kiva uutuus mielestäni yksiväristen takkien joukkoon.

Takkien alla lämmittävät monikäyttöiset wind fleece -takit, jotka nekin ovat todelliset POP klassikot. Fleece pitää erinomaisesti tuulta ja kestää myös pienet sadekuurot. Lisäksi sen saa nepparikiinnityksellä kiinni useimpiin kuoritakkeihin, jolloin kahdesta takista tulee kätevästi yksi. Pojat myös rakastavat fleecen hihojen peukaloaukkoja. 

POPilla on vielä tämän ja huomisen maanantain niin myymälöissä kun verkossakin takkietu, eli 10€ alennus kuoritakeista, windfleecetakeista sekä softshell-takeista. Kannattaa hyödyntää jos välikausitakki on vielä hankkimatta!

Takkien kaveriksi tarvitsee tietysti myös kunnolliset ulkohousut – sellaiset jotka kestävät ihan kunnon rymyämistä ja kulutusta. Elviksellä on tänäkin vuonna tuo meillä paljon tykätty henkselillinen perusmalli, mutta tokaluokkalaiselle testattiin tällä kertaa noita slim-mallisia softshell-housuja. Nämä housut eivät näytä yhtään ulkohousuilta, ja siksi ovat loistavat myös vähän vanhemmille koululaisille – etenkin silloin kun niiden käyytäminen alkaa olemaan lapsen mielestä noloa.

Vaatteiden koista vielä sen verran, että Kaapo on noin 130cm pitkä ja housut sekä fleece hänellä on kokoa 134 ja takki 140. Elvis taas on vähän alle 120cm ja housuissa sekä fleecessä hänellä on koko 122 sekä kuoritakissa 128. Myös nämä alla näkyvät ihanat bomber-takit ovat kokoa 134 ja 122.

Nämä bomberit ovat ihan suosikit ja tänä vuonna niitä saa kolmessa uudessa raikkaasa värissä, vihreänä, sinisenä ja pinkkinä. Trendikkäässä bomber-takissa yhdistyvät tyylikkyys sekä käytännöllisyys, sillä takin pinta on veden- ja tuulenpitävää. Nyt alkuun nämä menevät meillä ns. vähän parempina takkeina, mutta lähempänä kesää näissä saa ehdottomasti mennä myös kouluun. Takit sopivat tosi kivasti noiden ulkohousujen kanssa, mutta ovat ihan uskomattoman söpöt esimerkiksi farkkujen kanssa ja tukka kammattuna. Myös nuo uudet älypuhelin-hanskat ovat muuten myös tosi kiva uutuus koululaiselle. Uskon että ne myös vähntävät hanskojen katoilua, kun niitä ei tarvitse joka kerta riisua vaikka kotiin koulusta soittessa.

Lisää inspiraatiota lasten kevätpukeutumiseen löytyy Polarn O. Pyretin instagramista sekä facebookista. Ja älkää tosiaan unohtako takkietua, joka on voimassa 2.4 saakka myymälöissä sekä netissä.

Onko teillä jo lasten välikausivaatteet valmiina tai jopa jo käytössä, minkälaisia ratkaisuja teillä tänä vuonna on?

Äiti, meillä oli tänään tosi kiva päivä, sanoi Elvis kun palasimme iltapäivällä kotiin. Ja niin oli kyllä minullakin. Pojilla oli pitkästä aikaa arkivapaa, päiväkodin ja eskarin ollessa suljettuna mielenilmaisun vuoksi. Syyssää ja neuvolakäynti toivat päivään samaa fiilistä kun aikoinaan kotiäitinä ollessa. Käytiin syömässä, ruokakaupassa, pyöräiltiin ja ulkoiltiin sadesäässä, eikä ollut kiire minnekkään.

Alkuviikosta käytiin hakemassa Polarn O. Pyretiltä luottovaate ulkoiluun, edellisten käydessä pieniksi. Eli windfleecet. Ne ovatkin sen jälkeen olleet käytössä joka päivä. Aikoinaan, kun kirjoitin paaaaljon enemmän lastenvaatteista, ei ollut varmastikkaan yhtäkään ulkovaatepostausta jossa en olisi windfleecejä kehunut. Vaikka nykyään harvemmin vaatteita hehkutan, ei mieli ole muuttunut miksikään. Näitä ilman syksyt ja keväät olisivat lasten pukeutumisen kannalta paljon haastavammat.

Windfleece on siis nimensä mukaan fleecetakki joka pitää myös tuulta. Tuulenpitävyyden lisäksi takki pitää myös vettä, korkea kaulus suojaa kaulaa ja edessä sekä takana on vielä hyvät heijastimet. Lasten mielestä parasta näissä takeissa on hihoissa olevat peukaloreijät, minun mielestäni taas monikäyttöisyys. Fleece menee hyvin takkina ihan noin, mutta sen saa kiinnitettyä nepparilistan avulla myös popin omaan kuoritakkiin. Näin ollen toppavetimiä ei tarvitse ihan heti ottaa käyttöön. Lisäksi nyt syksyllä ja taas keväällä säät vaihtelevat päivänkin aikana paljon. Välillä sataa, välillä paistaa, tuulessa on kylmä ja auringossa tulee taas kuuma. Windfleecen ja kuoritakin yhdistelmän kanssa on helppo pukea ja riisua tarpeen mukaan. Tänään windfleecet tomivat hienosti sadetakkien alla.

Kuten PoPin muutkin ulkovaatteet, windfleecet ovat laadukkaita ja pysyvät uuden näköisenä lapselta toiselle. Monet fleecevaatteet kun nukkaantuvat, mutta nämä ei kyllä ikinä. Meillä on ollut fleecejä tai fleecehaalareita ainakin punaisena, keltaisena, turkoosina ja limenvihreenä. Tänä syksynä ihana uutuus on tuo musta-valkoinen karhukuviointi. Kuviollisia windfleecejä on muutaman kerran aiemminkin aiempian vuosina ollut, mutta tämä on niistä ehdottomasti oma suosikkini. En oikeastaan kuosesta kauheasti välitä, mutta tämä on ihanan raikas ja yksinkertainen. Värikkäillä pipoilla saa sitten halutessaan lisää piristystä asuun. Vaikkakin tuo Kaapon simppeli harmaa merinovillainen pipokin on aivan ihana. Voi olla että se tullaan vielä näkemään useasti minun päässäni tämän talven aikana.

Olin jotenkin aika harmissani siitä että kesä meni taas, yhtä nopeasti kun aina – eikä se tänä vuonna ollut edes kauhean lämmin. En odottanut syksyä, en sitten yhtään. Mutta tänäänkin, tuulesta, sateesta ja lakossa olleista ratikoista huolimatta oli aivan ihanaa. Nämä ovat juuri niitä päiviä kun kaikkialla on vaan harmaudesta huolimatta kaunista. Ruoho on vielä vihreää ja sitä koristavat pikkuhuljaa maahan leijailevat kirjavat lehdet. Ei yhtään huono tämäkään.

Tätä juttua kirjoittaessani googlailin vanhoja postauksiani ulkovaatteista. Katsokaa miten söpö Elvis on ollut kaksi ja puoli vuotta sitten pikkuisessa windfleecessään. MÄÄÄ EN KESTÄ.

Popin vaatteet saatu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.