Blogiani ainakin hieman pidemmän aikaa seuranneet varmaan tietävät merkkiukollisuudestani bugaboo rattaita kohtaan. No ei syynä oikeasti ole pelkkä uskollisuus tiettyä merkkiä kohtaan, vaan tietenkin kokemus ja tyytyväisyys laadukkaista sekä näppäristä, juuri meidän käyttöömme täydellisistä rattaista ja  tarvikkeista.

Meillä on 2,5 vuotta sitten ostetut Cameleonit sekä reilu vuosi sitten ostetut Donkeyt duona. Molemmat on itse asiassa tilattu Hollannista, josta ne ovat kotoisin. Cameleonit tilasimme sieltä edullisen hinnan takia ja donkeyt koska niitä ei vielä saanut silloin suomesta. Molemmista rattaista tykkään paljon, kattavammat esittelyt ja käyttökokemukset löytyy bugaboo-tunnisteen alta.

Minulta kysytään jatkuvasti paljon kokemuksia näistä molemmista rattaista. Ja toki vastailenkin mielelläni. Etenkin Cameleoneita kysellään että miten ne liikkuvat lumessa. Suomen talveen suosittelenkin aina ostamaan lisäksi tavipyörät. Sillä muuten ne eivät kulje oikein mitenkään.

Toki pikkupyöriä voi yrittää lykkiä hangessa, vetää perässä tai kääntää työntöaisan toisinpäin, niin että isot pyörät tulevat eteen. Kaikkea tätä olen kokeillut ja lämpimästi suosittelen sijoittamaan 80 euroa talvi/maastopyöriin. Hankinta kannattaa tehdä myös ennen kun on lunta. Kokemusta on tästäkin ja loppuunmyytyjen renkaiden metsästämisestä pitkin maailmaa…

Donkeyjä emme ole nyt muutamaan viikkoon käyttäneet juuri ollenkaan. Niissä kääntyvät etupyörät taas eivät ole vaihdettavissa, mutta ne ovat tavipyörien kokoiset ja lukittavissa. Joten ajavat saman asian. Minua ei kuitenkaan huvita ajatus kahden apen työntämisestä tuolla hangessa. Enpä tiedä jaksaisinko edes. En ole myöskään edelleenkään, saanut selvitettyä että miten turvalukitut viispistevyöt saisi avattua, jotta saisin lämpöpussin paikoilleen. Niin ei ole sitten edes monona tuntua niitä kokeiltua. Mutta viime talvena kyllä testattu, molemmilla lapsilla.

Tänään pyrytti taas tosi paljon ja lunta tuli hetkessä kasoittain. Sadesuoja on silloin hyvä, suojaa tuiskulta eikä lapsi hautaudu hetkessä lumeen. Tykkään ja tavallaan taas en tuosta bugaboon omasta sadesuojasta. Se on vähän hankala laittaa paikalleen ja se huuruuntuu helposti, mutta toisaalta se on aika kivan näköinen ja lapsesta on varmaan hauska olla sen sisällä.

Mun tekisi mieli vähän purnata siitä joka vuotuisesta Talvi yllätti (taas) eteläsuomalaiset ivailusta. Mutta en viitsi. Mutta sen vaan sanon että tänä vuonna lumia on luotu mielestäni hienosti, niin hyvin ja nopeasti kun vain voi. Meillä ei nyt vaan satu täällä kaupungissa olemaan hirveästi paikkoja mihin sitä lunta kasata tai kärrätä. Ja liikennettäkin on aika paljon. Ja sitä lunta sataa vaan kokoajan lisää. No mutta, onneksi on hyvät pyörät alla ja pari pulkkaa pahimpien tilanteiden varalle.

Ja sitten tärkeä tiedote kaikille bugaboo rattaiden omistajille! Sain bugaboolta pyydön informoida lukijoitani että he ovat käynnistäneet laatualoitteen, koska joiltakin asiakkailta saadun palautteen mukaan Bugaboo Cameleon tai Bugaboo Donkey -rattaiden kantokahvan valkoinen painike saattaa tietyissä tilanteissa ponnahtaa ulos, kun kantokoppa tai istuin asetetaan maahan tai epätasaiselle alustalle. Jos valkoinen painike ponnahtaa ulos, kantokahva saattaa irrota toiselta puolelta. Tällaisessa tilanteessa asiakas huomaa välittömästi, että kantokahva on viallinen. Nyt Bugaboo haluaa tavoittaa asiakkaansa tarjotakseen heille uuden, parannetun kantokahvan Bugaboo Cameleon ja Bugaboo Donkey -rattaisiin.

Bugaboo-rattaiden omistajat voivat tarkistaa, koskeeko laatualoite heidän rattaitaan, menemällä osoitteeseen www.bugaboo.com/carryhandleja syöttämällä rattaiden sarjanumeron kenttään

Tosi moni on kysellyt kokemuksiamme Bugaboo Donkey tuplarattaista. Kaikille olenkin niitä suositellut, niin täällä blogin kautta kuin livenäkin.
Moni ne on myös lopulta hankkinut, saanut joko kokemuksestani ajatuksen – tai viimeisen vahvistuken niiden ostamiseen.

Meillä on siis ollut Donkeyt käytössä jo yli vuoden. Tilasimme ne viime vuoden syyskuussa Hollannista, sillä Suomeen ne tulivat vasta myöhemmin marraskuussa myyntiin. Kaikissa euromaissa rattaiden hinta oli silloin sama, ykyisin taitaa olla muutaman kympin heittoja. Englannista löysimme silloin vuosi sitten yhden kaupan, josta olisi saanut eri kurrssin, alvin ja edullisen postimaksun takia ne muutaman satasen halvemmalla. Varastossa ei vain ollut haluamaamme väriä silloin. Suosittelenkin näiden ostamista ihan koto-Suomesta, ellei jotain ihan huippu diiliä osu kohdalle jostain muualta. Huolto ja takuu-asiat on silloin helpompi hoitaa.

Reilun vuoden aikana rattaat ovat siis joutunut koetukselle ja erilaisten sääolojen armoille. Edelleenkin olen kuitenkin hurjan tyytyväinen valintaamme. Isojen etupyörien ansioista rattaat kulkevat hyvin lumessa ja sorateillä. Kääntyvyyden ansiosta ne ovat kuitenkin myös näppärät ja helposti ohjattavissa kaupunkioloissakin. Etupyörät saa myös helposti lukittua, jos niin tahtoo. Huolenaiheeni, istuinten kaupeus on myös käytössä paljastunut aiheettomaksi. Lapset mahtuvat istumaan hyvin, myös talvivaatteissa ja pussukoissaan. Kaapo on tällä hetkellä noin 100 senttiä pitkä, enemmän pitkäselkäinen kuin jalkainen, ja mahtuu edelleen istumaan hyvin myös kuomu alhaalla.

Se, miksi alunperin päädyin Donkeyhin oli monen syyn summa. Halusin vaunut joihin saan molemmat lapset kyytiin. Meillä ei ole autoa, kuljemme paljon julkisilla ja molemmat lapset nukkuvat päiväunet. Päällekkäin olevia en tahtonut, en ensinnäkään pitänyt niiden ohjattavuudesta ja pienestä tavaratilasta. Halusin myös, että voin nähdä molemmat lapset ja he toisensa. Bugaboo Cameleoineissa olin tykästynyt istuimen toimintaan, että sen saa irroitettuna lapsi kyydissä, vaihtaa menosuuntaa ja tarvittaessa käyttää sitterinä tai taksissa (hätä)turvaistuimena. Muutenkin olin niin myyty bugaboihin jo ennestään, että olin myös aika merkkiuskollisena liikkeentessä rattaita valitessa.

Tuplarattaat ovat toki normaalimpia leveämät, mutta suurempia hankaluuksia ei ole tullut vastaan. Tiesin jo etukäteen että vanhan malliseen, korkeaan ratikkaan näillä ei mahdu. Tosin ei mahdu kaikilla tavallisillakaan. Ja yhdestä ovesta emme näillä kerran mahtuneet. Jopa minipienessä lähikaupassamme näiden kanssa pääsee kulkemaan. Tämä paikkoihin pääseminen (ja niistä ulos) on tietenkin melko tärkeä asia, varsinkin kun liikkuu paljon rattaiden kanssa, kuten me. Useasti, etenkin auksi, oli tilanteita joissa olin ihan varma ettemme mahdu mutta arvioinkin väärin. Voisi sanoa että rattaat vaikuttavat ehkä leveimmiltä mitä oikeasti ovat.

Huonoja puolia rattaissa saa kyllä hakemalla hakea. Meidän rattaista halkesi tuosta työntöaisasta pehmuste sivusta. Mutta se kolhiutuu lähes joka kerta ulko-ovemme karmiin, joten ei mikään ihme. Oma vika. Siitä olisi varmasti voinut reklamoida, mutta en saanut ikinä aikaiseksi, nyt se on itse ”korjattu” nippusiteellä. Ilmakumipyörät ovat minulle myös uusi juttu, unohdan aina että niitä pitää välillä täyttää ja kesällä toinen rengas puhkesi. Muutamalla eurolla löytyi onneksi Stockmannilta uusi sisäkumi. Myös nuo kuomun kiinnikkeet ovat vähän hassut, alta näkyy tuota muoviosaa. Mutta se ei ole kuin tällaistä pikkutarkkaa tyyppiä ärsyttävä seikka, eikä vaikuta käyttöön mitenkään. Kuomut ovat myös ottaneet vähän osumaa eteisemme valkoiseksi maalatusta lipastosta. Mustassa kankaassa näkyy muutamia, pieniä valkoisia viiruja maalista. Tällä herkellä eniten vaunuissä ärsyttää niiden likaisuus. Onneksi kaikki osat voi pestä koneessa, kun vain ehtisi. Viispiste valjaissa on myös jokin turvatoiminto, en ole edelleenkän tutustunut siihen tarkemmin. Sen verran toimiva se kuitenkin on, etten viime talvena osannut avata valjaita kokonaan. Enkä siis saanut pujotettua niitä lämpöpussin läpi.

Koska meiltä löytyy edelleen myös Cameleonit, käytämme Donkeyja eniten Duona. Eli kahdella istuimella. On kätevää, kun molmempia istuimia voi säätää haluttuun asentoon ja suuntaan. Elviksen ollessa pienempi toisen istuimen tilalla oli tietenkin vaunukoppa, myös siinä on samat säädöt kuin istuimessakkin. Bugaboo-tunnisteen alta löytyy paljon kuvia myös kopasta (selaa vanhempiin postauksiin). Vauvakoppa oli yllättävän tilava ja Elvis viihtyi siinä muistaakseni jopa lähes kahdeksan kuiseksi saakka. Duo setti maksaa noin 1450 eur ja siihen kuuluu siis runko ja pyörät, alakori, sivukori, kaksi istuinkehikkoa, kahdet istuinkankaat sekä sadesuojat, yhdet koppakankaat sekä kuomut. Duot ovat siis tarkoitettu kahdelle eri ikäiselle lapselle, kun taas Dokey Twin setti on kaksosille ja siihen tulee lisäksi vielä toiset koppakankaat.

Duo moodista rattaat on todella helppoa muuttaa Monoiksi, eli yhdelle lapselle sopiviksi. Toinen istuin nostetaan pois ja runko puristetaan leveyssuunnassa kasaan. Toisen istuimen kohdalle jää pieni väli, johon saa kätevän sivukorin. Tykkään käyttää donkeyjä monoina silloin kun liikumme kotimme lähistöllä, vain yhden lapsen kanssa tai kaupassa ostamassa vähän enemmän ruokaa. Sivukori toimii mahtavasti kaupassa korina tai tietenkin minkä tahansa tavaran kuljettamisessa. Korissa on hihnat ja niistä koria voi kantaa kuten mitä tahansa kassia. Doneky Mono maksaa noin 1200 eur ja siihen kuuluu myös runko ja pyörät, alakori, sivukori mutta siis vain yksi istuinkehikko, yhdet istuin-ja koppakankaat sekä kuomu ja sadesuoja. Monot mahtuvat muuten myös vanhanmalliseen ratikkaan ja korkeaan lähijunaan. Itselläni kesti hetki tottua monon ulkonäköön, nykyään kyllä tykään siitä. Paljon katseita ja ihmettelyä ne edelleenkin keräävät kaupungilla ja julkisissa kulkuneuvoissa. Aika monta kertaa olen kuullut myös vitsin(?) että laitetaanko se vauva sitten tuonne koriin.

Muutamat lukijat ovat kyselleet minulta, että kanttaako yhdelle/ensimmäiselle lapselle ostaa Cameleonit vai Donkeyt. Vaikka molemmat ovat saman valmistajan, ovat rattaat kuitenkin hyvin erilaiset. Suurin ero on tuntuma. Työntöaisa on rattaissa eri kulmassa, niitä on ihan erilaista työntää. Cameleonit ovat niin kevyet, että Donkeyjen jälkeen ne tuntuvat nukenrattailta. Ja vaikka Donkeyt ovatkin kokonaisuudessaan yhtä leveät kuin Cameleoneidin levein kohta (renkaiden väli), tuntuvat ne silti paljon massiivisemmilta. Myös pituudeltaan Donkeyt taivat olla pidemmät, sillä työntöaisa on matalammalla ja se pitää vetää pidemmälle ulos rattaita työnnettäessä.

Molemmat rattaat ovat kuitenkin hyvät etenkin kaupunkioloihin. Cameleoineihin saa vaihdettua etupyörien tialle suuremat talvipyörät. Donekyt suuremmat pyörät itsessään jo soveltuvat hyvin myös lumeen. Molemmissa rattaissa on toimivat ja huippuunsa suunnitellut istuinosat, Donkeyssä hitusen vielä kätevämmät. Molemmat rattaat sopivat niin lyhyille kuin pitkille käyttäjille. Cameleoneissa on heittoaisa, Donkeyssä ei. Molempiin on saatavilla lisäosia kuten mukiteline, seisomalauta, adapterit turvaistuimille, organizer laukku, vaihdettavia erivärisiä kankaita, kuomuja, istuinsuojia, uv-suoja, aurinkovarjo…

Tosi vaikea sanoa että kummat olisivat paremmat. Jos kuitenkin haaveissa on saada lisää lapsia pienellä ikäerolla, suosittelen Donkeyjä. Toisaalta meillä on ollut kovasti käyttöä kaksille rattaille kahden pienen kanssa… Joten ehkä molemmat, heh.

Siltä vielä on kysytty paljon, että sopiiko bugaboon kankaat keskenään eri vaunumallien kanssa. Valitettavasti ei. Ainoastaan seatlinereitä ja lämpöpusseja voi käyttää kaikissa malleissa. Mutta juomateline, snäkitarjotin ja aurinkovarjo käyvät niin Donkeyhin, Cameleoineihin kuin Bee-matkarattaisiinkin. Lisäksi bugaboon seisomalautaan on saatavilla adapteri, joilloin se käy myös Donkeyjen hieman erimalliseen runkoon.

Olen tosi onnekas ja iloinen että me saimme reilu vuosi sitten nämä haluamani rattaat. Menevänä kotiäitinä nämä kun ovat tavallaan työkaluni. Tuskin kukaan ammattiautolijakan haluaisi ajaa huonolla ja tarkoitukseen sopimattomalla autolla päivästä toiseen. Hinta näissä on aika suolainen, mutta kokemukseni mukaan vastinetta rahoille todellakin saa. Uskoisin myös jälleenmyyntiarvon olevan näissä aika hyvä.

Kysykää ihmeessä jos tulee jotain näistä mieleen, vastaan ja autan mielelläni. Ja tämä ei ole millään tavalla maksettu mainos, olispakin.

Se saattoi näyttää vastaantulevien mielestä reippaalta ja raikkaalta kävelyretkeltä, joita harrastamme perheen kesken hyvässä hengessä, syke korkealla päivittäin. Vähänpähän tiesivät. Syynä nimittäin ripeisiin askeliime ja punaisiin poskiimme oli pizza. Kävelimme kylläkin myös kotiin, lyhintä reittiä alamäkeä löntystellen.

Pizza Hutin lounasbuffet saa taatusti aikaan ähkyn joka kestää iltaan saakka. En edes kehtaa kertoa monta palaa söin. No okei, seitsemän (plus kaikki muut salaatit, limut ja nachot). Vuosi sitten meni yheksän. Silloin olinkin raskaana. Eipä ihme että raskauskiloja kertyi silläkin kertaa reilu 25 ja edelleen tosi tiukassa on ne vikat … kymmenen.

Reippaletteko ja urheleitteko paljon perheenne kanssa? Musta se olisi ihanaa, mutta kun muutenkin on niin paljon kaikkea tekemistä. Ja lähileikkipuistoon on niin helppo vaan mennä ja siellä on aina tuttuja ja seuraa. Kieltämättä haaveilen meidän porukasta hiihtämässä ympäri Töölönlahtea hymy huulilla ja siitä mennä kotiin syömään jotain terveellistä.

Entäs miten noi teidän raskauskilot? Eikö ne siis lähdekkään ihan itsestään ja joka päivä herkkuja syöden? Onko kellään käynyt niin että vasta imetyksen lopettamisen jälkeen lähti vikat kilot (toiveajattelua)?

Tätä kirjoittaessa söin yhden palan pitsaa jota emme vain jaksaneet päivällä syödä ja jonka sitten salakujetimme kotiin.
Eli yhteensä kahdeksan palaa. Se on kaksi pitsaa. Apua.

Minttu

 

Donkeyt täynnä lapsia ja tavaraa muutaman päivän reissulle. Uusi mottoni on, älä kanna mitään jos saat sen jotenkin vain tungettua rattaisiin. En osaa nykyisin pitää edes käsilaukkua, vaan se on survottuna aina mihin milloinkin, lapsen syliin, lapsen alle, lapsen selän taakse tai kuomun väliin.

Edelleen olen erittäin tyytyväinen ja iloinen viime syksynä meille tulleista bugaboo donkeystä. Kokemusta niiden kanssa liikkumisesta on vaikka minkälaisia. Toimivat tosi hyvin myös näin, yksin lasten kanssa vähän pidemmälle junalla reissatessa. Istuimet toimivat tarvittaessa myös hätäratkaisuna taksissa turvaistuimina.

Perillä ollaan siis määränpäässä. Tamperetta ei tosin katsastettu, edes pikaisesti. Ainoastaan täsmäisku ruokakauppaan ja siitä suoraan kylpylään. Ilta menikin siis lilluessa, huomenna edessä samanmoista sekä toivottavasti aurinkoa, hellettä ja tosi hauskan näköinen rantsu. Keskiviikkona sitten Tampereen kautta takaisin kotiin.

Nyt puhelin pois ja nukkumaan. Tämä taitaa muuten olla eka puhelin-postini. Toivottavasti ei näytä ihan hullulta.


Minttu

Tänään jouduin tiukan paikan eteen. Lähdimme lasten kanssa keskustaan, lounas ja päikkäriaikaan. Ei siinä vielä mitään, mutta K joutui olemaan seisomalaudalla koko reissun ajan. Seisomalaudalla jossa hän ei tahtoisi olla ja josta hän karkaa heti kun vauhti vähänkin hidastuu.

Yleinsä pidemmillä reissuilla ja etenkin keskustassa molemmat lapset istuvat Donkeyssä, se on helpompaa ja turvallisempaa. Miellyttävämpää kaikille, etenkin kun Kaapo vielä nukkuu päikkäritkin. Cameleoneita (ja seisomalautaa) käytämme sitten lähialueella liikuttaessa. Kotikulmilla liikennekkin on rauhallisempaa ja K kuitenkin jaksaa ja haluaa kävellä/pyöräillä/skeitata joten se on taas niin kivempaa kaikille.

Koska yksi reissumme syy oli käydä ostamassa donkeyn puhjenneen kumin tilalle uusi ja Elviksen kantaminen repussa + Kaapon työntäminen rattaissa olisi ollut vielä rasittavampaa läksimme näin. Ja lähtö luonnollisesti viivästyi niin että keskustassa oli pakko suunnata ihan ensimmäiseksi lapsia syöttämään.

Mutta hei, kaikki meni hyvin. Sillä meillä oli upea, mahtava ja erittäin virallinen seisomalaudan turvavyö! Joustava vyö joka on lapselle mukava ja jonka ansiosta äidin ei tarvitse hermoilla kyydistä pois hyppivää ja ihmisvilinään/auton alle ryntäävää lasta. Joskus tälläkin kotiäidillä välähtää, heh heh!

Ihana pinkki ysäri(?)avaimenperä on kirppikseltä, maksoi 50 senttiä ja on siis hvinkin käytännöllinen ja moneen tarkoitukseen sopiva. (Vaikkakin vikan kuvan aikana lapsi oli jo karannut kyydistä pihalle leikkimään…)

Minttu