ELOKUUSSA

31/08/2017

– Vietin extempore ”honeymoonin” mökillä
– Olin ekaa kertaa kajakissa
– Söin rapuja
– Kuulin noin 27 erilaista snapsilaulua
– Kävin kesän vikan kerran VUMeissa
– Vietin omia häitäni
– Hävitin puhelimeni, löysin puhelimeni ja rikoin puhelimeni
– Poikien 9 viikkoa kestänyt kesäloma loppui
– Tein ovulaatiotestejä ja sain hormoonikuurin
– Sain ajan kauan odottaamani leikkaukseen
– Kävin Hangossa ja Tammisaaressa
– Söin elämäni parhaat ranskalaiset
– Kuljin elämäni tokaa kertaa limusiinilla
– Kävin ripsien kestotaivutuksessa
– Minulla oli polttarit
– Uin keskellä yötä pilkkopimeässä meressä suoraan veneen perästä
– Näin kaksi ilotulitusta
– Kävin Ikeassa 15 minutissa
– Kiukuttelin vähän
– Söin liikaa
– Häädin täitä
– Tein tosi monta kertaa ruokaa
– Ajoin elämäni ekaa kertaa autoa
– Frank Ocean tykkäsi mun instakuvasta
– Harjoittelin valssia keskellä yötä
– Olin K18-horror-maanaaja escaperoomissa ja selvisin niin hengissä kun ajoissa uloskin
– Matkustin pakun takakontissa side silmillä
– Vaikutuin Oskun tulishowsta yöllisellä hiekkarannalla
– Minut kuvattiin Suomi100 valokuvaprojektiin
– Opettelin uutta nimmaria
– Unohdin uuden nimeni vain pari kertaa
– Tanssin hikisenä aamuun saakka
– Kävin stadikalla vesijuoksemassa
– Esitellin Oskun koko suvulle
– Tapasin Martti ja Eeva Ahtisaaren
– Menin vahingossa pummilla ratikalla


HÄÄAAMUNA

30/08/2017

Kerroinkin jo tuosta yhdestä elämäni jännittävimmistä aamuista aiemmin, mutta pakko vielä jakaa nämä hääkuvaajamme Teemu Höydön kuvat. Tunnelma hääaamuna oli tosiaan todella jännittävä, mutta onneksi samaan aikaan tosi hauska. Olin aluksi suunnitellut meneväni poikien tai jopa kaikkien kaasojen kanssa hotelliin edeltäväksi yöksi ja sieltä sitten oltaisiin lähdetty yhdessä kirkkoon. Lopulta järkevin päätös oli kuitenkin pysyä ihan kotona, säästyi edes siltä pakkaamisrumbalta ja hirveän tavaramäärän kuljettamiselta. Lapset saivat touhuilla omiaan sillä aikaa kun me laittauduimme ja korkkasimme shampanjan. Ja minä sain rauhassa panikoida ja ravata kämppää ympäri.

Olin toki hermona myös silloin ihan virallisena hääpäivänämme, ennen maistraattiin menoa. Silloin olin kuitenkin yksin kotona ja meillä oli aamulla tosi aikainen lähtö. Sydän kyllä tykytti ja välillä jopa voinkin huonosti, mutta silloin aamu oli niin lyhyt ettei siinä oikeastaan jäänyt samalla tavalla aikaa sellaiselle yleiselle hermoilulle ja sekoilulle.

Me saimme tosiaan hirmu pinon ihania kuvia häistä ja tiputtelen niitä pikkuhiljaa tänne blogiin, varmaankin vielä tämän ja ensi viikon aikana, tässä nyt alkuun kuitenkin tämä eka setti.

Kuvat Teemu Höytyö


TULLINIEMELLÄ

28/08/2017

Terveisiä syksyisestä Hangosta! Vietettiin koko laajentunut perheemme viikonloppu siellä Anopin huomassa. Olemme tässä seurustelumme ja avioitumisemme aikana toki myös pikkuhiljaa tutustuneet toistemme sukulaisiin. Se on ollut ajoittain itselleni aika jännittävääkin, sillä aina sitä toivoo että kaikki tykkäisivät toisistaan ja tulisivat hyvin juttuun.

Etenkin puolison äidin kanssa sitä olisi mielummin lämpimät kun kylmät välit. Pojilla ja äideillä on nimittäin yleensä ihan omanlainen suhteensa ja tuoreena tyttöystävänä sitä voi tuntea tarvetta todistella olevansa hyvä ja toivoa hyväksyntää joskus vähän liiaksikin. Viimeistään nyt kuitenkin tämän viikonlopun aikana minulle vahvistui, että niin minut kun Kaapo ja Elviskin on ottettu erittäin lämpimästi ja sydämellisesti mukaan osaksi sukua, juuri sellaisina kun olemme. On tärkeää voida olla ihan oma itsensä, sillä samoin kun puolisonkin kanssa, toivottavasti myös muiden uusien sukulaisten kanssa kehittyy koko loppuelämän kestävä hyvä suhde.

Samalla kun meillä oli oikein ihana viikonloppu, oli ilmassa myös haikeutta. Surua ja murhettakin. Syksy oli vahvasti läsnä ja viimeistään nyt oli selvää että kesä on takana päin. Pihan kukkaloisto oli hiipunut ja mereltä käyvä tuuli toi mukanaan syksyistä tuoksua. Oli myös huolta läheisistä, itsellä isoja päätöksiä tehtäväksi sekä pohdintaa siitä kuinka olla toisen tukena vaikena aikana, silloinkin kun ei oikeastaan voi tehdä tai auttaa mitenkään. Vinttikammarissa, hiljaisuudessa ja raikkaassa meri-ilmassa, maistui kuitenkin hyvin uni. Kroppa sai levätä ja mielikin oli onnellinen niistä kaikista ihanista hetkistä rakkaiden ihmisten kanssa.

Onneksi lähdimme, vaikka kaupungissakin meillä olisi ollut vaikka mitä tekemistä. Teki hyvää päästä rahoittumaan luonnon helmaan ja tutustumaan vähän paremmin uuteen anoppiin. Tulliniemen henkeä salpaavan kauniilla rannalla, tuulen pyörittäessä hiuksia pystyi hetkeksi unohtamaan kaiken, olla vaan ja tuntea merituulen hymyilevillä kasvoillaan. Muistaa se, että vaikka meillä kaikilla on omat taakkamme ja huolemme, meillä on myös todella paljon hyvää, onnea ja rakkautta.


EDITH VIHKISORMUS

25/08/2017

Minulta on kyselty paljon sormuksestani ja lupailinkin kertoa siitä vähän paremmin lisää ihan omassa postauksessa. Minua kosittiin ilman sormusta, sillä kosintaa ei oltu suunniteltu juurikaan etukäteen ja toisekseen koska halusimme katsella sormuksia yhdessä. Myös koska päätimme mennä naimisiin mahdollisiman pian, emme vaihtaneet mitään kihlasormuksia vaan kumpikin sai yhden sormuksen vasta vihittäessä.

Muutaman kerran kyllä katselimme ruokakaupan kassoilla olevista koneista, että saisiko niistä sellaisia kinder-sormuksia siihen saakka kunnes saisimme oikeat sormiimme.

Sormuksen valinta osoittautui yllättävän vaikeaksi, ihania sormuksia kun on niin paljon! Toisaalta, kun en muuten käytä mitään koruja, oli juuri minulle sopivan sormuksen valitseminen aikamoista pähkäilyä. Halusin myös että sormukseni on valmistettu Suomessa ja että siinä käytettävät kulta ja timantit ovat eettisesti tuotettuja. Jo päätöksen tekemisessä siitä, että minkä väristä kultaa ja minkälaisia kiviä sormuksessa olisi kesti monta viikkoa.

Pikkuhiljaa minulle alkoi valjeta että tahtoisin sormukseni olevan simppeli, mutta tarpeeksi näyttävä. Eli timantteja olisi ainakin oltava! Koska en ole tottunut koruihin, tahdoin että sormukseni olisi mahdollisiman matala, ettei se jäisi jatkuvasti johonkin kiinni tai kolahtelisi mihinkään. Mietin myös että olisin teettänyt mittatilaustyönä sormuksen, taitavan kultasepän kanssa olisin varmasti saanut suuniteltua mieleisen. Löysinkin uniikille sormukselle sopivan tekijän, Hämeenlinnalaisen Narsakan, mutta samalla heidän valmiista mallistosta löytyikin jo ihan valmiiksi minulle täydellinen sormus.

Kultasepät Narsakka on perinteinen perheyritys, joka on toiminut 40-luvulta saakka. Nyt Hämeenlinnan pajalla valmistetaan koruja jo kolmannessa sukupolvessa, sisarukset, vanhemmat ja isovanhemmat yhdessä. Verstas-ateljee sijaitsee aivan Hämeenlinnan keskustassa, jossa minäkin kävin tutustumassa sen toimintaan omaa sormustani sieltä hakiessa. Oli hienoa nähdä miten kauniit ja yksityiskohtaiset sormukset valmistuvat näppärästi osaavissa käsissä.

Arvostan suuresti kotimaisuutta, Suomalaista käsityötä sekä persoonallisuutta. Narsakan toiminnassa nämä kaikki yhdistyvät. Oma sormukseni löytyi Narsakan oman Festive-malliston vintage-sarjasta ja se on nimeltään Edith. Sormuksen on suunnitellut Marko Osala. Sormus on keltakultaa ja siinä on yhteensä yhdeksän erikokoista timanttia. Itse ihastuin tuohon sormuksen pitsiseen muotoon. Sormus on mielestäni melko romanttinen, mutta sopii silti hienosti omaan yksinkertaiseen ja minimalistiseen tyyliini.

Festive-mallistoon kuuluu paljon eri tyylisiä sormuksia. Kaikki sormukset valmistetaan yksilöllisesti ja kaikkia malleja on saatavilla niin kelta, valko kuin punakultaisinakin. Koruissa käytetty kulta on eettistä ja 100% kierrätettyä. Kaikkia sormuksia yhdistää huippulaatu ja ne ovat saaneet myös Avainlippu sekä Design Finland tunnukset.

Valmiin malliston lisäksi Narakalla onnistuu myös yksilöllisten sormusten suunnittelu ja valmistaminen helposti ja nopeallakin aikataululla. Oman uniikin sormuksen suunnittelu on itseasiassa yllättävän edullista, hinnat liikkuvat samoissa mitä valmiiden mallistojenkin sormukset. Minunkin oli tosiaan tarkoitus teettää ihan täysin oma ja uniikki sormus, mutta kerran tuon Edith-sormuksen nähtyäni en saanut sitä enää mielestäni!

Oskun myös keltakultainen sormus sopii kivasti yhteen omani kanssa. Oskun sormus on itseasiassa valmistettu 40-luvulla sodan jälkeen kultaesineitä sulattamalla. Sormus on hänen isoisänsä vanha ja vaikka sitä jouduttiin hänelle pienentämään kolme kokoa, saatiin siihen jätettyä myös vanha kaiverrus, eli hänen isoäitinsä nimi.

Tuntuu ihanalta olla naimisissa ja sormus sormessa. Aluksi pelkäsin että hävitän sen tai muuta vastaavaa, mutta nyt osaan jo elää sen kanssa ihan rennosti. On rentouttavaa tietää että sormus on lujaa ja laadukasta tekoa, eikä sormusta tarvitse ottaa pois vaikkapa suihkussa tai saunassa käydessä. Toisaalta myös sormukseen ajan kanssa tulevat mahdolliset kolhut vain kertovat eletystä elämästä.

Sormus saatu Kultasepät Narsakalta. 


PATA JOKA PELASTI PÄIVÄN

23/08/2017

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ KNORR KANSSA – SISÄLTÄÄ ARVONNAN!

Meidän kasvanut perhekoko on pikkuhiljaa palauttanut omankin innostuksen tehdä vähän useammin ruokaa alusta loppuun saakka, vaikka edelleenkin tykkään kyllä kaikista eniten toisten tekemästä ruoasta. Meillä mies on se joka useinmiten kokkaa (ja ihan superhyvin kokkaakin), mutta hänkään ei ole aina käytettävissä ja kaikki me tiedämme että välillä arjessa tulee tilainteita, jolloin ruokaa on saatava mahdollisiman helposti ja nopeasti. Silloin esimerkiksi kaapista löytyvät valmiit ja muutamissa minuteissa valmistuvat valmiit ateriat ovat ainakin meillä pelastus.

Emme käytä mikroa, joten pakkasessa olevat tai muuten kylmässä säilytettävät valmisateriat eivät kuuluu ruokavalioomme. Kaupallisessa yhteistyössä Knorrin kanssa tutustuin ensi kertaa Knorr Snack Pot-tuotteisiin, jotka löytyvät siis kuivahyllystä. Snack Pot valmistuu nopeasti niin kotona kuin muissakin menoissa, kuten vaikka metsäretkellä. Purkkiin lisätään vain kuuma vesi ja  odotetaan 5 minuuttia, sen jälkeen annos on valmis ja sen voi nauttia vaikka suoraan purkista. Yhden purkin hinta on vain noin euron, joten tämä on myös kevyt vaihtoehto kukkarolle. 

Sarjaan kuuluu viisi maukasta vaihtoehtoa; Spaghetti Bolognese, Spaghetti Carbonara, Spaghetti Napoli, Perunamuusi pekonilla sekä Rice Curry Snack Pot joka valikoitui meidän suosikiksemme. Kasviscurryssa on sopivasti makua ja potkua, väriä ja maistuvia kasviksia. Sen voi luskoida lennossa suoraan purkista tai tarjota vaikkapa myös lisukkeena tai tuoreiden kasvisten kera. 

Meidän Snack Pot ateriahetki oli tällä kertaa sellainen, että olin itse koko päivän juossut tukka putkella asioilla ja työjuttuja hoitamassa. Kun vihdoin kurvasin eskarin kautta kotiin, tajusin että Kaapolla alkaisi futistreenit tunnin päästä. Ruokaa oli saatava ja äkkiä, mutta kaupassa en tietenkään ollut vielä ehtinyt käymään. Napsautin veden kiehumaan ja sillä aikaa kun curry vetäytyi purkeissa pilkoin jääkapista löytyneen paprikan. Välillä on vain mentävä sieltä missä aita on matalin ja olla tuntematta minkäänlaisia omantunnontuskia sen vuoksi. Olen sitä mieltä että välillä kiireistä arkea kannattaa ehdottomasti helpottaa juurikin vaikka säilyttämällä kaapissa tai työpaikalla vastaavanlaisiin tilainteisiin näin helppoja ja nopeita ruokia.

Osallistu Knorr-tuotepaketin arvontaan, kerro missä tilanteessa Knorrin helppo ja maukas, 5 minuutissa valmistuva lämmin välipala Snack Pot olisi sinulle täydellinen ateriaratkaisu? Arvonta on käynnissä 30.8. saakka ja tarkemmat säännöt löytyvät täältä