Lauantaina oli yksi elämäni jännittävimmistä ja onnellisimmista päivistä. En olisi voinut etukäteen uskoa sitä jännityksen ja hermostuksen määrää mitä sinä aamupäivänä koin. Säntäilin ja sähläsin aamulla, unohdin kokoajan mitä olin tekemässä, tiputtelin asioita, jäin kiinni asioihin, sain haavoja ja kolhuja kun yritin saada itseäni ja lapsia valmiiksi ajoissa. Se hermostus tuntuikin liittyvän enemmän siihen että saanko meikattua itseni ajoissa, onnistuuko meikki ja näyttäähän häämekko päälläni nyt sitten kuitenkaan hyvältä. Ylipäätään että selvitäänkö ehjänä ajoissa paikalle.

Äitini saapui meille ensimmäisenä laittamaan hiuksiani ja kaasot sekä valokuvaaja Teemu vähän sen jälkeen. Yksi bestmaneistä kävi myös tuomassa asematullinen Kaivokukasta saamamme kukat. Pääsimme kuin pääsimmekin ajoissa matkaan. Lapset olivat toivoneet pääsevänsä kulkemaan limusiinilla häihin ja sellaisen sitten yllätykseksi tilasikin. Autossa jännitys alkoi vähän helpottamaan ja tunnelma oli iloinen ja ehkä vähän villikin Daruden pauhatessa kajareista.

Kun limusiini ajoi kirkon pihaan vastassa olikin paljon vieraita sekä ihan turisteja. Istuin pitkään autossa, sillä en tahtonut kenenkään näkevän minua etukäteen. Sirryimme sivuovesta morsiushuoneeseen jonne tuli myös isäni sekä mieheni poika. H-hetki alkoi lähestymään ja oma sähläykseni jatkui. Yksi irtokynsistä irtosi ja yritin liimailla sitä, Suntio tuli hakemaan meitä ja minä ryntäsin vielä vessaan.

Ensin lähtivät pojat, sitten kaasot ja lopuksi jäimme isäni kanssa kahdestaan. Jännitys alkoi käymään lähes sietämättömäksi. En ymmärrä miten minua saattoikin jännittää niin paljon, olimmehan kuitenkin jo naimisissa. Kun musiikinamme ollut Pachelbel Canon alkoi soimaan lähdimme minä isäni käsipuolessa astelemaan pitkin käytävää. Yritin kävellä mahdollisiman hitaasti ja ottaa rennosti. Kaikki olivat kehoittaneet minua nauttimaan ja yritin parhaani mukaan noudattaa sitä neuvoa.

Olimme kutsuneet kirkkoon aika paljon porukkaa ja ihanan moni oli päässyt paikalle. Vaikka en ole juurikaan uskonnollinen niin kauniit kirkot kiehtovat minua ja täytyy sanoa että tunnelma tuolloin oli ihan mielettömän kaunis. Vaikka Johanneksenkirkko on hyvin suuri tunnelma oli todella intiimi. Kävellesäni kohti alttaria pystyin tuntemaan kaikkien hymyistä ja lempeistä katseista välittyvän lämmön.

En nähnyt Oskua ennen kun olin vasta ihan lähellä alttaria. Hän tuli meitä vastaan ja isäni luovutti minut hänelle. Se tunnelma oli tosi herkkä ja korkettava ja me kaikki kolme liikutuimme vielä lisää. Halasin isääni ennen kun jatkoin matkaa Oskun käsipuolessa. Alttarille saapuessa muistin juuri ja juuri hengittää. En tiedä olenko koskaan tärissyt niin paljon. Se oli jännä tunne, sillä jännityksestä ja tärinästä huolimatta olin samaan aikaan tosi onnellinen ja iloinen.

Toimitus oli kaunis. Pappimme puhui perheestä, parisuhteesta ja rakkaudesta. Hän puhui yhteisestä intohimostamme musiikista ja tanssista johon myös parisuhdetta vertasi.  Sanoimme tahdon jonka lisäksi lausuimme sormuslupaukset ja annoimme toisillemme sormukset. En osaa yhtään sanoa kuinka kauan toimitus kesti, ehkä kymmenen tai viisitoista minuttia. Siunauksen jälkeen kanttori alkoi soittamaan toivomaamme Princen Diamonds and Perls-kappaletta janka tahdissa tanssahtelimme ulos.

Portailla vieraat heittivät päällemme riisiä ja samalla alkoi sataamaan aivan kaatamalla. Siirryimme sateen varalta tekemäämme b-suunitelmaan ja siirryimme viereiseen tilaan juomaan kuohuviiniä ja odottamaan sateen laantumista. Meillä oli myös ehkä maailman hienoin hääauto, jolla kävimme heittämässä kunniakierrosta keskustassa ennen juhlapaikalle saapumista.

Itse hääjuhlia vietimme ravintola Siltasessa, josta meidän koko juttumme alkoi. Kerron niistä sitten vähän paremmin myöhemmin, mutta se on pakko sanoa että häämme olivat aivan ihanat. Ihan meidän näköiset. Kuvittelin ne toki ihaniksi, mutta ne olivat vielä enemmän! Yksi elämämme onnellisimmista ja hauskimmista päivistä! Oli ihana jakaa tämä kaikki rakkaiden sukulaisten ja ystävien kesken. Kaikki oli vaan niin kaunista ja ihanaa ihanaa ihanaa! Meidän mielestä maailman ihanimmat häät <3 Kiitos kaikille mukana olleille!

Moi rakas blogosfääri! Osku tässä moi! Vieraskynä-tyyppistä slämärilarppausta harrastamassa. Tsori että kesti tämä kysymyksiinne vastaaminen hetken. On ollut häät järjestettävänä ja työtkin alkoi taas pitkän kesäloman jälkeen, joten on ollut aika paljon asioita mielessä. Kiitos hyvistä kysymyksistä. Toivottavasti osasin vastata riitävän kattavasti kysymyksiinne. Minttu halusi että molemmille suunnattuihin kysymyksiin vastattaisiin yhdessä ihan omassa postauksessa, joten niihin vastauksia joudutte ikävä kyllä odottamaan vielä hetken.

Nimi

Oscar

Minkä ikäinen olet?

37v, mutta tuntuu etten oikein kasva aikuiseksi silleen että ottaisin elämää kauhean vakavasti.

Lempisarja / sarja jota et katsoisi koskaan?

Lempisarja (monta): ”The Wire” ”Ride” ”Tom&Jerry”. Sarja johon en ole pystynyt lähtemään messiin on Salkkarit.

Miten teidän rakkaustarinanne sai alkunsa? / Missä tapasitte ja oliko se rakkautta ensisilmäyksellä?

Tapasimme Kaikussa. Ihastuin Minttuun heti niin vahvasti että voisi sanoa sen olleen rakkautta ensisilmäyksellä. Nyt kun koko ajan tutustumme toisiimme paremmin ja paremmin minusta tuntuu että rakastun häneen lisää joka päivä. Mutta KYLLÄ! Rakkautta ensisilmäyksellä minun osaltani. Minttu saa vastata omasta puolestaan 😉

Kuinka tarkasti tutkit Mintun ajatuksia/elämää blogin kautta?

On tietenkin ollut tosi mielenkiintoista lukea Mintun blogia ja olenkin saanut sitä kautta tutustua Mintun maailmaan ennen minua. Samalla blogi, vaikka hyvin henkilökohtainen onkin on vaan pintaraapaisu todella kauniin ja syvällisen naisen elämästä. Mielummin kysyn ja juttelen. Silleen tuntuu että saa ”parempaa” tietoa. Joskus kun ollaan erillään ja on ikävä on kiva lukea Mintun blogia 🙂

Mitä teet työksesi?

Olen aina rakastanut touhuta lasten parissa ja olenkin ollut jollain lailla lapsityön kanssa tekemisissä suurimman osan elämääni. Olen lastenohjaaja ja tällä hetkellä pyöritän hyvässä tiimissä ip-kerhoa ja itse vastaan nuorisotalo tyyppisestä kerhosta joka on suunnattu vanhemmille ala-aste ikäisille lapsille.

Lempiruoka?

Niitä on tosi monia. Ehkä itse kerätyistä suppilovahveroista tehty kermakastike perunoiden ja esim voissa paistetun kuhan kanssa. Salaattia unohtamatta. Myös seljanka-keitto on hyvää creme fraichen kanssa. Ukkini oli erittäin kova kalamies joten halstratut muikut ja muikun mäti on myös mainittava suosikkien joukkoon.

Onko tullut kauheasti varoitteluja tai kauhisteluja, mitä lapset ja appivanhemmat tuumasivat, entä ystävät, kun pikaisesti naimisiin menitte?

Ei ole tullut kauheasti varoitteluja ja kauhisteluja. Kai ihmiset luottavat arviointikykyymme. 🙂 Lapset ja appivanhemmat tykkäävät isosti. Osa ystävistä ja äitini on kysellyt suurella mielenkiinnolla joskus kiperiäkin kysymyksiä ja onkin ollut mielekästä pohtia, puntaroida ja huomata että jokaiseen kysymykseen löytyy vastaus. ”Jees-miehiä” on ihan tarpeeksi joten arvostan suuresti kaikkia ystäviä ja rakkaita jotka eivät päästä helpolla vaan ”spaaraavat” kaikissa eri elämäntilanteissa.

Minne matkustaisit seuraavaksi?

Seuraavaksi haluaisin matkustaa jonnekkin ihanille saarille vaimon kanssa häämatkalle. Tongalle, Hawajille, Seychellit tai muu vastaava. Henkilökohtaisesti rakastan vuoria ja haluaisin Yellowstonen kansallispuistoon, Nepaliin ja Tiibettiin, Kilimanjarolle ja ehdottomasti Kanadaan ja Japaniin lautailemaan puuterilumeen.

Paras keikkaelämys?

Cornell Campbelin keikka redrumissa jota olin odottanut ihan hulluna mut jonka skippasin koska oli vielä syntymättömän poikani ultraäänikuvaus Tampereella. Beyonce oli kova stokiksessa viime kesänä. Frank Ocean Mintun kanssa Flowssa ehdottomasti yksi mieleen painuvimmista. Kim Ann Foxmanin keikka vuosia sitten turussa kun tansittiin hyvän ystäväni kanssa selvinpäin koko yö aivan superfiiliksissä.

Mikä on parasta Mintussa?

Mintussa on parasta huumorintaju! Hellyys, herkkyys. Erittäin ystävällinen ja lempeä täynnä oleva tapa suhtautua ja kohdata ihmisiä ja maailmaa.

Mitä asioita rakastat Mintussa?

Rakastan Mintussa hänen huumoritajuaan! Se tuli jo mainittua mutta on usean maininnan arvoinen asia. Minttu on tuonut elämääni niin suunnattoman määrän elämäniloa että sitä on mahdotonta sanoin kuvailla. Rakastan myös Mintun tapaa kohdella muita. Erityisesti lapsiaan (ja minua) hän kohtelee ihanan hyväksyvästi ja rakastavasti! Olen kauan tehnyt töitä lasten parissa ja koen olevani siinä aika hyvä mutta nyt musta tuntuu että opin uutta joka päivä kun seuraan vierestä Mintun otteita. Miten voi olla läsnä ja aidon ihanasti lasten parissa. Rakastan Mintun silmiä! Ne ovat maailman kauneimmat ja ne saattoivat meidät yhteen. Rakastan miten minusta tuntuu että olen parempi mies Mintun seurassa. Tuntuu että hän tuo esiin parhaat puolet minussa. Mielessäni on aina ”kuplinut” aika vahvasti. (Ylivilkkaus?) Rakastan miten minusta tuntuu kuin olisin kotona Mintun seurassa ja kun katson häntä silmiin, mitä voin tehdä tunti tolkulla, niin rauhoitun ja pystyn olemaan ja nauttimaan hetkestä ilman että koko ajan mieli vaeltelisi jossain. Rakastan Mintun katsetta (huom eri kun silmät). Rakastan Mintun ääntä. Kun hän katsoo minuun ja puhuu minulle tuntuu kuin se porautuisi sisimpääni ja koskettaisi minua syvältä sielusta tai mitä siellä sisällä nyt sitten onkaan. Ainakin sydämeen se osuu ja uppoo. APUA! Tätä on ihanaa kirjoittaa! Voisin jatkaa loputtomiin. Rakastan tanssia Mintun kanssa! Rakastan jokaista yhdessä vietettyä hetkeä! On vaan niin uskomattoman ihana olla yhdessä! Rakastan miten perhekeskeinen elämänasenne hänellä on! Rakastan Mintussa myös hänen sponttaaniuuttaan. Mottona; ”Miks ei?!” on mielestäni aika toimiva. Kuten tästä blogistakin huomaa niin asenne on aika rohkea eikä kauheasti himmailla. RAKASTAN KAIKKEA MINTUSSA! HOEN HÄNELLE JATKUVASTI MITEN HÄN ON MINULLE TÄYDELLINEN (tarttis isommat capslockit)!!!

Kuuluuko ananas pitsaan?

Pizzaan kuuluu jokaisen omat suosikit. Mun pizzassa on harvemmin ananasta mut monet skidit dikkaa Hawai-pizzasta. Mun pizzaan kuuluu hyvät juustot. Vuohenjuusto tai gorgonzola-roqueford-hommat. Rucola tai basilika. HYVÄ TOMAATTIKASTIKE. Mustapippuri.

Oletko DJ vai keräiletkö vain levyjä? Minkä levyn ottaisit autiolle saarelle?

Olen joskus soittanutkin vähän levyjä nuorempana, mutta rakkaudesta musiikkiin ja levyjen keräilystä on lähtenyt levykokoelma kertymään. Autiolle saarelle lähtisi 3G-masto ja Spotify koska maailma on niin täynnä hyvää musaa. Yksi levy, todella vaikea kysymys. Jos nyt vastaan niin mieli muuttuu ennen huomista. Ehkä jonkun jazz-levyn jota jaksais kuunnella vielä vanhanakin riippumatossa. Tai sit Alton Ellisin ”Sunday Comming”

Missä näet itsesi 5 vuoden päässä?

Näen itseni perheen isänä ja lasten kanssa työtä tekemässä viiden vuoden päästä. Mintun rinnalla yhdessä lapsia kasvattaen. Se on mun suurin kunnianhimoni elämässäni.

Kolme tämänhetkistä lempibiisiä?

Vaikea mutta hyvä kysymys. Maailma on täynnä maailman parhaita biisejä.
Aina Alton Ellisin: ”What Does it Take (to Win You’re Love for Me)” ja Gang Starr: ”Say Youre Prayers” Future: Incredible Prince: ”Diamonds and Pearls” Madvillain: ”Fancy Clovn” MF DOOM: ”Doomsday” osittain koska Sade-sample. Ice Cube ”It was a Good Day” Brandy&Monica: ”The Boy is Mine” TLC: ”No Scrubbs” Rihanna. Weeknd. Bob Marley. Eevil Stöö. Dj Kriddlock. Nate Dogg ”Music&Me” Huh! Niitä olis niin monta. Tsori ettei pystynyt valkkaamaan kolmea. Tulee kokko ajan lisää mieleen.

Mitä pelkäät elämässä?

Että jollekkin läheiselle kävisi jotain ikävää. (Koputan puuta) ”Universumi voi murskaantuessaankin tappa minut vain kerran”-Komissaario Huuskon viisaus Raid-sarjasta.

Kanta huumeisiin?

Huumekeskustelu on iso kysymys jota on syytä miettiä isolla yhteiskunnallisella tasolla jotta huumeiden ikävät sivuvaikutukset ihmisten elämään saataisiin minimoitua. Täällä blogissa ei ehkä voi sitä keskustelua käydä vuorovaikutuksin. Lempihuumeni on kofeiini. Tykkään hyvistä punaviineistä. Joskus juon valkkarisoodaa jopa jallun tai kaksi. Nikotiini on kova huume joka on vaarallinen ja josta on erittäin vaikea luopua. Joskus poltan sikarin tai kaksi. Vodka toimii erilailla kun esimerkiksi tequila. Vodka on ”hullumpi” ja tequilasta tulee enemmän voimahumppu. Ruoka on hyvää huumetta. Musiikki, tanssi ja rakkaus on ylivoimaisesti parhaat humeet!

Mitä haluat tehdä erilailla tässä suhteessa kuin edellisissä parisuhteissasi?

En vertaile hirveesti ja muistele menneitä. Haluan tehdä kaiken niin oikein kun mahdollista koska tämä on niin iso juttu ettei tätä vaan voi tyriä. Haluan elää hetkessä ja rakastaa täysillä! Ottaa huomioon toiset. Tässä suhteessa molemmilla kun on lapsia ennestään niin saa miettiä kaiken viiden ihmisen kannalta. Sanotaan vaikka että se virittää mun pähkinää aika lailla miten sais kaiken menemään niin hyvin kuin mahdollista kaikkien kannalta.

Parasta Kaapossa ja Elviksessä?

Miljoona asiaa! Elämän ilo. Ystävällisyys. Lapsille tuttu välittömyys. Mielikuvitus. Kyky heittäytyä ja fiilistellä. Hetkessä elämisen taito. Aito kumppanuus. Se miten ne hengaa, tulee toimeen, leikkii ja tukee toisiaan. Kaapossa on parasta huumorintaju, syvällisyys, ja miten hän aina puhuttelee Elvistä ”pikkuveljenä” todella rakastavaan sävyyn. Elviksessä parasta on tajuton mielikuvitus, ilmeet, satumainen ja seikkailuhenkinen ote elämään. Koko perhettä yhdistää sika hyvät jutut! Tässä jengissä on niin helppo olla oma ittensä ja viihtyä 🙂

Haluatko vielä lapsia?

HALUAN! Mielellään monta kiitos!

Onks sun puhetyyli Mintun snäpeissä läppä (tsori jos ei oo, no hate)?

On läppää. Tälle hurrihommalle on oppinut itsekkin nauramaan vuosien varrella. No hate:)

Mikä on paras snapsilaulu?

”Den blomsterprydda gondolen gled” on lapsesta asti ollut mun suosikki. Olen aina elänyt pääosin ”suomalaisessa kulttuurissa” joten snapsilaulut ei ikävä kyllä kuulu mun ydinosaamisalueeseen.

Onks sulla vene?

Meidän perheellä on aina ollut purjevene joka on toimittanut landen virkaa kesäsin. Pari vuotta sitten se kuitenkin myytiin joten nyt mulla on vaan kajakki.

Onko jalat karvaiset?

Joo. Medium.

Kaupallinen yhteistyö Hasbro Marvel Titan Heron kanssa

Supersankarit syövät kuulemma proteiinipatukoita ja pinaattia, jotta jaksavat taistella. Hurjin supersankari on Hulk kun se suuttuu. Ja jos minä olisin supersankari, olisin vaate-nainen jolla  olisi muodikkaat vaatteet ja  aseena heitettävät henkarit. Näin ainakin lasten mielestä eikä minulla ole oikeastaan noihin mitään poikkipuista sanottavaa.

Saamistamme uusista Hasbro Marvelin Titan Hero toimintafigureista inspiroituneena valmistimme iltapalaksi hurjaa Hulk-smoothieta. Kaapon ja Elviksen lisäksi keittiössä apunamme olivat Kapteeni-Amerikka, Thor, Rautamies, Spiderman sekä tietysti itse Hulk. Kyseiset Marvelin hahmot ovat olleet poikien leikeissä mukana niin kauan kun muistan, välillä he tykkäävät pukeutua itse supersankareiksi ja välillä sitten taas taistellaan leluilla.

Nuo figurit ovat ehdottomasti ne lempparilelut jotka pojat ottavat kerta toisensa jälkeen mukaan eskariin ja kouluun. Usein kun muillakin kavereilla on saman tyylisiä leluja mukana, joten leikit ovat varmasti kivat. Lisäksi nuo ovat kivan kokoisia, mahtuvat reppuun, mutta ovat sen verran kookkaita etteivät häviä tai unohdu kovin helposti.

Meillä koko perhe tykkää suurimmasta osasta kasviksista, lapsille maistuu muunmuassa hyvin erilaiset salaattit ja onnekseni he ovat myös melko ennakkoluulottomia ainakin maistamaan kaikkea uutta. Toki on myös kasviksia joista he eivät niin välitä, mutta kun ”supersankaritkin syövät näitä jotta lihakset kasvaa”-kortin ottaa esiin, niin saa ainakin muutaman haarukallisen alas.

Me kasvatimme kasvimaallamme lehtikaalia ja sipsien lisäksi päätimme tehdä siitä smoothieta. Hulk-smoothien pitää toki olla virheää, joten valitsimme sinne kaupan hevi-osastolta kaikkea mitä ajattelimme muutenkin supersankareille maistuvan. Tässä teillekin ohje herkulliseen välipalaan:

HULK-SMOOTHIE

3 isoa lehtikaalin lehteä
2 vihreää omenaa
2 päärynää
1 avocado
1 limen mehu
1 kiivi
ripaus inkivääriä
loraus appelsiinimehua
hunajaa

Leikkaa lehtikaaleista ranka pois ja silppua pieneksi, kuori ja pilko muut hedelmät ja pistä kaikki pyörimään blenderiin, lisää joukkoon halutessasi jäitä. Valmis!

Jos postauksen ajatus on toiminut (ja kaikki mennyt suunnitelmien mukaan, heh) niin olemme hetki sitten sanoneet toisillemme toistamiseen tahdon kun avioliittomme on siunattu perheen ja muiden läheisten läsnäollessa.

Maistraatti -ja kirkkohäiden järjestäminen näin lyhyessä ajassa on ollut ajoittain stressaavaa, mutta yllättävän hyvin olemme saaneet kaiken kasaan ilman vuosien hössöttämistä ja bridezillaksi ryhtymistä. Kiitos tästä kuuluu myös kaasoille ja bestmaneille. Emme halua juhlistakaan mitään kovin ihmeellisiä tai välttämättä edes kovin perinteisiä, vaan enemmän että ne ovat meidän näköiset. Huomenna sitten nähdään miten se onnistui ja että sotkiko sade kovasti suunnitelmiamme.

Kun häähumusta toivutaan pääsemme toivottavasti myös palaamaan kysymyspostaukseen lähettäminne kysymyksiin! Ja toki palailen hääjuhliinkin sitten vähän paremmin!

Normaalisti kyselisin että onko Flown jälkeistä elämää, mutta nyt mielessä pyörii enneminkin että onko häiden jälkeistä elämää? Viimeiset pari viikkoa ollaan säädetty hääjärjestelyiden sekä kesälomien loppumisen merkeissä ja ekaa kertaa ikinä pääsi Flow salakavalasti yllättämään. En ollut ehtinyt valmistautua siihen yhtään! En ollut tutkinut minulle uusia atristeja, fiilistellyt kuuntelemalla lempibiisejä tai miettinyt mitään vaatteita valmiiksi. Oikeastaan kävin vain nopeasti hääpuvun sovittamisen jälkeen kotona ja yhtäkkiä löysinkin itseni kolmen päivän ranneke kädessä festarialueelta.

Olemattomasta ennakkovalmistautumisesta huolimatta oli jälleen kerran ihana festariviikonloppu. Vaikka puhelin hajosi ja myrsky yllätti. Tunnelma oli alusta loppuun ihana, kaikkialla tosi kaunista ja ihmiset hyväntuulisia. Oli myös eritysen ihanaa viettää ekaa festaria vaimona ja fiilistellä sunnuntaina rakkauspäissä Frank Oceania, jota kuuntelimme kun ekan kerran heräsimme aamulla yhdessä.

Kiitos Flow 2017!