3870 ASKELTA

5/11/2015

Scholl & Indiedays yhteistyöscholldinnerdetour 10scholldinnerdetour 2scholldinnerdetour 8scholldinnerdetour 1scholldinnerdetour 9scholldinnerdetour 3scholldinnerdetour 11scholldinnerdetour 14scholldinnerdetour 15scholldinnerdetour 16scholldinnerdetour 4scholldinnerdetour 20scholldinnerdetour 19hello darlingscholldinnerdetour 18scholldinnerdetour 12scholldinnerdetour 6scholldinnerdetour 22scholldinnerdetour 21scholldinnerdetour 23scholldinnerdetour 24scholldinnerdetour 26scholldinnerdetour 25scholldinnerdetour 5

Eilen oli taas hauskin ilta sitten naismuistiin. Sellaiset jutut, kun ei oikeastaan tiedä juurikaan mitä tuleman pitää, ovat aina niitä parhaimpia. Eikö vaan? Scholl kutsui muutaman bloggaajan ystävineen nimittäin viettämään iltaa ympäri Helsinkiä. Meille oli luvassa erilaisia rasteja yllätyksineen ja niitä lähdimme sitten porukalla suorittamaan. Ihan aluksi meistä jokainen askarteli omiin kenkiimme sopiviksi uudet Scoll GelActiv Everyday pohjalliset, jotta rasilta toinen kulkeminen sujuisi mahdollisimman mukavasti. Pohjalliset tekivät omista ihan tavallisista tennareistani ihan supermukavat, sillä pohjallisten kaksi erityyppistä geelipintaa vaimentavat pienimmätkin iskut ja tärähdykset. Jalat eivät tuntuneet yhtään väsyneiltä rastien jälkeen, vaikka reilun 3870 askeleen voisi kuvitella toisin.

Ihan aluksi nimittäin kävimme ottamassa alkudrinkit A21 coctail loungessa, sen jälkeen kipaisimme alkupaloille mainioon The Cockiin. Alkuruoan jälkeen törmäsimme Kasarmintorilla hahmoon nimeltä Rööperin Roope, joka piti sellaisen turistikierroksen ympäri punavuorta, että myös Tena olisi tässä vaiheessa ollut oiva yhteistyökumppani. Pääruoan nautimme intiimissä Hello Darlingissa, jonka jälkeen seuraamme liittyi myös mies ja kitara. Ihan vaatimaimattomasti kuljimme letkassa keskiviikkoiltana pitkin Helsingin katuja, laulaen kävelyyn ja kenkiin liittyviä biisejä. Mitä muuten on yllätävän paljon. Laulutuokio huipentui Ruttopustossa kuorossa vedettyyn Tinakenkätyttöön. Tästä kipaisimme vielä Kiilaan jälkkäreille. Tähän mennessä askeleita oli kertynyt 3870. Oma iltani ei tosin päättynyt vielä tähän, kipinkapin vielä kotiin ja koiran kanssa lenkille. Eikä tuntunut missään.

Illan aikana juteltiin (ja naurettiin) paljon, joten jutunaiheet vaihtuivat jatkuvasti lennossa. Kantavana teemana oli kuitenkin hyvinvointi, josta jutunjuurta riitti. Palaan ehdottomasti vielä tarkemmin tähän ja minkälaisia pointteja illan aikana aiheesta tuli esiin. Videon muodossa nimittäin…;-D

Miltäs tällainen suunnistus ja rastien suorittaminen kuulostaa? Ajateltiin että tästähän voisi kaveriporukalla tehdä ihan tavan, niin hauskaa oli. Noita pohjallisia kun en muutenkaan aijo tämän jälkeen ottaa ikinä pois, lähden mielelläni suunnistamaan vaikka joka viikko. Lisää illan fiiliksiä voitte käydä kurkkimassa Emilian, Marian ja Sannin blogeista sekä instagramista #scholldinnerdetour.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

YSTÄVÄNI – RIIKKA

2/11/2015

Processed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 presetProcessed with VSCOcam with 5 preset

Ystävät ovat aina olleet itselleni tosi tärkeitä ja isossa osassa elämääni. Etenkin, kohta kolme vuotta sitten tapahtuneen, eron jälkeen heidän merkityksensä on vain kasvanut entisestään. He ovat tuki ja turva, jota ilman en vain pystyisi olemaan. Ystäviäni vilkkuu blogissa, niin kuvissa ja teksteissä, tasaiseen tahtiin – mutta nyt ajattelin että olisi vihdoin aika esitellä heitä vähän paremmin täällä. Ystäväni ovat kaikki erilaisia, mutta kaikissa on yhteisenä piirteenä ainakin välittömyys ja aitous. Näitä rakkaita ja tärkeitä ihmisiä on tupasahdellut elämääni aina tasaiseen tahtiin. Jonkun kanssa ollaan oltu ystäviä päiväkodista saakka, toisiin olen tutustunut vasta hiljattain aikuisiällä. Osan kanssa pidetään tiiviisti yheyttä päivittäin, osan kanssa juttu jatkuu aina siihen mihin se vaikka vuosi sitten jäi – ja kaikkea tältä väliltä. Aidon ystävän tunnistaakin siitä, että tietää hänen olevan jossain siellä, vaikka ei ihan aina muistaisi soitellakkaan. Eikä kumpikaan pahastu siitä.

Ihan ekaksi esittelen todella rakkaan ystäväni Riikan. Ihan vaan sen kunniaksi, että törmättiin pitkästä aikaa viime viikolla. Olen tutustunut Riikkaan ihan pikkasen yli kolme vuotta sitten, olimme silloin molemmat blogiemme kautta Indiedaysin ja Marimekon muotikuvauskissa malleina. Kaikki muut mallit olivat muotibloggajia ja konkareita poseeramisessa, kun me taas emme tieneet yhtään miten päin olla. Kokemus yhdisti meitä ja huomasimme muutenkin tulevamme hyvin juttuun. Riikka asuu sadan kilsan päässä Hämeenlinnassa, mutta ruvettiin tämän jälkeen pitämään yhteytettä ja kyläilemään silloin tällöin toistemme luona. Pikkuhiljaa aloimme nähdä kokoajan vain useammin ja pidimme somen välityksellä yhteyttä päivittäin. Myös kaveripiirimme yhdistyi tiiviiksi porukaksi. Riikka on fiksu ja vahva nainen, kuuntelen aina suurella mielenkiinnolla hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään. Hän on kuitenkin myös hyvin helposti lähestyttävä, rauhallinen pohdiskelija joka silti pursuaa energiaa ja uusia ideoita.

Meitä Riikan kanssa yhdistää ainakin intohimo musiikkiin, erityisesti räppiin. Tykkäämme molemmat fiilistellä musaa ja käydä keikoilla. Ollan yhdessä koettu monen monta ikimuistosta iltaa. Meitä yhdistää myös melkoisen hurtti huumori. Kai se on vain myönnettävä, että alapääjutut naurattaa. Vaikkakin Riikan kanssa helposti keskustelut menevät myös syvällisiksi. Riikka on hurjan fiksu ja pohtii paljon asioita. Riikka erosi miehestään noin vuosi sitten. Syyt eroon olivat osittain samoja kun minullakin aikoinaan, joten siitäkin ollaan puhuttu paljon ja lähennytty sen myötä. Ja nyt sitten taas sinkkuelämä puhututtaa molempia. Kasvatusalan ammattilaisena ja äitinä olen saanut Riikalta myös ajatuksia omaan kasvatukseeni. Ihailen Riikkaa suuresti ihmisenä kuin äitinäkin. Koska Riikan Siiri-tytär on Kaapoa tasan vuoden vanhempi, on ollut kiva aina kuulla ja nähdä että mitä itsellänikin on sitten seuraavana edessä.

Moni teistä varmaankin tuntee Riikan entuudestaan hänen ihanasta Hunajaista-blogistaan. Riikalla on oma tunnistteva tyylinsä sisustuksessa sekä pukeutumisessa ja olenkin saanut häneltä paljon inspiraatiota. Riikka taitaa olla myös Suomen kovimpia Marimekko-faneja. Mutta sitäkin aivan hurjan tyylikkästi. Tullessaan luokseni yökylään, Riikalla on mukana aina oma pyyhe, peitto ja tyyny. Monesti myös jopa patja. Minusta se on aivan hurjan suloista. Riikka puolestaan on ihan tosi vieraanvarainen. Hänen luonaan kyläillessä saa tuntea olosa aina todella tervetulleeksi. Riikka tekee myös aina ruokaa, vaikka tiedän ettei hän liiemmin ruoanlaitosta kauheasti pidä, tai ole omien sanojensa mukaan siinä mukamas hyvä. Riikan ex-mies Ville on myös aivan huipputyyppi. Onneksi he ovat hyvissä väleissä edelleen, joten häneenkin tulee törmättyä aina välillä.

Jokaiseen ystäväpostukseen ajattelin myös laittaa tällaisen ystäväkirjahenkisen haastettelun. Tässä siis Riikan vastaukset. Uusia kiinnostavia kysymyksiä saa myös ehottaa seuraaviin osiin!

Lempinimi – Päiväkodilla kutsutaan Timpaksi, ystävät kutsuvat Riksuksi ja musiikkipiireissä jotkut räppimammaksi 😀
Ikä – 35
Horoskooppi – Oinas
Perhe – Minulla on 7-vuotias tytär Siiri. Itse tulen nelihenkisestä perheestä, äidin ja isän lisäksi minulla on 5 vuotta nuorempi pikkuveli Karri. Exä-Ville on edelleen tärkeä osa perhettäni
Siviilisääty – Sinkku
Mistä pidät eniten – Minulle tärkeimpiä asioita on musiikki, hip hop ja rap-musiikki. Pidän myös työstäni luonnossa lasten parissa ja ystävät näyttelevät todella tärkeää osaa elämässäni.
Luonteesi – Olen rauhallinen, mutta räväkkä yhtä aikaa. Syyllistyn toisinaan kaikkimullehetinyt-ajatteluun. Olen temperamenttinen suuttuessani, kuitenkin äärimmäisen positiivinen ja ajattelen aina hyvää ihmisistä ja näen tunnelin päässä valoa – aina. Olen levoton sielu, haluan elää täysillä. Olen myös haaveilija, joskus tässä hetkessä eläminen on vaikeaa. Olen innostuvaa tyyppiä, minun on joskus vaikea saattaa asioita päätökseen. Viihdyn ihmisten parissa ja tarvitsen ihmisiä ympärilleni. Silti viihdyn yksin ja kaipaan myös omaa rauhaa kun “malja on täynnä”.
Lempiaineesi koulussa – Koulussa lempiaineitani olivat filosofia, historia, matematiikka, äidinkieli, uskonto ja psykologia
inhokkiaineeesi koulussa – Koulussa inhosin aina liikuntatunteja, mutta oppinut sittemmin tykkäämään liikunnasta.
Inhokkiasia nyt – Yksinäisyys ja ihmisten epärehellisyys ja itsekeskeisyys
Toiveammattisi nuorena – Halusin olla luokanopettaja, läheltä kuitenkin liippaa nykyään
Ammattisi nyt – Olen esiopettaja metsäeskariryhmässä. Vaellan metsässä lapsiryhmäni kanssa vuoden jokaisena päivänä ja kaikilla säillä luontoa tutkien ja opetellen esiopetukseen liittyviä asioita luonnon kautta.
Paras muistosi – Parhaita muistojani ovat ehdottomasti Villen tapaaminen, rakastuminen ja Siirin syntymä tietysti. Hyviä hetkiä liittyy niin ystäviin kuin perheeseen, jaetut ilot ja olo, että tapahtuu jotain ainutlaatuista.
Kenet haluaisit tavata – Haluaisin tavata unelmieni miehen, tulevan rakkauteni. 😀
Lempiruokasi – Pidän avian perus kotiruoista ja kiinalaisesta safkasta.
Paras biisi juuri nyt – Tällä hetkellä kolahtaa Iisan biisi Kukaan ei oo kenenkään tai Chisun Tuu mua vastaan sekä Pyhimyksen Ote
Lempïvärisi – Musta ja valkoinen
Maailmankatsomuksesi – Kuulun kirkkoon, mutta en tiedä uskonko Jumalaan tai Jeesukseen. Uskon, että uskontoni ja sen kirjallisuus on luotu elämänoppaaksi tarinoidensa puolesta. Uskon, että ihmisissä ja luonnossa on myös sellaisia ulottuvuuksia, joita voimme vain vaistota. Metsässä tunnen, että energia täyttää minut, ja itse luonto on jumalainen ja hyvin ihmeellinen. Heikkoina hetkinä on helppo tyydyttäytyä uskoon, että on kohtalo on olemassa ja kaikki asiat tapahtuvat jotta olemme valmiita jotain suurempaa päämäärää varten. Uskon myös, että elämää voi olla monessa ulottuvuudessa, niin ajassa kuin paikassa.
Uskon, että hyvyys luo hyvyyttä. Karmaan ikäänkuin. Olemalla toiselle hyvä, onni palaa myös itselle.
Mitä inhoat – Inhoan epäjärjestystä ja kiirettä. Levoton luonteeni kaipaa ympärilleen struktuuria.
Mistä haaveilit nuorena – Haaveilin nuorena aikalailla niistä asioista , mitä olenkin saavuttanut. Perheestä, rakkaudesta, hyvästä työstä, matkustelusta.
Mistä haaveilet nyt – Haaveilen tällä hetkellä uudesta rakkaudesta ja siitä, että Siiristä kasvaa tasapainoinen ja ihana ihminen.
Pysäyttävin hetki elämässäsi – Pysäyttävä hetki on ollut ehkä vaarini kuolema ja sen yllätyksellisyys. Myös tällä hetkellä työn alla oleva ero on pysäyttänyt miettimään, mitä haluan elämältäni tulevaisuudessa.
Mistä olet ylpeä – Olen ylpeä siitä, miten ihanan lapsen olen saanut. Olen ylpeä siitä, että erosta huolimatta olen pärjännyt itsekseni ja selvinnyt vaikeista ajoista. Olen ylpeä itsessäni siitä, että olen positiivinen ja empaattinen ihminen, eikä maailma/elämä ole koskaan saanut minua luopumaan toivosta paremmasta huomisesta tai kyynistymään.
Missä olet hyvä – Olen hyvä innostamaan ihmisiä, olen käynnistäjä-tyyppi ja uskon olevani hyvä luomaan uutta. Olen luova. Ystävät kääntyvät usein puoleeni, osaan mielestäni auttaa ja kuunnella.
Ihmisissä minua kiinnostaa – Olen kiinnostunut ihmisissä siitä, miten he toimivat ja miksi. Olen kiinnostunut ihmisten ajatuksista ja maailmankatsomuksesta. Pitkät henkevät keskustelut toisen ihmisen kanssa ovat parasta.
Elämän tarkoitus on – elää hyvä elämä, kuten itse sen hyväksi näkee. Olla hyvä itselleen ja muille sopivassa suhteessa.
Kerro jotain yllättävää itsestäsi – Minulla on hyvin ronski huumorintaju
Mitä sanoisit nyt 15-vuotiaalle itsellesi – Sanoisin, että ole rohkeasti oma itsesi vain. Ja käskisin luottamaan omiin fiiliksiin siitä, mikä on oikein omalla kohdalla. Luottamaan omiin haaveisiin. Ja tunnistamaan ne asiat, mitkä tuottavat ahdistusta ja poistamaan ne omasta elämästä.
Parasta ystävyydessä on – Asioiden jakaminen niin arjessa kuin juhlassa, myötäeläminen, yhdessä nauramien ja yhdessä sureminen. Pitkät keskustelut. Ystävät peilaavat rehellisesti sitä, kuka olen. On ihanaa olla luotettava ystävä ja myös luottaa, että ystävä on aina lähellä, minua varten, niin hyvinä kuin heikkoina hetkinä.

<3 kiitos Riikka

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.


H2Ö

27/07/2015

h2o festival 21h2o festival 17imageh2o festival 26h2o festival 51h2o festival 46h2o festival 10h2o festival 8imageh2o festival 23h2o festival 4h2o festival 3h2o festival 20h2o festival 22h2o festival 53imageh2o festival 47h2o festival 57h2o festival 40h2o festival 45h2o festival 37h2o festival 29h2o festival 36h2o festival 35h2o festival 32h2o festival 28h2o festival 27h2o festival 13h2o festival 21h2o festival 14h2o festival 11h2o festival 12h2o festival 9h2o festival 2h2o festival 1imageimageimageimageimage

Kesän toinen festariviikonloppu takana ja sehän tapahtuikin Turussa H2Össä. Hauskaa että tämän vuoden festarit on kaikki ollut itselleni ihan uusia. Ensin oli Sideways, joka järkättiin ihan ekaa kertaa, ja nyt tämä itselleni muuten vain ihan uusi, toista kertaa H2Ö nimellä järkätty festari.

H2Ö on siitä mielenkiintoinen tapahtuma, että siellä oli hirveän paljon uusia, itselle tuntemattomia, esiintyjiä ja vieläpä ilman mitään genrerajoja. Siitä huolimatta festarivieraat olivat mielestäni tosi saman henkisiä, eikä meno ollut yhtään liian hippi, kuten vähän etukäteen jännitin. Alueella vallitsi tosi kiva tunnelma ja tuo Ruissalon telakka antoikin aivan mahtavat puitteet festareille. Visuaaliseen puoleen oltiin kiinnotetty paljon huomiota, paikka oli hurjan kaunis niin päivällä auringossa kun illalla valojen ja valoteosten loistaessa. Teemu Keisterin kyltteinä toimivat Ukkeli-hahmot olivat vaan ihan mahtavia ja toivat hauskaa särmää idylliseen merimaisemaan.

Fesrarialue oli isompi kun olin etukäteen kuvitellut, ja ihmisiä oli myös ihan ryysäksi asti. Jonot olivat välillä vessaan ja juomatiskeille tuskallisen pitkät, mutta niin ne taitavat vähän joka festareilla olla. Rajatut anniskelualeet tuottivat välillä myös vähän vaivaa, kun piti aina odottaa että porukan viimenenkin saa lasinsa tyhjäksi, ennen kun voitiin siirtyä toiseen paikkaan. Mutta itse paikka oli hurjan hieno ja uniikki. Vau.

Esiintyjiä ja ohjelmaa oli tosiaan laidasta laitaan ja musiikin lisäksi ohjelmassa oli teepaitatyöpaja, ruotsin alkeikurssi ja salatiedelaboratorio. Törmäsin myös yllättävän moneen tuttuun, joten aika kului ihan siivillä. Mutta sehän juuri kertoo että kivaa oli.

Tapani Kansalainen veti yllättäen mielestäni festareiden parhaan ja energisimmän keikan. Seksihullut eivät myöskään pettäneet odotuksia, huh. En tiedä oliko nyt niin kivaa että keikan aikana osa yleisöstä oli täysin alasti, mutta mieleenpainuvaa se oli ainakin. Harmiksi kamerasta loppui akkui juuri ennen tätä, hehe. Hyviä olivat myös Ruger Hauer, Asa ja lempparini Aivovuoto.

Nyt sunnuntaina väsymys on hieman painanut ja kengät ovat mutaistakin mutaisemmat. Myöskään ilman miesdraamoja ei vältytty, olen edelleen samalla kannalla edellisen tekstini kanssa. Lisäään kuitenkin sen, että kyllä me naisetkin osataan välillä olla aika vaikeita ja pilata juttuja… No, ei siitä sen enempää (paitsi jos joku tuntee Turusta sellaista kun Jukkaa-Pekkaa, tai Veli-Matti tai Juha-Veikko tai jotain sellaista, niin haluaisin pyytää siltä anteeksi). Onneksi tässä on nyt hetki aikaa palautua, ennen kun festarikesän päättää sitten Flow. Mutta voi, ihana viikonloppu takana. Sanoinko jo että tämä festari oli ihan huippu KAUNIS! Toivottavasti kuvista välittyy edes vähän tunnelmaa. Olisin mielelläni kuvannut jokaisen upean yksityiskohdan ja pamauttanut tänne. Mutta pakko oli vähän karsia, koko alue oli nimittäin yhtä suurta installaatiota. Tulossa on kyllä vielä kooste viikonlopun hienoimmista festarityyleistä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

SAARISTOLAISHAAVEITA

15/07/2015

suomenlinna2suomenlinna1suomenlinna3suomenlinna4suomenlinna5suomenlinna6suomenlinna7suomenlinna8suomenlinna9suomenlinna10suomenlinna12suomenlinna13suomenlinna14suomenlinna15suomenlinna16suomenlinna17suomenlinna18suomenlinna19suomenlinna20suomenlinna21suomenlinna22suomenlinna23suomenlinna24suomenlinna25

Kävin siis viimeviikolla Suomenlinnassa, kuten tykkikuvista saattoi päätellä. Suokki on minulle nostalginen ja tuttu paikka. Olen käynyt siellä, etenkin isäni kanssa, paljon pienestä saakka ja tunnen edelleen monet tunnelit ulkoa. Pidinpä koulussa ollessani myös luokalleni siellä parin tunnin opastetun kierroksen, liittyen erääseen kurssiin. Susisaaressa sijaitsevalla taidekoululla on tullut aikoinaan myös hengailtua. Suomenlinna on ihan mieletön paikka, ja on tosi hienoa että sellainen sijaitsee vartin lauTtamatkan päässä keskustasta.

Ei ole siis ehkä ihme, että olen vakavasti miettinyt myös sinne muuttoa ja siellä asumista. Muutaman kerran olen sieltä asuntoa hakenutkin, viimeksi juuri alkuvuodesta. Jokainen siitä prosessista vähän tietävä tietää, että asunnon saaminen saarelta on yhtä helppoa kun lotossa voittaminen. Mutta aina kannattaa yrittää. Kävin nyt vähän kurkkimassa sen asunnon pihaa jota viimeksi hain, näytti liian ihanalta.

Kaikessa on puolensa, olisi ihana kasvattaa lapset maailman idyllisimessä paikassa. Elellä saaristolaiselämää, villapaita päällä ja tukka hulmuten. Koska saarella on oma päiväkoti ja ala-aste, ja minä teen töitä kotona, kuulostaisi kaikki perjaatteessa oikein toimivalta. Mutta. Onhan se silti saari jossa eleteään säätilojen ja lautan aikataulujen armoilla. Hyvästi kaikki extempre kavereiden näkemiset ja muut. Noh, oikeasti yritän vain keksiä jotain huonoja puolia ettei harmittaisi niin paljoa ettei asuntoa viime kerrallakaan saatu. Luulen että suokissa eläminen olisi vielä helppoa, verrattuna muihin lähellä oleviin pikkusaariin joissa ei julkista liikennettä tai kauppaa ole.

Olen elänyt aina meren äärellä ja se on tärkeä elementti itselleni. On jännä miten meri tuo turvaa ja rauhallisuutta, vaikka itsessäänhän se on kaikkea muuta. Rakastan meren ääntä ja tuulen tuomaa suolaisuutta. Sitä miten merituuli ihan omalla tavallaan kieputtaa hiuksia ja tekee niistä tietyn tuntuiset.

Huomenna päästään taas vähän fiilistelemään merta, kun menemme poikien kanssa pariksi yöksi mummoni hoivaan vanhaan nuoruuden kotiini Espoon saaristoon. Ihanaa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KESÄLISTA

12/07/2015

imageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimageimage

Kesän to do listasta suoritettuja ovat jo:

– ajaa kaikkialle uudella laatikkopyörällä
– ostaa kausikortin uimastadkalle
– käydä aamu-uinneilla
– ihastua ja pussailla
– kävellä yöreinnoilta kotiin kun aurinko nousee
– koluta kaikki helsingin ilmaistapahtumat ja puistokeikat (osittain)
– olla rohkea
– syödä hirveästi mansikoita, kirsikoita ja herneitä
– seikkailla suomenlinnassa
– tehdä ihania aamupaloja
– mökkeillä perinteisesti
– bailata mökillä
– olla lasten kanssa aamusta iltaan ulkona
– riekkua festareilla
– sisustaa kotia
– ostaa kukat, hedelmät ja vihannekset torilta
– kastua kesäsateessa
– nauttia jokaisesta auringonsäteestä
– ottaa tatuoinnin
– katsoa mitä tuleman pitää ja sanoa mahdollisimman usein kaikkeen kyllä

Suorittamatta:

– kävellä korkokengillä
– nukahtaa nurmikolle
– käydä suppaamassa
– syöttää lampaita
– kokeilla (ehkä) sinisiä hiuksia
– myydä kirppiksellä
– tehdä mansikkakermakakku
– laskea vesiliukumäestä
– puistojoogata
– käydä uimassa jossain pienessä lammessa keskellä metsää
– käydä kaikissa linnanmäen laitteissa
– lähteä roadtripille asuntoautolla
– nukkua teltassa
– soutaa
– tehdä kukkaseppeleen

Muita tehtyjä juttuja, olen:

– istunut 9 tuntia paljussa
– pitänyt kotibileet
– jatkoilla jalkapallokentällä
– jatkoilla mattolaiturilla
– saanut uusia ystäviä
– itkenyt sydänsuruja ja ikävää
– heittänyt talviturkin meressä
– pelannut pingistä pihalla
– tutustunut naapureihin
– grillannut

Ja kohta lähden pyöräilytreffeille yhen söpön kanssa, iiiik!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.