MIKÄ RASKAUDESSA ON IHANAA?

8/05/2018

En varsinaisesti elä raskaana ollessani elämäni parasta aikaa, jokaisessa raskaudessani minulla on ollut raju raskauspahoinvointi hyperemeesi sekä paljon kaikkea pientä muuta vaivaa. Viimeisintä raskausviikko-postausta tehdessäni aloin kuitenkin miettimään, että kuulostaakohan koko raskausaikanai ihan kamalan negatiiviselta? Helppoa tämä ei ole ollut, enkä tiedä pystynkö tähän enää koskaan uudestaan, mutta raskaana olemiseen ja uuden perheenjäsenen odottamiseen liittyy onneksi myös paljon kaikkea ihanaa.

Uudet tunteet puolisoa kohtaan

Kun raskaustestiin piirtyy kaksi viivaa se on samaan aikaan ihanaa, mutta myös pelottavaa, vaikka lapsi onkin hyvin toivottu. Viivojen piirtyessä myös tunteet toista kohtaan vahvistuvat entistä enemmän. On mieletöntä saada kokea yhdessä jotain niin ihmeellistä. Meistä kahdesta syntyy ihan uusi ihminen! Vaikka rakkaus toista kohtaan ennen raskaaksi tuloa on ollut jo vahva, eikä voisi kuvitella rakastavansa yhtään enempää täysiä, niin silti rakkaus syvenee entisestään.

Vauvan liikkeet

Yksi ihanimmista jutuista raskaanaolossa on varmasti vauvan liikkeiden tunteminen. Ne alkavat pienestä kuplinnasta ja hipaisuista. On todella maaginen heti tuntea ne ensimmistä kertaa. Sen muistaa aina. Raskauden edetessä liikkeet, potkut, lyöynnit ja möngertäminen vahvistuvat ja pian vauva monottaakin vatsaa vasten makoilevaa puolisoa ihan kunnolla naamaan. Kun vauva kasvaa, voi itsekin mahan päältä tuntea että onko kyseessä vauvan kantapää tai peppu. Jo vatsassa olevan vauvan kanssa pystyy kommunoikoimaan, se usein potkaisee takaisin kun sitä painaa omalla kädellä tai se innostuu kun itse syö tai juo jotain sen herkkua (meillä appelsiinimehua).

Hehku

Sanotaan että raskaanaoleva nainen hehkuu ja on usein kauneimmillaan. Aina se ei itsestään siltä tunnu, mutta totta se on. Kun verenkierto lisääntyy, myös kasvojen iho tulee tasaisemmaksi ja heleämmäksi. Hiukset ovat hyväkuntoiset ja kynnet kasvavat megavauhtia. Itseäni ainakin hymyilyttää paljon ja mikäs onkaan sen kauniimpaa.

Erikoishuomiointi

Okei, välillä ratikassa on ollut tilanteita että olen joutunut katsomaan pahasti ihmisiä jotka rynnivät ohitseni ”inva”paikoille ja välillä olen joutunut pyytämään itse istumapaikkaa – mutta monesti minulle ollaan täydessä ratikassa myös tarjottu heti paikka kun olen sisään taapertanut. Usein en kaipaa mitään erikoiskohtelua, mutta onhan se kiva että tilani huomioidaan – pian kuitenkin kaikki unohtavat minut ja keskittyvät vain vauvaan. Raskaana ollessa saa myös paljon asioita anteeksi, jos ei vaikka jaksa siivota tai syö toisen suklaat. Olen myös päätynyt tilanteeseen, jossa pysähdyin äkisti keskelle tietä solmimaan kengännauhaani enkä huomannut takaani ajavaa pyörää, lopulta hän oli kuitenkin se joka pyysi minulta anteeksi, ihan vain koska minä olin raskaana.

Kasvava vatsa

Vaikka etenkin loppuvaiheessa vatsa on tiellä ja aiheuttaa aika paljon kipujakin, on se vaan niin ihana. Välillä sitä tuntee itsensä ihan kamalan isoksi, eikä muiden kommentointi auta asiaa, mutta silti kannan kasvavan vastani suurella ylpeydellä sitä mielummin korosten kun peitellen. Vatsaa on ihana silitellä ja itse huomaan vähän välilä pitäväni käsiä sen päällä. Etenkin loppuvaiheessa vatsa toimii loistavasti myös alustana vaikkapa lautaselle – kuinka kätevää! Vaikka ei aina siltä tuntuisi, niin tätä tulee todella ikävä.

Mitkä asiat teidän mielestänne raskaanaollessa ovat niitä ihanempia ja parhaimpia? Kuulostaako oma listani yhtään tutulta?

Kiitos kuvista ihana Osku <3


KIITOS

24/04/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 4 preset

Eilen Suvilahden Kattilahallilla juhlittiin Inspiration Blog Awardseja, jossa palkittiin vuoden inspiroivimpia blogeja. Oma blogini oli yksi kymmenestä ehdolla olevasta blogista Vuoden Tyylikkäimmäksi. Ja niin siinä sitten kävi, että oma blogini nappasi kolmannen sijan palkinnon. Kiitos siitä kuuluu teille ihanille jotka kävitte antamassa äänenne. Kiitos!

Itse jätin kameran kotiin, mutta illan tunnelmia ja lisää kuvia on tulossa pian Indiedaysin omaan blogiin, kaikki illan upeat voittajat löytyvät jo sieltä.

Oma palkintotauluni koki illan aikana kovia, kun se putosi narikassa betonilattialle. Mutta sirpaleiden sanotaan tuovan onnea, eikö? Sitä on siis rutkasti tulossa vielä vuodelle!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

H2Ö

27/07/2015

h2o festival 21h2o festival 17imageh2o festival 26h2o festival 51h2o festival 46h2o festival 10h2o festival 8imageh2o festival 23h2o festival 4h2o festival 3h2o festival 20h2o festival 22h2o festival 53imageh2o festival 47h2o festival 57h2o festival 40h2o festival 45h2o festival 37h2o festival 29h2o festival 36h2o festival 35h2o festival 32h2o festival 28h2o festival 27h2o festival 13h2o festival 21h2o festival 14h2o festival 11h2o festival 12h2o festival 9h2o festival 2h2o festival 1imageimageimageimageimage

Kesän toinen festariviikonloppu takana ja sehän tapahtuikin Turussa H2Össä. Hauskaa että tämän vuoden festarit on kaikki ollut itselleni ihan uusia. Ensin oli Sideways, joka järkättiin ihan ekaa kertaa, ja nyt tämä itselleni muuten vain ihan uusi, toista kertaa H2Ö nimellä järkätty festari.

H2Ö on siitä mielenkiintoinen tapahtuma, että siellä oli hirveän paljon uusia, itselle tuntemattomia, esiintyjiä ja vieläpä ilman mitään genrerajoja. Siitä huolimatta festarivieraat olivat mielestäni tosi saman henkisiä, eikä meno ollut yhtään liian hippi, kuten vähän etukäteen jännitin. Alueella vallitsi tosi kiva tunnelma ja tuo Ruissalon telakka antoikin aivan mahtavat puitteet festareille. Visuaaliseen puoleen oltiin kiinnotetty paljon huomiota, paikka oli hurjan kaunis niin päivällä auringossa kun illalla valojen ja valoteosten loistaessa. Teemu Keisterin kyltteinä toimivat Ukkeli-hahmot olivat vaan ihan mahtavia ja toivat hauskaa särmää idylliseen merimaisemaan.

Fesrarialue oli isompi kun olin etukäteen kuvitellut, ja ihmisiä oli myös ihan ryysäksi asti. Jonot olivat välillä vessaan ja juomatiskeille tuskallisen pitkät, mutta niin ne taitavat vähän joka festareilla olla. Rajatut anniskelualeet tuottivat välillä myös vähän vaivaa, kun piti aina odottaa että porukan viimenenkin saa lasinsa tyhjäksi, ennen kun voitiin siirtyä toiseen paikkaan. Mutta itse paikka oli hurjan hieno ja uniikki. Vau.

Esiintyjiä ja ohjelmaa oli tosiaan laidasta laitaan ja musiikin lisäksi ohjelmassa oli teepaitatyöpaja, ruotsin alkeikurssi ja salatiedelaboratorio. Törmäsin myös yllättävän moneen tuttuun, joten aika kului ihan siivillä. Mutta sehän juuri kertoo että kivaa oli.

Tapani Kansalainen veti yllättäen mielestäni festareiden parhaan ja energisimmän keikan. Seksihullut eivät myöskään pettäneet odotuksia, huh. En tiedä oliko nyt niin kivaa että keikan aikana osa yleisöstä oli täysin alasti, mutta mieleenpainuvaa se oli ainakin. Harmiksi kamerasta loppui akkui juuri ennen tätä, hehe. Hyviä olivat myös Ruger Hauer, Asa ja lempparini Aivovuoto.

Nyt sunnuntaina väsymys on hieman painanut ja kengät ovat mutaistakin mutaisemmat. Myöskään ilman miesdraamoja ei vältytty, olen edelleen samalla kannalla edellisen tekstini kanssa. Lisäään kuitenkin sen, että kyllä me naisetkin osataan välillä olla aika vaikeita ja pilata juttuja… No, ei siitä sen enempää (paitsi jos joku tuntee Turusta sellaista kun Jukkaa-Pekkaa, tai Veli-Matti tai Juha-Veikko tai jotain sellaista, niin haluaisin pyytää siltä anteeksi). Onneksi tässä on nyt hetki aikaa palautua, ennen kun festarikesän päättää sitten Flow. Mutta voi, ihana viikonloppu takana. Sanoinko jo että tämä festari oli ihan huippu KAUNIS! Toivottavasti kuvista välittyy edes vähän tunnelmaa. Olisin mielelläni kuvannut jokaisen upean yksityiskohdan ja pamauttanut tänne. Mutta pakko oli vähän karsia, koko alue oli nimittäin yhtä suurta installaatiota. Tulossa on kyllä vielä kooste viikonlopun hienoimmista festarityyleistä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.