SAARISTOLAISHAAVEITA

15/07/2015

suomenlinna2suomenlinna1suomenlinna3suomenlinna4suomenlinna5suomenlinna6suomenlinna7suomenlinna8suomenlinna9suomenlinna10suomenlinna12suomenlinna13suomenlinna14suomenlinna15suomenlinna16suomenlinna17suomenlinna18suomenlinna19suomenlinna20suomenlinna21suomenlinna22suomenlinna23suomenlinna24suomenlinna25

Kävin siis viimeviikolla Suomenlinnassa, kuten tykkikuvista saattoi päätellä. Suokki on minulle nostalginen ja tuttu paikka. Olen käynyt siellä, etenkin isäni kanssa, paljon pienestä saakka ja tunnen edelleen monet tunnelit ulkoa. Pidinpä koulussa ollessani myös luokalleni siellä parin tunnin opastetun kierroksen, liittyen erääseen kurssiin. Susisaaressa sijaitsevalla taidekoululla on tullut aikoinaan myös hengailtua. Suomenlinna on ihan mieletön paikka, ja on tosi hienoa että sellainen sijaitsee vartin lauTtamatkan päässä keskustasta.

Ei ole siis ehkä ihme, että olen vakavasti miettinyt myös sinne muuttoa ja siellä asumista. Muutaman kerran olen sieltä asuntoa hakenutkin, viimeksi juuri alkuvuodesta. Jokainen siitä prosessista vähän tietävä tietää, että asunnon saaminen saarelta on yhtä helppoa kun lotossa voittaminen. Mutta aina kannattaa yrittää. Kävin nyt vähän kurkkimassa sen asunnon pihaa jota viimeksi hain, näytti liian ihanalta.

Kaikessa on puolensa, olisi ihana kasvattaa lapset maailman idyllisimessä paikassa. Elellä saaristolaiselämää, villapaita päällä ja tukka hulmuten. Koska saarella on oma päiväkoti ja ala-aste, ja minä teen töitä kotona, kuulostaisi kaikki perjaatteessa oikein toimivalta. Mutta. Onhan se silti saari jossa eleteään säätilojen ja lautan aikataulujen armoilla. Hyvästi kaikki extempre kavereiden näkemiset ja muut. Noh, oikeasti yritän vain keksiä jotain huonoja puolia ettei harmittaisi niin paljoa ettei asuntoa viime kerrallakaan saatu. Luulen että suokissa eläminen olisi vielä helppoa, verrattuna muihin lähellä oleviin pikkusaariin joissa ei julkista liikennettä tai kauppaa ole.

Olen elänyt aina meren äärellä ja se on tärkeä elementti itselleni. On jännä miten meri tuo turvaa ja rauhallisuutta, vaikka itsessäänhän se on kaikkea muuta. Rakastan meren ääntä ja tuulen tuomaa suolaisuutta. Sitä miten merituuli ihan omalla tavallaan kieputtaa hiuksia ja tekee niistä tietyn tuntuiset.

Huomenna päästään taas vähän fiilistelemään merta, kun menemme poikien kanssa pariksi yöksi mummoni hoivaan vanhaan nuoruuden kotiini Espoon saaristoon. Ihanaa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

4 Responses to “SAARISTOLAISHAAVEITA”

  1. Minttu sanoo:

    Suomenlinna on kyllä tosi ihana paikka. Ja jostain syystä meri on itsellenikin tosi tärkeä, vaikken lapsuuttani olekaan missään meren läheisyydessä viettänyt. Ja tosi upeita kuvia jälleen kerran!

    Blogissani on sulle haaste! 🙂

    • pia sanoo:

      Mulla asuu muutama kaveri Suokissa.Ja todella ihanat asunnot molemmilla. Ja ei sieltä kuulema tee edes mieli lähteä kaupungille hummaamaan

      • Minttu MAMI GO GO sanoo:

        Oi, voin uskoa että ihanat ovat! Ja tosiaan, mikäs siellä sitten ollessa 🙂

    • Minttu MAMI GO GO sanoo:

      Se on! Ja meressä vaan on sitä jotain!
      Kiitos ihana Minttu, yritän vastata haasteeseen pian! <3

Kommentoi