MUSTAN PÄIVÄN PÄÄTÖS

29/11/2019

Tuntuu, että siitä olisi vasta muutama kuukausi, kun kirjoitin Black Fidayhin liittyvän postauksen – mutta se olikin jo tasan vuosi sitten. Se on edelleen hyvin ajankohtainen, ja siksi haluankin kirjoittaa samasta asiasta myös uudestaan. En kuitenkaan viitsi liiaksi toisella samoja asioita, joten käy ihmeessä lukemassa myös viime vuotinen postaus, joka pureutuu etenkin pikamuodin ongelmiin.

Vaikka en tittelistä niin pidä tai itseäni sellaiseksi kutsu, niin bloggaajan ammattini vuoksi olen myös vaikuttaja. Minulla on valta vaikuttaa parhaimmillaan kymmenien tuhansien ihmisten ajattelumalliin, mielipiteeseen tai ostokäyttäytymiseen. Toki siihen liittyy paljon kaikkea muutakin, mutta kuluttamiseen ”kannustaminen” on yksi osa työtäni. Sillä olen osittain yhden naisen mainostoimisto. Se mahdollistaa sen, että voin kustua bloggaamista työkseni, eli saan siitä palkkaa. Samalla minulla on iso vastuu siitä, mitä ja millä tavalla mainostan.

Varsinkin viimeisten muutaman vuoden aikana olen havahtunut siihen, että valtaan liittyy myös iso vastuu. Siksi olenkin entistä tarkemmin valikoinut yhteistyökumppanini, vähentänyt fyysisten tavaroiden mainostusta ja pyrkinyt kannustamaan vastuulliseen kuluttamiseen ja kotimaisen suosimiseen. En ole missään mielessä täydellisen kuluttajan esikuva, mutta kokoajan parempi ja mielestäni on silti tärkeää tuoda esille niitä hyviä ja oikeita asioita sekä tapoja siitäkin huolimatta, että olen vasta matkalla sinne.

Viimeisten muutamien vuosien aikana on tuntunut myös hullulta seurata sivusta miten ilmastokriisistä ja ilmastoraporteista huolimatta kulutamme kokoajan vain entistä enemmän. Hesarin atikkelin mukaan suomalaiset tilaavat halpaa krääsää Kiinasta 15 miljoonaa pakettia vuodessa – ja tahti vain kiihtyy. Lisäksi halpiskamaa myyvä Wish kertoo Suomalaisten tilaavan kuukausittain 500 000 kertaa. Halvat hinnat sekoittavat ihmisten päät ja huonolaatuinen tavara päätyy nopeasti roskiin, eikä kukaan halua miettiä niitä ongelmia, jotka liittyvät halvan tavaran tuotantoon.

Black Friday tuntuu olevan kulutuksen huipentuma. Paitsi että enää ei ole pelkkä musta perjantai, vaan koko viikko on nimetty Black Weekiksi, jolloin joka päivä ennen pääpäivää some, sähköposti ja lehdet ovat täynnä toinen toistaan parempia alekoodeja ja tarjouksia. Eikä kaikki toki lopu perjantaihin vaan myös viikonloppuna shoppaillaan Black Weekendinä ja maanantaina pistetään viimeisetkin hilut haisemaan Cyber Mondayn crazyissä aleissa.

Pikkuhiljaa tämä on myös alkanut kääntyä itseään vastaan – ehkä vielä aika pienellä mittakaavalla, mutta joka tapauksessa on ja hyvä niin. Jo viime vuodesta muistan todella monen käyneen Black Fridayn kulutushysteriaa vastaan ja kyseenalaistamaan sen, mutta etenkin tänä vuonna myös entistä useammat yritykset ovat päättäneet olla lähtemättä alesekoiluun mukaan.

Jotkut yritykset ovat ilmoittaneet, etteivät alenna nyt perjantaina mitään tuotteita tai jaa alekoodia, jotkut kivijalat ovat jopa pistäneet ovensa täksi päiväksi kokonaan säppiin. Näinpä sellaisenkin Black Friday kampanjan, jossa kaupasta voi ostaa tänään yhden tuotteen kahden hinnalla, päivän tuotto laitetaan hyväntekeiväisyyteen, mihin myös vastareaktioksi tehty #brightfriday kampanjan perustuu.

Tärkeintä olisikin taistella turhaa ja vastuutonta kuluttamista vastaan joka päivä. Miksi ei Black Fidayn tarjouksia hyödyntäisi jos jokatapauksessa pitää ostaa jotakin uutena, kunhan pitää huolen, ettei klikkaa ostoskoriin mitään ylimääräistä mukaan halvan hinnan vuoksi. Sillä ostelulla vain halvan hinnan (tai ostelusta saatavan huvin) takia on loppujen lopuksi hyvin suuri hintalappu.

Ostamalla vain tarpeeseen, etsimään käytettynä, lainaamaan, suosimalla kotimaisia ja vastuullisesti ja ekologisesti tuotettuja tuotteita on suuri merkitys. Meillä on etenkin halvan pikamuodin vuoksi aivan vääristynyt käsitys tuotteiden todellisista hinnoista, jonka vuoksi myös kaappimme tursuavat turhasta tavarasta. Onneksi tiedän, että te kaikki siellä ruudun takana tiedätte tämän!

Blogiurani aikana on ollut myös hienoa nähdä miten fiksua ja valveutunutta porukkaa siellä on. Välillä on kirpaissut kuulla kritiikkiä omista valinnoista, mutta osittain se on toiminut myös moottorina kokoajan entistä esimerkillisempään toimintaan.

Vaikuttajana olo on siinä mielessä myös vähän kinkkistä, että jotkut vaativat täydellisyyttä niiltä, joista näistä asioista puhuvat. Mielestäni on tärkeämpää että puhuu ja toimii sitten vaikka askel kerrallaan. Kunhan tekee jotain!

Itse sain hyvän vinkin joka toimii hyvin myös muulloinkin, kun vain tämän Black Fidayn kulutushyterian yhteydessä. Nimittäin kaikken sähköpostiin tulevien uutiskirjeiden perumisen. Niin monet kerrat olen löytänyt itseni vimmatusti selaavan netikkauppaa sieltä tulleen alennuskirjeen johdosta. Klikkaillut koriin tuotteita, joita en sitä ennen ollut tiennytkään tarvitsevani.

Tein jo aikaa sitten itselleni säännön, että jätän sivun auki, enkä vielä tilaa mitään. Jos en seuraavana päivänä ollut vakuuttanut itseäni siitä, että oikeasti tarvitsisin tuotteen klikkasin sivun kokonaan pois. Tätä tapahtui paljon ja en tullut juuri koskaan tilanneeksi mitään – usein en edes seuraavana päivänä muistanut mitä koko ostoskorissa oli! Ihan hullua. Tämä taktiikka toimii, mutta vielä paremmin toimii se, ettei koko nettikauppaa päädy selaamaan. Kiitos siis helposta ja tehokkaasta vinkistä Minni!

Tänä vuonna on ollut kiva huomata myös se, miten entistä enemmän annetaan käytettyjä tavaroita myös lahjaksi. Hienoa että se tapa on yleistymässä, eikä siinä toivottavasti nähdä pian enää mitään outoa tai alenna lahjan arvoa – päinvastoin. Tämänkin puolesta kampanjoi alkuviikosta Black Fridaytä vastustava White Monday.

Pikamuotia vastaan on liikkunut somessa tänä vuonna myös hyviä haasteita kuten #kestotyyli, #lempivaatteeni ja #300wears.

Toivoa siis on – toivottavasti taas vuoden päästä asiat olisivat edes hitusen järkevämmällä tolalla.

Lue myös: Musta perjantai / Finnwatch, Black Friday ei ole ratkaisu pinituloisten ongelmiin / Suvi Auvinen


IHANAT PAMPULAT

25/05/2019

Kaupallinen yhteistyö Aarrekidin kanssa

Olen rakastunut kesäiltoihin, nurmikon kasteeseen, kauniisiin pikkukukkiin, itse kerätystä kuusenkerkästä valmistettuun teehen ja uuteen neuleeseeni. Vaatekaapistani on pitkään puuttunut laadukas luottoneule jota voi käyttää monessa tilanteessa, mutta ei puutu enää! Rakastan tietysti pukeutua myös mustaan (jos joku ei ole sitä vielä huomannut) mutta en tylsästi. Vaatteessa pitää olla aina joku juju, pieni yksityiskohta, joka tekee siitä kiinnostavan.

Kotimaisen Aarrekidin hauska Bubble-mallisto kasvoi ihanalla puuvillaneuleella, jota löytyy niin naisten kun lastenkin koossa. 100% luomupuuvillasta valmistetun neuleen hauskoina yksityiskohtana ovat kohokuvioiset pampulat. Kohopallojen lisäksi rakastan sitä, miltä neule tuntuu. Se on pehmeä, ryhdikäs ja laadukas. Juuri sellainen vaate, jota haluaa pitkää joka päivä. Pitkän mallista neuletta voikin yhdistää ainakin housuihin, hameisiin, mekkoihin, shortseihin ja legginsseihin. Olen ollut se päällä niin leikkipuistossa, iltakävelyllä kun synttäreilläkin.

Erityisen suloinen neule on lasten päällä. Laadukkaita ja luonnonmateriaaleista valmistettuja kutittamattomia paksuja neuleita löytyy tosi vähän lapsille, mikä on harmi. Siksi meidän poikien vaatekaapista ei sellaisia juuri koskaan ole löytynytkään, sitten vauvavuosien ja mummon kutomien vaatteiden jälkeen. Lasten vaatteissa laadun ja turvallisuuden lisäksi tärkeää on tietysti myös käyttömukavuus. Vaatteiden kanssa täytyy pystyä leikkimään, juoksemaan, painimaan tai vaikka kiipeämään puuhun.

Ihanaa että juuri meidän näköinen vaate löytyi tutulta ja kotimaiselta merkiltä. Aarrekidin toiminta on hyvin läpinäkyvää, mikä on itselleni nykyään hyvin tärkeä kriteeri vaatteita ostaessa. Vaateiden täytyy olla vastuullisesti tuotettuja. Nykyisin olen myös entistä enemmän hysteerisempi kemikaaleja kohtaan, joten siltäkin osin haluan tietää mistä vaate tulee ja että sille on myönnetty Öko-Tex tai vastaava myrkyttömyydestä kertova sertifikaatti.

Uutta vaatetta hankkiessa on syytä miettiä sen käyttöikää. Lasten vaatteissa tykkään rentoudesta, joten heille tulee normaalistikin ostettua vaatteet aina vähän reilummassa koossa. Näin ne ovat käytössä myös pidempään. Myöskään jos vaate ei rajoitu vain tiettyihin tilaisuuksiin tai vuodenaikoihin, tulee sille luonnollisesti myös useampia käyttökertoja – mikä on hyvä! Tämä pampulaneule on ihana myös nyt näin kesällä, lämmittää viileällä säällä ja toisaalta taas tuulenvire käy kivasti sen läpi, jos alle ei pue muuta.

Ja entäs sitten nuo kaksi vähän isompaa pampulaa! He ovat kanssani aivan yhtä innoissaan lähipuistomme kukkaloistoista ja kirpeistä kuusenkerkistä. Elvis on alkanut kiipeilemään korkealle puihin ja minä yritän olla olematta se äiti, joka kauhuissaan huutaa kokoajan että varo! – mutta se on taas jo ihan toinen juttunsa.


MALTILLISET JOULUJÄRJESTELYT

23/12/2018

Vaikka tykkään joulusta ja paljon, en ikinä ole ollut se tyyppi joka aloittaa glögin hörppimisen ja joululaulujen kuuntelun viimeistään marraskuussa. En aloita sitä vielä edes joulukuussa, vaan fiilisten täysillä mielläni ihan vain ne viralliset päivät.

Joulu ei siksi myöskään näy kotonamme kovinkaan vahvasti, etenkään ennen pyhiä. En omista erillisiä jouluverhoja tai väkerrä itse joulukransseja. Itseasiassa minulla on yksi laatikollinen mummoni vanhoja olkisia kuusenkoristeita sekä muutamat vuosien mittaan mukaan tarttuneet jouluvalot. Siinä kaikki.

Jouluperinteistä minulle tärkein on perheen kesken rauhoittuminen ja yhdessäolo. Viime vuosina sen merkitys on kasvanut entisestään, ja vaikka olemmekin välillä viettäneet joulua myös ulkomailla, tämä perinne ei onneksi ole kadonnut minnekään.

Itselleni joulussa tosi tärkeässä roolissa on myös ruoka. Kaikki perinteiset jouluruoat eivät ole mieleeni, mutta aika monet kyllä. Ja jouluruokaa täytyy olla paljon, jotta aaton ja joulupäivän voi vaan pyhittää pikkupurtavan mussuttamiseen sohvannurkassa.

Lapsille tärkeitä ovat tietysti lahjat, joiden määrää olemme tietoisesti yrittäneet kokoajan vähentää. Muistan omasta lapsuudesta sen, että lahjoja oli aina niin paljon, että niiden avaamiseen kului koko ilta. Olihan se kivaa, mutta nykyään kaikki liika yltäkylläisyys ahdistaa.

Tänä jouluna pojat saavat minulta paljon toivomansa Espanjan-matkan lisäksi vain yhdet paketit. Elvikselle (käytettynä ostettu) kännykkä ja Kaapolle eräs lelu/peli. Myyllekin on paketti ihan vain näön vuoksi, sisältä paljastuu jo useampi kuukausi sitten jo muualta lahjaksi saamamme puupalikat.

Etenkin Myylle jatkossa opetamme sen, että lahjoja tulee vain se yksi, sillä haluamme näyttää hänelle järkevämmän kuluttamiseen mallia.

Tämä joulu on aiemmista poiketen vähän erilainen, sillä vietän aaton ensimmäistä kertaa ilman poikia. Joulupäivänä kokoonnutaan kuitenkin kaikki yhdessä joulupuurolle.

Myy viettää ensimmäisen joulunsa Hangossa, mummolassa ja ainakin tähän mennessä joulunvietto on sujunut juuri niinkuin itse tykkään. Ollaan syöty, oltu, syöty lisää, lapset koristelleet kuusen, kynttilät palavat ja osa pelaa lautapeliä ja osa meistä loikoilee sohvalla, omissa oloissaan nenä puhelimessa – mutta sekin on mielestäni lomalla välillä ihan ok.

Tärkeää Joulussa onkin unohtaa kiire, liika suorittaminen ja stressaaminen. Tehdä kivoja asioita, olla ja rentoutua. Ja syödä suklaata.

Hyvää joulua!