Nyt seuraa tärkeä tiedote. Nimittäin selvisimme tänään hengissä, täysjärkisinä ja jopa erittäin hyväntuulisina, vaikka lapsi sai tällä kertaa valita itse teeman syntymäpäiväjuhliinsa. Maailmanloppua ei tullut vaikka lautasissa, serveteissä, paperipilleissä, tarjoiluastioissa, pompomeissa ja kakussa ei toistunutkaan likuvärimäisesti toisiinsa sointuvat pastelliset sävyt. Ei ollut väriteemaa, kultareunuksia, hapsuja, tupsuja tai mitään muutakaan blogiuskottavaa krääsää. Ei edes niitä paperipillejä ja servetitkin unohtuivat. Sensijaan meillä oli nauravia nakkeja, lohkoperunoita ja lapsen mielestä maailman hienoimpia (ihan järkyttävän hirveitä) oransseja kurpitsalautasia.
Meillä on nyt tokaa vuotta putkeen tehty niin, että Kaapo pitää kaverisynttärinsä isänsä luona ja minä sitten puolestani järkkään Elviksen synttärit. Lasten oikeina synttäripäivinä käydään perinteisesti lelukaupassa, josta lapsi saa valita mieleisensä lahjan, ja sen jälkeen käydään kakulla kahvilassa tai ostetaan pieni kakku kotiin. Muille sukulaisille ei olla myöskään sen kummemmin järjestetty erikseen mitään, vaan ollaan jotenkin pienesti juhlistettu synttäreitä sitten kun ollaan nähty.
Mielestäni tapa on tosi hyvä meille. Kaikki ovat tyytyväisiä, lapset tykkäävät tästä perinteestä eikä oma stressimittari ei pääse kohoamaan liian korkealle. Kun sukulaisia on paljon ja he asuvat ympäriinsä, jonka lisäksi on uusia sukuja ja perheitä ja puolisoita ja puolison sukuja, niin tällainen kasuaali järjestelty toimii parhaiten.
Jatkossa aion jatkaa samaa linjaa, jossa vapautan lapset krääsäkauppaan ja annan heidän valita juuri ne hirveimmät teema-asiat, jotka tuntuvat merkitsevän heille hyvin paljon enemmän kun itselleni täydellisesti kakkukynttilöihin sointuvat muffinssivuoat.
ps. Instagramista löytyy videomateriaalia juhlavalmisteluista ja vähän muustakin