Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Anyfin kanssa

Rahan säästäminen voi saada aikaan yllä näkyvää iloa ja onnellisuutta

Olin alle parikymppinen, hiljattain omaan kotiin muuttanut kun hommasin ensimmäisen luottokorttini – minut kirjaimellisesti tuputettiin ottamaan se, kun satuin kulkemaan korttia myyvän ständin ohi. Myöhemmin ostin vielä telkkarin osamaksulla ja maksoin uuden kodin vakuuvuokran pankista saamallani kulutusluotolla – eikä siis mennyt aikaakaan kun olin maksujen ja ennenkaikkea minut yllättäneiden korkojen kanssa aika pulassa, vaikka kokopäiväisessä työssä olinkin.

Kun siitä sopasta sain itseni kuiville, päätin, etten enää ikinä ota luottokorttia. Enkä ole ottanut. Mutta ymmärrän myös hyvin, ettei se ole kaikille vaihtoehto. Joskus tulee varmasti tilainteita, jolloin on vain pakko ottaa luotolle tai laskulle, ottaa lainaa tai sopia osamaksusta. Minäkin maksan tällä hetkellä uutta läppäriäni osamaksulla, tosin täysin korottomalla sopimuksella ja maltillisella kuukausierällä.

Suomalaisilla on tällä hetkellä Suomen pankin arvion mukaan yli 16,7 MILJARDIA euroa erilaisia kulutusluottoja, eli osamaksuja, luottokorttivelkaa sekä vakuudettomia lainoja. Suuri ongelma näissä osamaksuissa usein on niiden ylihintaiset korot, jotka nostavat lainan määrää valtavasti. Minäkään en tuolloin yhdeksäntoistavuotiaana ollut osannut ottaa tätä seikkaa huomioon ja elelin jonkin aikaa yli varojeni ymmärtämättä asiaa kunnolla.

Näistä koroista, erilaisista lainoista kuten pikavipeistä sekä niiden ongelmista on sittemmin onneksi alettu puhumaan enemmän. Nuoret ja me aikuisetkin tiedämme niiden ongelmallisuudet paremmin. Ylipäätään rahasta ja taloudesta puhuminen on muuttunut ja ottanut tosi hyvän harrapuksen, rahasta ja sijoittamisesta on nykyään mahdollista ymmärtää ihan maallikkonakin, kiitos rahaa käsittelelevien blogien, podcastien, kirjojen ja tv-ohjelmien.

Viime kesänä asetettiin vuoden 2020 loppuun asti kestävä määräaikainen lakimuutos (jota jatkettiin jatkumaan tämän vuoden syksyyn), joka asetti osalle (mutta ei kaikille) kuluttajalutoille kymmenen prosentin korokaton. Tämä on suuri muutos sillä, pikavippien alkuaikoina, eli tuolloin kun minä vasta hommaa hahmottelin, vippien todelliset vuosikorot olivat jopa yli 1000 prosenttia! Korkokaton lisäksi astui voimaan kielto luottojen suoramarkkinoinnille.

Nämä ovat mielestäni hyviä pieniä askeleita torjumaan liikaa velkaantumista ja siitä yhä useammin seuraavaa maksuhäiriömerkintää. Iso ja tärkeä asia onkin puhua rehellisesti ja avoimesti rahasta, lainoista, vaikeuksista ja toki myös onnistumisista. Rahasta on meistä monesta usein kiusallista puhua, niin pieni kun suurikin palkka hävettää ja some tuo omat paineensa vaikuttaa menestyneeltä. Ja kun asioista ei puhuta, moni kuvittelee olevansa tilanteessaan yksin ja häpeää sitä.

Liikaa velkaantumista ja ryöstökorkoja vastaan on lähtenyt taistelemaan myös Ruotsalainen Anyfin, joka aloitti toimintansa toissavuonna myös meillä Suomessa. Anyfinin idea on yksinkertainen: tarjota matalimpia korkoja jo voimassa oleville lainoille ja sitä kautta auttaa ihmisiä säästämään. Anyfin haluaa auttaa edistämään kuluttajien taloudellista hyvinvointia, tavoite on, että kuluttajat pääsisivät eroon näistä korkea korkoisista lainoista mahdollisimman nopeasti.

Anyfin ei siis tarjoa uusia lainoja, vaan auttaa vain ja ainoastaan jo olemassa olevien lainojen kanssa. Matalampaa korkoa pystytään tarjoamaan tekoälyä hyödyntämällä ja yksilöllisen luottoarvion takia, jota ei usein tehdä vaikkapa jos nettikaupassa valitsee osamaksun maksutavaksi. Tämän lisäksi Anyfin yksinkertaisesti tyytyy itse pienempiin marginaaaleihin ja voittoihin kun useat muut luotonantajat.

Jos sinulta löytyy korkeakorkoisia luottoja tai lainoja, hakemuksen Anyfinille voi helposti tehdä netin kautta tai lataamalla puhelimeen Anyfinin oman äpin. Hakemukseen voi liittää yhden tai useamman laskun. Jos sinulle on mahdollista tarjota alhaisempaa korkoa, saat tarjouksen ja sitten vasta voit päättää, haluatko siirtää velkasi Anyfinille. Jos päätät ja lisäät vielä mukaan koodin MINTTU20, vähennetään ensimmäiseltä laskultasi 20 euroa.

Matalampien korkojen avulla veloista on mahdollista päästä eroon nopeammin – ja säästää samalla rahaa. Ideaalitilannehan olisi, ettei luottoja tarvitsisi enää tulevaisuudessa ottaa. En kuitenkaan sano, että vaikkapa osamaksulla maksaminen oli aina huonosta – pitää vain olla tarkka osamaksun ehdoista, koroista sekä lopullisesta hinnasta ja siitä, että ettei osamaksuja kerry usempaa samaan aikaan ja että myöskin yllättävissä tilanteissa on laskut mahdollista hoitaa.

Itse olen etenkin viime vuosina yrittänyt selkeyttää omaa rahankäyttöäni ja pyrkinyt myös säästämään rahaa. Olen useasti miettinyt, että olisi tosi hyvä tehdä kuukausibudetti ainakin ruokamenoihin ja oikeasti pyrkiä pysymään siinä. Olen oikeasti tosi huono sellaisessa, tapani on yleensä tehdä ja sitten vasta miettiä (siitä todisteena myös jalassani oleva flying money- tatuointi 💸- jonka tein joskus itselleni hetken mielijohteesta). Tämä vuoden alku on varmasti myös monelle muulle sellaista uuden alkua, jolloin tuntuu luonnollisemmalta asettaa erilaisia tavoitteita tulevalle vuodelle. Yksi voisi siis olla uudet tavat rahankäytölle tai vuosibudjetin teko! Miltä kuulostaa?

Itse aion ehdottomasti jatkaa oman rahankäytön entistä tarkempaa seuraamista ja suunnittelua, harkitsen ostoksia, enkä tilaa laskulle (vaikka se on tehty usein nettikaupoissa helpoimmaksi tavaksi maksaa) ja laitan rahaa säästöön myös niitä yllättäviä tilanteita, kuten hajoavaa pyykinpesukonetta varten. Onko teillä samantapaisia suunnitelmia tai vinkkejä?

En ole itse ihan hirveästi rahasta täällä blogin puolella puhunut, vaikka aihe selvästi kiinnostaa ja on pinnalla. Kiinnostaisiko teillä kuulla aiheesta lisää ja jos, niin onko mielessä jotain tiettyä?

Niin ja kurkatkaa ihmeessä Anyfinin sivut, sieltä löytyy heidän toiminnastaan paljon lisää tietoa!

Nyt kun meidän vauvavuosi on takana päin, onkin oiva hetki toteuttaa yksi jo pitkään mielessä ollut postaus: kuinka paljon vauva maksaa?

Lapsen saaminen käy kukkarolle ja jotkut lykkäävätkin perheen perustamista taloudellisista syistä. Lapsen saamisessa ei toki maksa vain materia, vaan silloin usein myös omat tulot laskevat, pitkällä tähtäimellä myös oma eläke. Lisäksi jo odotusaikana monelle tulee ylimäärisiä kuluja esimerkiksi lääkärikäynneistä tai sairauslomasta.

Vauvan tarvitsemiin tavaroihin saa halutessaan uppoamaan todella suuret summat rahaa, mutta myös pienemmällä budjetilla voi pärjätä – etenkin jos on valmis vähän näkemään vaivaa, eikä ole aina kovin nuuka tai tarkka vaikka juuri oikeiden värien suhteen.

Siltikin, Tilastokeskus ja Stakesin laskelmien perustella lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa yhteensä noin 130 000 euroa. Tämä laskekelma on tosin jo muutaman vuoden vanha, joten nykyisin hintojen nousetessa jatkuvasti, summa on varmasti jo paljon suurempi.

Tässä postauksessa keskityn itse kuitenkin vain tähän ensimmäiseen ikävuoteen ja paljonko se meille teki. Monelle muulle summa on varmasti ihan toinen – suuntaan ja toiseen.

Koska vauvat kasvavat hyvin nopeasti, jäävät myös vaatteet nopeasti pieneksi. Siksi ne kannattaakin ehdottomasti ostaa käytettynä. Vauvanvaatteet kestävät usein uudenveroisina vauvalta toiselle, sillä käyttökertoja ja kulutusta niille tulee vähän. Itse panostan myös vauvanvaatteissa laatuun, joka toki näkyy myös hinnassa – myös käytettyjen vaatteiden osalta.

Mielestäni huomionarvoista on kuitenkin se, että jälleenmyyntiarvo pysyy näissä vaatteissa hyvänä, eli jos vaatteet haluaa myöhemmin myydä, saa niistä takaisin melkeimpä saman summan mitä itse maksoi. 10, jopa lähemmäs 20 euroa käytetystä bodystä voi kuulostaa paljolta, mutta kokemukseni mukaan nämä vaatteet kestävät myös pesuja ja aikaa, sekä menevät kyllä sitten taas seuraavillekin käyttäjille lähes samoilla hinnoilla.

Me myös koimme, ettemme halua vauvan joutuvan olemaan väärän kokoisissa vaatteissa. Liian isot vaatteet jättävät ikäviä ryppyjä ja painaumia paljon paikallaan makaavaan vauvaan. Liian kireissä vaatteissakaan ei ole mukava olla. Toki järkihankitojen lisäksi tuli myös ostettua muutamia vaatteita, ihan vain siksi kun ne olivat niin söpöjä.

Vaatteiden lisäksi laatua arvostan myös muissa vauvan tarvikkeissa, kuten vaunuissa. Vaunut olisin silti hyvin voinut ostaa käytettynä, mutta löysinkin juuri hauamani mallin postomyynnistä halvempana uutena kuin käytettynä.

Hormoneista voi sitten syyttää hieman hölmömpiä ratkaisuja. Kuten sitä, että halusin juuri tietyn värisen uutuussitterin, vaikka olisin saanut siitä vanhemman mallin toisessa värissä kymmenen kertaa halvemmalla käytettynä.

Jotkut hankinnat jäävät myös täysin turhiksi, vaikka jollakin toiseella perheellä se sama tavara on taas ollut kullan arvoinen. Itse myös jouduin esimekiksi testaamaan kolme eri rintapumppua, ennen kun löysin itselleni sopivan, joten näistäkin tulee lisää kuluja.

Jonkin verran myös tavaoita on hävinnut tai mennyt rikki, kuten tutteja ja tuttipulloja, jolloin pn pitänyt ostaa samoja juttuja useaan otteeseen. Hankimme myös mummoloihin, keittiöön + isomman ruokapöydän äärelle omat syöttötuolinsa sekä sängyt.

Koska en ole pitänyt tarkkaa kirjaa vauvavuoden menoista, listasta varmasti myös puuttuu asioita. Muutamia tavaroita olemme saaneet lahjaksi tai blogin kautta, mutta lasken silti ne nyt tässä kaikki yhteen, sillä isoimman osan hankinnoosta olemme kuitenkin tehneet itse. Tällöin listasta on myös helppo katsoa, mitä tarvikkeita tulevalle vauvalle voisikaan tarvita ja kuinka paljon. Olen myös pyöristänyt hinnat noin suunnilleen euron tarkkuuteen.

Toiveestanne, laskin mukaan myös jo raskausaikana syntyneet kulut äitiysvaatteista sekä lääkärikuluista. Päätin kuitenkin jättää pois laskuista ristäisiin menneet rahat, kiinteät ruoat sekä 1v synttärit koska niitä oli näin jälkikäteen liian hankala arvioida.

Koska imetys ei meillä valitettavasti onnistunut ja jouduimme ostamaan tavallisen äidinmaitokorvikkeen lisäksi kallista erikoiskorviketta, lisäsin ne laskelmiin. Huomioitavaa siis, että tästä tuli aika paljon reippaasti kuluja lisää.

Exel -ja graafiset taitoni ovat hieman ruosteessa, joten pahoittelut ei niin visuaaliseti kauniista taulukosta, tässä kuitenkin laskelmat, mitä vauvan ensimmäinen vuosi (+ raskausaika) meille maksoi:

11 736 euroa. Summa kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Toisaalta kuten sanottu, monet vauvan vaaatteet ja tavarat lähtevät aikanaan eteenpäin ja veikkaan, että ainakin yksi kolmasosa siitä tulee takaisin. Joidenkin tavaroiden ja vaatteiden kohdalla olisi voinut harkita tarkemmin tai etsiä kärsivällisemmin käytettyä / edullisempaa, mutta toisaalta useat hankinnat olivat rahan arvoisia. Ajattelen usein niin, että myös aika on rahaa, enkä aina jakaisi säätää jotain halvempaa tavaraa toiselta puolen Suomea saakka.

Jollekin toiselle perheelle summa vauvavuodesta on paljon pienempi, toisille taas suurempi. Meillä ei ollut mitään vauvatavaroita tallessa, vaan jouduimme hommamaan kaiken. Kolmannen lapsen kohdalla, talous vähän paremmalla toallla kun ensimmäisen kohdalla, sitä myös halusi panostaa ja ehkä jopa vähän hemmotella itseään osalla hankinnoista. Päätin jo raskausaikana, etten osta tai ota vastaan mitään tavaroita joista en pidä vain siksi että ne ovat halpoja tai ilmaisia.

Raskausaikana ja vauvavuotena säästöä tuli taas siitä, että en hirveästi ostellut itselleni mitään, eikä rahaa mennyt esimerkiksi juhlimiseen ja ulkona käymiseen. Emme myöskään joutuneet laittamaan vaikkapa autoa vaihtoon (kun ei sellaista ole). Isompaan asuntoon muutimme kylläkin, joten asumismenojakin tuli muutama sata euroa lisää kuussa.

Emme harrastaneet vauvan kanssa myöskään mitään maksullista, kuten vauvauintia. Matkustimme kerran laivalla ja kerran lentokoneella mökkireissujen lisäksi, mutta vauvasta ei tullut juurikaan mitään lisäkuluja.

Sitten taas lääkärikuluja meille tuli paljon vauvan allergioiden vuoksi, mutta onneksi vakuutus korvasi niistä suurimman osan. Kuitenkin erikoiskorvikkeet jouduimme tosiaan lopulta maksamaan itse, samoin kun yhden allergia-altistuksen. Laskin silti, että vakuutuksen ansiosta jäimme voitolle lääkärikäyntien osalta.

Vauvan vaatteet ovat meillä olleet hyvässä kierrossa ja määrä on ollut minusta ihan hyvä. Noista suurimman koon vaatteisa iso osa on edelleen käytössä varmasti vielä talvenkin yli, sillä enää lapsi ei kasva yhtä nopeasti. Jatkossa ei siis tarvitse hommata tavaraa onneksi samalla tahdilla, vaan enemmänkin laittaa sitä kiertoon.

Osaako joku muu arvoida, kuinka paljon vauva ja raskausaika on teille maksanut? Miltä meidän summa kuulostaa?

Tänään on viimeinen virallinen päiväni kotiäitinä, oltuani ensin täysien äitiys -ja vanhempainvapaiden jälkeen hoitovapaalla vielä kaksi kuukautta.

Jotkut perheet päätyvät tässä vaiheessa jo laittamaan vuoden ikäisen vauvan päivähoitoon, meillä hoitovapaata kuitenkin jatkaa vielä isä, joka jää siis vauvan kanssa kotiin.

Ja kotiin jään minä itsekin, sillä teen töitä täältä käsin, mutta jatkossa päivästä on varattu minun yhtäjaksoiseen työskentelyyni ainakin kuusi tuntia. Ihanaa! Mieheni on ollut nytkin pitkän kesälomansa ansiosta jo kotona, joten tavallaan tuntuu, ettei paljoakaan ei muutu ja toisaalta muuttuu todella paljon.

Vakavan raskauspahoinvoinnin vuoksi olen päässyt keskittymään täysillä tähän tapaan työntekoon viimeksi joskus loppuvuodesta 2017. Sen jälkeen sitten syntyi vauva ja homma vaikeni entisestään. Intoa puhkuen odotan jo uudenlaista arkea.

Samalla taloudellinen tilanne jännittää, sillä tuloistamme tippuu nyt kokonaan toisen aikuisen palkka pois. Kaupallisten yhteistöiden määrä blogissa ei kuitenkaan kasva siitä mitä se on tähänkään saakka ollut, vaan ajatukseni on laajentaa somen parissa vietettyjä vuosia ammattimaisessa mielessä muulla tavoin.

Raha ei siis ole tässä ensimmäisenä mielessä, vaan kaikista eniten odotan sitä, että minulla on taas enemmän aikaa tämän minulle rakkaan blogini parissa.

Vauvavuoden aikana on tuntunut ajoittain hyvinkin raskaalta, kun aikaa blogin tekemiseen ei ole ollut samalla tavalla. On harmittanut julkaista hätäpäissään vauvan päiväuniaikaan hutaistuja postauksia kännykkäkuvilla siivitettynä, kun oikeasti olisin halunnut hioa tekstiä paljon kauemmin. Monet jutut ovat jääneet kokonaan julkaisematta, kun niiden kasaamisen ei ole löytynyt oikeaa hetkeä.

Minulla on ollut paljon annettavaa tänne, mutta sitäkin vähemmän aikaa ja jaksamista. Postausluonnoksissa odottaakin todella paljon juttuja liittyen vanhemmuuteen, vauvajuttuihin, kotiin ja kaikkeen sellaiseen mikä teille mukana pysyneille lukijoille on tuttua aiemmilta vuosilta. Erityisesti sellaiset pidemmät ja asiapitoisemmat julkaisut ovat tässä vauvavuoden aikana jääneet – mikä toki on toivottavasti aivan ymmärrettävääkin.

Meille on tässä vaiheessa tärkeintä, että vauva saa vielä olla kotona tutussa ympäristössä omien vanhempien kanssa. Hän (emmekä me) ei missään nimessä olisi vielä valmis hoitoon. Myös siksi lykkään edelleen omia opiskelujani, sillä ihan kaikkea emme voi kerralla saada.

Ennen raskaaksi tuloani, meille molemmille oli jo ihan selvää, että isä haluaa myös hoitaa oman osansa lasta kotona. Toiveena hänellä olisi olla kotona sinne kolmeen ikävuoteen saakka, mutta nyt alustavasti tämä järjestely pyörii meillä vuoden.

Ja vaikka tämä järjestely virallisesti alkaakin huomenna, en ihan vielä pääse aamusta kotitoimistolleni, sillä mieheni lähtee loppuviikoksi viettämään laatuaikaa vanhemman poikansa kanssa ennen koulujen alkuja.

Ei ehkä kuulosta ihan lupaavimmalta alulta hommalle, ja se tässä kotona työskentelyssä onkin juuri se vaikein homma. Vapaus tehdä miten itse haluaa ja omien aikataulujen mukaan on myös yllättävän haastavaa. Yritetään kuitenkin saada sitten alusta alkaen jonkinlainen rutiini tähän hommaan.

Samoin itse yritän pyhittää sen päivittäisen työskentelyajan ihan vain sille. Ei mitään pyykinpesuja tai liian pitkiä lounaita, eikä tässä vuoden aikana vähän liian tutuiksi tulleista päikkäreistä puhumattakaan. Kun on tehnyt aina vartin siellä, puoli tuntia täällä ja niin että joku jatkuvasti keskeyttää, tuntuu tällainen itselleni ihan luksukselta. Toki pitää sitten katsoa aina tilanteen mukaan, vannomatta paras.

Aika monella muullakin tuntuu alkavan uudenlainen arki tässä kuun vaihteessa. Ensi viikolla alkaa koulut, mutta jo tällä viikolla monet päiväkodit ovat avanneet ovensa. Osa on aloittanut päiväkotiuransa ja osa vanha konkari päässyt taas tuttujen kavereiden pariin. Syksy symbolisoikin usealle eräänlaista uuden alkua – enemmänkin kun vuodenvaihde.

Minkälaisia syyssuunnitelmia teillä on? Alkaako monella muullakin uudenlainen arki päivähoitoineen, eskareineen, kouluineen vai tuntuuko ylipäätään loman jälkeinen töihinpaluu uudelta alulta? Jotkut onnekaat ne vasta aloittelevat kesälomiaan.