TÄSSÄ HETKESSÄ

16/04/2020

poika, r-collectionsyöty piirakka, rahkapiirakkalapset syövättaapero, tyttörahkapiirakkapoika, r-collection college, suolakivilamppu, valkoinen , syöminen, piirakkarahkapiirakka

En nyt sanoisi että olo olisi yhtään energisempi vihdoin väistyneen kaamoksen jälkeen, mutta keväinen jo pitkälle iltaan viipyilevä valo on antanut jälleen inspiraatiota valokuvaamiseen. Rakastan sitä tunnetta, kun jopa leivänmuruset pöydällä näyttävät kaunissa valossa eritysen kuvaukselliselta ja ennenkaikkea sitä, kun pimeän kauden jälkeen sitä tarttuu taas ihan erilaisella fiiliksellä siihen kameraan. Sitä miten helpolta ja luonnoliselta se taas tuntuu, kun valoa tulvii kaikkialta.

Olen aina tykännyt taltioida kaikista eniten niitä arjen ihan tavallisia hetkiä. Kuten tässä, lapsia syömässä valmistaikinaan tehtyä rahkapiirakkaa. Ei mitään sen ihmeempää, mutta silti juuri siinä hetkessä koko maailmani.

Joku sanoi minulle joskus, ettei hetkessä pysty elämään tai olla täysillä läsnä kameran läpi. Olen täysin eri mieltä. Ehkä se riippuu myös ihmisestä, mutta nimenomaan juuri sen hetken taltoiminen ja kaiken muun ympäriltä poisjättäminen on mitä parhain tapa asettua siihen hetkeen ja unohtaa kaikki muu. Se riippuu varmaankin paljon myös siitä, kuinka paljon kuvaa. Jos kuvienotto tapahtuu itsestään, miettimättä, kuten minulla, on helppo keskittyä vain siihen itse tilanteeseen. Kamera ikäänkuin räpsii silloin itse automaattisesti.

Ja kun kameran laskee käsistään, on  jo valmiiksi laskeutunut siihen hetkeen ja sulkenut kaiken muun pois. Voi vaan istua alas ja syödä piirakkaa. Unohtaa sen aiemmin viikolla aloitetun sokerilakon, koneessa odottavat pyykit, lukemattomat sähköpostit, puhumattakaan maailmantilanteesta. Nauraa vain piirakanmuruja pöydältä suullaan imuroiville lapsille ja tuntea vadelman kirpeyden suussaan, kunnes ulkona alkaa yhtäkkiä hullu raekuuro ja kaikki haluavat rynntätä parvekkelle sitä ihmettelemään.


IHANA JUTTU

16/07/2015

imageimageimageimageimageimageimageimageimage

Aika ihana juttu maata auringossa laiturilla, kun samaan aikaan lapset ja mummi tekevät piirakan itse keräämistään metsämansikoista, mustikoista ja raparperista. Ei mulla just nyt muuta.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN PIIRAKKA

6/12/2014
Kommentit pois päältä artikkelissa ITSENÄISYYSPÄIVÄN PIIRAKKA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruokaa tykkään laittaa, mutta ikinä en ole mikään leipoja ollut, eikä sellaista minusta varmasti ikinä tulekkaan. Jotain hyvää halusin kuitenkin tehdä näin itsenäisyyspäivän kunniaksi. Kuitenkin eilen nälkäisenä, kahden ylivilkkaana käyvän lapsen kanssa ja miljoonan muun lähikauppaan viikonlopun ruokaostoksilla olevan ihmisen kanssa pää raksutti vain tyhjää. En ollut ehtinyt miettiä etukäteen yhtään että mitään tänään syötäisiin ja siinä hätäpäissäni päätin sitten tehdä maailman helpoimman mustikka-vadelma piirakan.

Kaapo odotti kunnon juhlia ja koko päivän jouduin hänelle selittelemään ettei nämä ole sellaiset juhlat. Ei ole tulossa kavereita tai lahjoja, ainakaan tänä vuonna. Se mikä itsenäisyyspäivä on tai mikä siihen on johtanut ja mitä sitä ennen on ollut, ei ihan vielä mennyt perille. Pääasia että piirakka maistui kaikille.

Ihanaa iltaa!

Maailman helpoin mustikka-vadelma piirakka: Kaura-murotaikinataikina pakkasesta, pussi jääkaappisulia kotimaisia mustikoita ja vadelmia, ripaisu vaniljasokeria, purkki sitruunamaitorahkaa. Paista uunin keskitasolla 200´c n 25 min. Ripottele päälle silputtua basilikaa, anna jäähtyä, nauti vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.