Kaupallisessa yhteistyössä Hasbron Play-Doh muovailuvahojen kanssa, me pistettiin poikien kera pystyyn kokkipaja. Olen itse vähän huono osallistumaan lasten leikkeihin, eikä perinteinen paperi, sakset, liima -arskartelukaan ole ikinä tuntunut ihan omalta jutulta, mutta muovailu sen sijaan yhdistää koko perhettä.

Tykkään muovailuvahasta monesta eri syystä. Ensinnäkin se on ihanan helppo ja sopii kaiken ikäisille. Lisäksi se ei sotke ja se on tosi helppo siivota pois. Mutta ennenkaikkea, muovailuvahalla vaihtoehdot ovat loputtomat. Muovailuvahalla voi tehdä ihan mitä vaan, loihtia erikoisia eläimiä, muotoja, kirjaimia tai kuten me tällä kertaa, järjestää Italialaiset illallisjuhat.

Itseäni alkoi jo lapsena kiehtomaan muovailuvaha myös erilaisten telkkarista tulleiden animaatioiden vuoksi. Teininä tuli kavereiden kanssa myös tehtyä muutama stop-motion elokuva muovailuvahan avulla. Nykyisin muovailuvahan ihanan vieno marsipaaninen tuoksu vie edelleen mennessään niihin lapsuuden muistoihin. Pojatkin komensivat minua, että lopeta jo se purkkien nuuhkuttelu!

Meillä oli tosiaan pieni kokkailupaja Play-Doh Kitchen Creation –sarjan tuotteiden kanssa. Aluksi tehtiin erilaisia pastoja koneiden avulla, mutta pian italialaistyyppinen suunitelmamme jo alkoikin rönsyilemään. Eikä siinä mitään, kivaa vaan kun kaikki saavat päästää mielikuvituksensa valloilleen! Muovailu onkin parhaimmillaan leikkimistä ja yhdessäoloa sekä erilaisten asioiden oivaltamista.

Ruokapöytäämme valmistui avaruusspaghetin, zombieporkkanoiden sekä karkilta maistuvien kalafileiden lisäksi muunmuassa maailman paras avocadohampurilainen, kuusta tehdyt ranskalaiset sekä kameleonttitortellineja. Lisää hauskuutta yhdessä tekemiseen toivat Play-Dohin keittiövälineet, kuten hella josta oikeasti kuuluu paistamisen ääntä. Pastakonetta, lautasia ja leikkuulautoja oltiin hyödynnetty fiksusti niin, että samalla niissä on erilaisia muotteja, kuten kasviksia. Myös nuo vahojen värit ovat ihan mielttömiä, neon keltaista, punaista ja oranssia, vau!

Muovailu näytti vievän meidät kaikki ihann mukanaan ja oli tosi ihana istua, höpötellä ja hassutella yhdessä ja välillä sitten hetkeksi keskittyä ja syventyä sinne omaan mielikuvitusmaailmaan. Lopuksi toki syötiin. Ensi kerralla meinataan kokkailla sushia!

– varasin kaverimatkan Nizzaan
– söin jäätelöä kesän ekalla piknikillä
– ratsastin reppuselässä
– tanssin reppuselässä
– nukuin ehkä viisi yötä yksin
– pahoitin ajattelemattomuuttani kaverini mielen
– sain ihan hirveän rakkulan uusista kengistä
– käytin ihan liian kireitä farkkuja, mutta kun pylly näyttää nissä niin hyvältä
– rakastuin suomenruotsalaiseen (lol)
– join shampanjaa puun katveessa
– näin esikoiseni ensimmäisen teatteriesityksen
– söpö poika pyysi treffeille eikä minua kiinnostanut yhtään
– kuuntelin Drakea kirkon alttarilla
– söin elämäni parasta parsaa Baskeri & Bassossa
– join punaviiniä sateessa
– käytin valkoisia crocseja
– kävin aamu-uinnilla sumun keskellä
– itkin silmäni kahdeksi päiväksi turvoksiin
– aloin seurustelemaan
– join kuohuviiniä kuumailmapallojen alla
– istutin Kaapon koulun kasvimaalle lanttua
– sain aamupalalähetyksen
– tein lähes kaikki rästiin jääneet koulutehtävät yhden iltapäivän aikana
– sometin tosi vähän, mutta aloin taas snäppäämään vähän enemmän
– matkustin Porschella
– tein itselleni uuden tatuoinnin
– kävin Ikeassa ja ostin ainoastaan pienen paketin tusseja
– kokkasin elämäni ensimmäistä kertaa risottoa
– kasvatin säärikarvojani sokerointia varten
– työnsin vauvaa vaunuissa
– join tequilaa pokaalista
– ostin elämäni kalleimmat sneakerit (ei ne mistä tuli rakkula)
– olin tosi onnellinen

Kiitos kaikista vinkeistä joita sain aiempaan viljelylaatikkopostaukseen! En ole aiemmin viljellyt mitään, ja kaikki kotiin kannetut yrtitkin olen onnistunut aiemmin tappamaan. Jännityksellä odotetaan, että miten nyt käy, kun ekat viljelykset on nyt multaan laitettu.

En vielä puutarhaliikkeeseen mennessäkään ollut varma, että mitä kaikkea tahtoisin kasvattaa, joten mentiin vähän sillä, että mitä kaikkea siellä oli jäljellä. Ajattelin kuitenkin, että satoa olisi kiva korjata pitkin kesää, eikä sitten vasta syksyllä. Vilejylaatikoon valikoitui taimista hernettä, erilaisia salatteja, joku kaali (en muista enää mikä) sekä rucolaa. Siemenistä kylvettiin vielä thaibasilikaa, korianteria, persiljaa, ruohosipulia sekä lisää hernettä. Laatikkoon oli kasvanut itsekseen vielä ilmeisesti viimevuodesta ruohosipulia, joka siirrettiin vain toiseen kohtaan.

Oli ihana seurata miten innoissaan lapset lähtivät puutarhahommiin mukaan. Multa lensi, kuokat heiluvat ja löytämämme suuri kastemato aiheutti suurta ihmetystä. Nyt vain odotellaan, että alkaako sieltä mullan alta jotain nousemaan ja jännitetään yöpakkasten ja taimien puolesta.

Tosi hauskaa puuhailua tällainen, en ymmärrä miksi ei olla aiemmin aloitettu! Hauska muutenkin aloittaa aamu käppäilemällä kasvimaalle kastelemaan viljelykset. Ihan kesäfiilis!

Elämä oli tosi kivaa ja ihanaa aiemminkin, mutta jotenkin ihan erityistä nyt rakastuneena. Mennyt viikko on ollut melko tavallinen (vaikka harva viikko on ikinä tylsän tavallinen tai samanlainen), ja ollaan puuhattu ihan perus arkisia juttuja. Kaikki  on kuitenkin tuntunut jotenkin paljon merkityksellisemmältä nyt. Paremmalta ja kivemmalta.

Välillä on ihan naurettavaa olla näin hölmösti ihastunut. Pussailla puutarhamyymälässä, kikatella kahvilan tiskillä tai lähettää 100 tekstiviestiä yhden työpäivän aikana. Samaan aikaan se on maailman parasta. Miksi ei ottaisi kaikkea irti näistä fiiliksistä, tästä koko kropassa tuntuvasta onnesta? On ihanaa kun ei tarvitse jarrutella, järkeillä tai pelata mitään, olla vaan ja antaa mennä.

Kaikki on tapahtunut tosi nopeasti ja tuntuu hienolta että rohkenin hypätä kyytiin. Tuntuu hyvältä, että tehdään just niin kun meistä tuntuu, eikä niin miten kuvitellaan että pitäisi tehdä. Ja kaikki on mennyt tosi ihanasti juuri näin.

Meinasin tähän postaukseen listata viikon parhaita juttuja, mutta en pysty. Sillä kaikki on ollut parasta. Perus kaupassa käynnistä extempore-illalliseen. Viikko on siis ollut hyvin rakkaudentäyteinen. Tiedän olevani nyt ehkä tosi ärsyttävä leijuessani pää pilvissä, mutta hei, jos nyt kerran kymmenessä vuodessa.

Käytiin ystäväni Peetan kanssa tekemässä kahden päivän työkeikka yhdessä. Kaverin kanssa töiden tekeminen on aina vähän jännittävää, sillä toinen saattaakin olla ihan erilainen työmodessa kun siinä tutussa ystävämodessa. Olen useasti kuullut töistä johtuvien erimielisyyksien pilanneen ystävyyssuhteita, joten toki ihan pikkuisen (mutta vain pikkuisen) jännitti etukäteen, että miten kaikki menee. Jännitystä ei helpottanut se, että toteutimme keikan vielä tädilleni. Samaan aikaan tosi ihana ja kiva tehdä tuttujen kanssa töitä, mutta samalla taas jännää, koska siihen tosiaan liittyy myös vähän toisenlainen jännitys ja paineita.

Kaksipäiväinen kuvauskeikka meni kuitenkin tosi kivasti ja kaikki olimme tosi tyytyväisiä. Tätini on hiljattain perustanut uuden keittiöihin painottuvan firman, Blau Interiorin, jolle teimme esitettä. Peeta stailasi ja minä kuvasin. Oli tosi kiva kokemus kaikinpuolin. Meistä pidettiin tosi hyvä huoli, cavaa sai hörppiä töiden lomassa, ekana iltana käytiin pitkän kaavaan mukaan syömässä ja toisena päivänä lounaan jälkeen tehtiin vielä kesän ja viikonlopun kunniaksi drinksut toimistolla. Tätini myös auttoi lastenhoidossa ja poikaystäväni (!!!!! ihana sanoa noin) kuskaili minua ja kävi moikkaamassa pitkän päivän lomassa, joten tämä lukeutuu ehdottomasti yhdeksi parhaimmaksi työkeikoiksi!

Tässä pientä kurkistusta siis kuvausten kulisseihin, ja jos uusi keittiö, kylppäri tai säilytysratkaisut ovat ostoslistalla niin kannattaa poiketa Eirassa Blaun uudessa myymälässä hakemassa vähän inspiraatiota. Taas vain huokailen, miten lahjakkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä minulla on ympärillä, tehdään mielellään jatkossakin töitä porukalla!