En todellakaan ole mikään kovin innokas pyykinpesijä ja epämieluisin kotityö on varmastikkin pyykkien kuivumaan ripustaminen ja kaappiin laitto. Jos siis muistan ottaa pyykit koneesta. Ennätykseni on muistaakseni viisi kertaa saman koneellisen peräkkäin pesu. Tulipahan puhtaita, vaikka melkein viikon koneessa odottelivatkin.

Omistammekin aika paljon vaatteita, joten ei ole niin justiinsa jos pesen pyykkiä vain muutaman viikon välein. Mitä nyt pyykkikori rumasti pursuilee. Tuleepahan pestyä aina täysiä koneellisia. Mutta aina välillä tulee sitten tilanteita, ettei kaapissa olekkaan mitään puhtaita vaatteita. Tai pahin on se, kun tajuat että juuri se tietty vaate minkä haluaisit laittaa, onkin siellä pyykkikorissa.

Sain keväällä Electrloluxilta Steamsystem-pyykinpesukoneen, joka on monet monet kerrat pelastanut näiltä tilanteilta. Tässä pesukoneessa on kaksi, kuiville vaatteille tarkoitettua sileyttävää höyryohjelmaa, joiden avulla voi ryppyiset vaatteet silittää. Suosikkini on kuitenkin kolmas höyrytysohjelma, jonka avulla voi raikastaa tunkkaisia vaatteita vaikkapa pyykkikorissa lojumisen jäljiltä. Kuinka monelta vaatekriisiltä tämä onkaan pelastanut minut! Kymmenessä minuutissa vaate on raikas ja rypytön, kätevää! Nyt säilytyksen jäljiltä heitin myös kaikki talvivaatteemme raikastavalle ohjelmalle ja tunkkainen vintin tuoksu oli heti poissa. Kerron myöhemmin lisää, miten muuten tämä uusi pesukone on helpottanut lapsiperheakea ja miksi. Tulossa on myös ennen Joulua vielä aika kiva höyryttämiseen liittyvä arvonta!

Sitä olen tässä vain miettinyt, että onko teissä lukijoissa samanlaisia pyykinpesijöitä kun minä? Unohtuvatko pyykit koneeseen useammaksi päiväksi ja pestäänkö niitä muutenkin vasta silloin kun on ihan pakko? Ja olisiko sitten päinavstaisilla pyykkäreillä antaa jotain neuvoja, miten siitä pyykkihuollosta saisi miellyttävämpää? Nyt ainakin tiedän, että hyvä ja laadukas pyykinpesukone auttaa paljon, mutta se ei vielä osaa ripustaa ja viikata vaatteita kaappiin…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eilen täyttyi ärsytyskynnys. Meillä kotona ei ole näkynyt telkkarikanavia vuosikausiin. AppleTV:n kautta tai YLE Areenasta lapset saavat katsoa tiettyjä ohjelmia. Melko sama homma isän luona. Nyt pojat olivat kuitenkin viime viikolla mummolassa, jossa näkyy MTV Junior. Ei siinä mitään, ihan hyviä ohjelmia sieltäkin varmasti tulee ja kivaa vaihtelua lapsille, mutta ne mainokset! ARGH!

Sain eilen kuulla Kaapolta, että Joulupukille ei kuulu enää kirjoittaa perinteistä kirjettä, vaan nyt pitää ladata iPadille sovellus ja valita siihen kaikki lahjat BR-leluilta. Elvis taas kertoi toivovansa lahjaksi jotain yllätyspökälettä. On tullut uusia ällöttäviä yrjöäviä ja kakkaavia pikkukoiria. Joo, kuulostaa tosi kivalta, todella kehittäviä leluja hei! Toki tiedän nyt joka ikisen muunkin uutuuslelun ja etenkin sen, että mikä niistä on tarkoitettu tytöille ja mikä pojille. Ja väliin pari karkkimainosta. Hei niillä kaikilla lapsilla oli sellaiset kaulassa roikkuvat tikkarit!

Lapsille mainostaminen tuntuu itsestäni ainakin melkoisen moraalittomalta. Lapsille kun menee kaikki läpi, ja nuo mainokset ovatkin pääosin ihan soopaa. Lapset eivät osaa vielä kyseenalaistaa asioita samalla tavalla kun aikuiset. Jos telkkarissa sanotaan että tämä kakkapökäleleu on tosi siisti ja olet ihan out jos et sellaista omista, niin he uskovat. Tai että kaikilla tytöillä pitää olla tämä ylimeikattu nukke, jotta kavereita riittää. Ja niin edelleen. Herranjestas. Kyllä ne lapset oppivat sen kuluttamisen muutenkin, kun mainostamalla krääsää ja kieroutuneita mielikuvia heti pienestä pitäen.

Ymmärrän että mainoskanava on mainoskanava ja raha tulee niistä. Mutta lastenohjelmien yhteyteen toivoisin kyllä jotain rajoituksia. Onko esimerkiksi oikein yhden ohjelman välissä näyttää kymmenen erilaista lelu, peli -ja karkkimainosta? Kehoittaa lapsia pyytää vanhempiaan latamaan tableleille erilaisia sovelluksia, ostamaan sitä sun tätä?

Minä latasin eilen tabletille sitten sen perhanan joululahjatoive-sovelluksen. Lapsi toivoi sitä itku silmässä. Ei Joulupukille kuuluu enää kirjoittaa, hän sanoi. Ei Joulupukki muuten saa tietää mitä lahjoja haluan. Jonkin aikaa siinä sovellusta katsellessa hän totesi, tehdään sittenkin se oikea kirje, se on paljon kivempi. Parin lelun ja pelin lisäksi joululahjatoivelistassa on nyt myös hotelliyö kylpylässä, ranneke Anrgy Birds puistoon sekä pallomereen pääsy. Näitä ei onneksi lelukaupasta saa.

Nämä ajatukset ovat siinäkin mielessä ajankohtaisia, sillä huomenna vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden teemana on lapsiperheiden köyhyys. Yli 100 000 Suomessa asuvaa lasta elää pienituloisissa kotitalouksissa. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Köyhyys koskee kuitenkin yhä useammin myös perheitä, joissa vanhemmat ovat työssä. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt nousuun ja tällä hetkellä maassamme noin joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus aiheuttavat enenevässä määrin taloudellista ahdinkoa lapsiperheissä.

Lapsiperheiden köyhyyttä ei tule vähätellä, sillä köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia ja häpeää sekä lisää mielenterveysongelmia. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä. Ajatelkaa miltä kaikki nämä mainokset tuntuvat lapsista, jotka tietävät etteivät sellaisia leluja ole mahdollista saada tai ettei ole mahdollisuutta edes yhteen karkkipäivään viikossa? Ei näin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

”Miten me voitais tiedottaa kaikille, että eläinten syöminen ei oo oikein?

Ei heiluvaa hammasta saa vetää väkisin pois, maailma päättää milloin on sen aika irrota.

Hölmöä miksi jotkut ihmiset satuttaa eläimiä, eikö ne tiedä että ihmisetkin on aluksi syntyneet eläimistä.”

Kaapo 6v

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Sori kököt kännykkäkuvat, mutta pakko kertoa tämänpäiväisestä. Mä en nimittäin kestä, että jopa mun nuorempi lapsi on jo niin iso, että sen kanssa on ihan superkivaa ja rentoa hengailla koko päivä kaupungilla. Siitä on oikeasti seuraa lounaalla, sen kanssa voi keskustella. Se istuu nätisti parturissa kun minä näpytän sähköposteja. Se tahtoo poiketa vaatekaupassa moikkaamassa tuttuja. Se jaksaa kävellä mukisematta, kun en jaksa odottaa seuraavaa ratikkaa. Se on hurjan kohtelias ja reipas kaikille. Se jaksaa juosta kaupasta toiseen etsimässä isoveljelleen juuri oikenlaisia lepakonsiipiä. Eikä sitä haittaa yhtään, että jään kokoajan hypistelemään kaikkea ihan muuta. Sen kanssa saattaa eksyä sattumalta keskelle metsäinstallaatiota, josta se btw on aivan fiiliksissä. Se yllättää ja kirjoittaa ihan itse ensimmäistä kertaa nimensä vieraskirjaan. Sille saattaa tulla vähän hätä, kun se erehtyy ratikan numerosta ja luulee oiken menevän nenän edestä. Kotimatkalla se nukahtaa söpösti kainaloon.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Isona minusta tulee iso poika
Kivointa maailmassa on leikkiminen
Kaikkien inhottavinta maailmassa on että kiusaa toista
On kivaa olla lapsi koska voi leikkiä
Lempiharrastukseni on kaikki kivat jutut
Aikuiset ovat vähän pahoja jos tekee jotain tuhmaa
Isoveli on kiltti
Lempiohjelmani on Spiderman
Säästän rahaa että voin ostaa namin ja matkustaa
Kerään legoja
Lempiruokani on hernekeitto
Ihmisiä on olemassa koska voi aina tehdä mitään
Talvella haluan tehdä lumipalloja
Kesällä haluan leikkiä
Haluaisin nyt olla minä
Toivon Joulupukilta Thaimaan matkaa
Neljävuotiaana on kivaa koska oli mun synttärit
Pikkuveljenä olen kiva ja kaikkee kivoi juttui
Matkustaisin mieluiten Espanjassa
Siellä kävisin uimassa ja söisin aamupalaksi donitseja
Haluaisin että aikuiset olisi kivoja mulle
Lempibändini on lepakkomiesbändi
Unelmien syntymäpäiväni olisi ostaa toisen lelun ja leikkiä sillä
Terveisiet blogin lukijoille: toivottavasti saatte paljon uusia leluja

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.