Hei, tulin vain pikaisesti vinkkaamaan kivasta lastentapahtumasta tulevana lauantaina. Ylhäällä julisteesa kaikki oleellinen info, PAITSI se, että myös minä olen mukana. Nimittäin bloggaajakirppiksellä myymässä! Tulkaahan siis ostelemaan poikien vanhoja tai käyttämättä jääneitä vaatteita ja kenkiä. Voipi olla, että otan myös muutamat aika halutut aikuisten legginssit mukaan 😉
Toivottavasti nähdään siis lauantaina, kiva jos tulisitte moikkaamaan!
Tässä elämän varrella on tullut moneen kertaan huomattua, että etenkin hiusten kohdalla moni tahtoisi juuri toisenlaiset hiukset mitä heillä on. Minulla itselläni on hyvin taipuisat ja kihartuvat, pöyheät ja paksuhkot hiukset. Ja tiedättekö, koko elämäni olen kuitenkin haaveillut sileistä ja suorista, päätä myöten menevästä tukasta. Siloittavat hiustuotteet ovatkin tulleet vuosien varrella tutuiksi ja nyt pääsin myös ekaa kertaa yhteistyössä OGX:n kanssa testaamaan heidän tuotteitaan.
Minulla on nyt melkein kuukauden ollut käytössä OGX Kukui Oil shampoo sekä hoitoaine. Niiden sisältämät öljyt tekevät hiuksesta sileämmän, sillä ne lukitsevat kosteuden hiuksen sisälle ja estävät niiden kähertymisen. Oma hiuslaatuni on hyvin pörröinen, jolloin se näyttää helposti kuivalta ja huonokuntoiselta. Kukui Oil tuotteet sopivat hyvin myös kuille hiuksille ja niissä on aivan huumaavan ihanan trooppinen tuoksu.
Kuten tuosta ekasta kuvasta näette, hiukseni ovat luonnontilassa laineikkaat ja pörröiset. Yleensä muotoilen ne raudalla suoriksi. Kosteisiin hiuksiin laitan öljyä ja annan niiden kuivua itsestään jos vain on aikaa. Sen jälkeen laitan niihin vielä suojaa kuumakäsittelyä vastaan sekä vähän lisää öljyä ja suoristan ne osio kerrallaan. Sain testiin myös OGX Kukui Oil kuivaöljyä, josta olen tykännyt paljon. Se myös kosteuttaa hiuksia sekä lisää niiden kiiltoa. Samoin se tuoksuu tosi hyvältä.
Hiuksien hoidossa tärkeintähän on valita omalle hiustyypilleen sopivimmat tuotteet. Kun hiuspohja on kunnossa, myös hiukset voivat hyvin ja näyttävät upeilta aamusta iltaan. OGX:tä löytyy sarjoja kaikille eri hiustyypeille. Itse tosiaan valitsin testiin tämän kosteuttavan ja siloittavan sarjan, mutta sarjasta löytyy tuotteita muun muassa myös luonnonkiharille, uv-säteilyä vastaan, heikoille hiuksille sekä katkeileville hiuksille. Valikoimat voivat vähän vaihdella ostopaikasta riippuen, mutta esimerkiksi tuolta Sokoksen nettikaupasta sekä Stockmannilta niitä löytyy laaja valikoima.
ARVONTA! Olisiko teillä kiinnostusta testata jotakin OGX tuotesarjaa? Kerro alas kommentteihin mitkä kaksi tuotesarjaa kiinnostaisivat, niin voit voittaa niistä molemmista shampoot sekä hoitoaineet. Arvon voittajan 20.11. Arvonnan tarkat säännöt täällä.
Sunnuntait ovat lempipäiviäni. Silloin saa tehdä ihan mitä haluaa. Sunnuntaihin liittyy samalla myös tietynlainen haikeus. Sunnuntait ovat suloisia, kauniita ja vähän surullisia. Lempipuuhiani on sunnuntaisin nukkua myöhään, loikoilla sängyssä ja katsella ulos ikkunasta, syödä sängyssä ja jatkaa unia, polttaa kynttilöitä ennen kun tulee pimeää ja katsoa netflixiä jonkun kainalossa.
Minulta pyydetään usein soittolistoja ja etenkin tuolla snäpcahtin puolella biisivalintoja kysellään ahkerasti. Yksi suurimmista kehuista onkin mielestäni se, kun joku kehuu musiikkimakuani.
Teinkin nyt vihdoin jo pitkään lupailemani soittolistan. Näitä tulee varmasti lisää, mutta ihan enaimmäiseksi halusin tehdä juurikin sunnuntaipäiviin sopivan listan. Tältä listalta löytyy niin uusia kun vahojakin suosikkejani. Biisit sopivat täydellisesti erilaisiin sunnuntaitunnelmiin.
Tämä soittolista toimii niin hitaan aamukahvin taustalla, sydänsuruisella kävelyllä, krapulassa peiton alla kun sunnuntai-siivousta tehdessäkin. Soittolista päivittyy myös kokoajan, joten kannattaa ottaa se seurantantaan.
Olemme koko perhe todella eläinrakkaita. Rakastamme rapsutella ja ihmetellä erilaisia eläimiä, nisäkkäitä, kaloja, matelijoita ja lintuja. Olemme hulluina kaikkiin elukoihin. Isoihin, pieniin, hassuihin ja pörröisiin. Ystävien lemmikit vievät sydämen mennessään ja ikävöimme usein yhdessä vaikkapa vuosia sitten eläintarhassa näkemäämme söpöä apinaa. On kiehtovaa nähdä eksottisia lajeja tai päästä ihan lähelle aiemmin vain leffoissa ihastelemiamme kajoja. Tuntuu jotenkin tosi ihanalta kun eläin ottaa kontaktia. Kuinka mahtavaa onkaan ollut, kun on saanut syöttää tai koskea jotain erikoista eläintä, mutta samalta se saa hyvin haikean olon.
Mitä enemmän olemme eläintarhoissa käyneet, sitä surullisemmalta on joka kerta tuntunut. Oli aika pysäyttävää, kun nelivuotias Elvis, tokaisi viime kesänä Tallinnan eläintarhassa ollessamme ”Toivon että kaikki eläimet saisivat elää vapana luonnossa”. Pieni lapsikin sen ymmärtää. Eläimiä on hienoa nähdä, mutta niiden paikka ei ole kaltereiden takana.
Tiedän että osa eläintahoista nimenomaan suojelee uhanalaisia lajeja tai huolehtii ja pelastaa eläimiä, jotka eivät muuten luonnossa selviäisi. Samalla he levittävät luonto- ja ympäristötietoutta kävijöille. Välillä eläintarhoissa kasvatettuja uhanalaisia eläimiä on myös pystytty palauttamaan takaisin luontoon. Tämä on toki hienoa. Useasti nämä eläimet kuitenkin valitettavasti stressaantuvat lisää, kun ihmisjoukot käyvät tarhoissa niitä ihmettelemässä.
En kuitenkaan millään muotoa halua enää tukea toimintaa, jossa eläimiä metsästetään tai laitetaan lisääntymään vaan jotta saataisiin uusia vetonauloja eläintarhaan. Puistattaa vieläkin tuolla samaisessa Tallinnan eläintarhassa käyntimme. Opas kertoi ylpeästi selvästi stressaantuneiden norsujen aitauksella, miten ne on pyydystetty luonnonpuistosta Afrikasta ja käyttäytymiskoulutuksen jälkeen kuljetettu Tallinnaan.
Meidän kolmen hengen eläintarha/liskotalo/akvaario/yms boikottimme tuskin hehkauttaa näiden toimintaa mitenkään. En kuitenkaan usko, että me olemme ainoita jotka ajattelemme näin. Emme ole ainoita, joille eläintarhoissa käynti aiheuttaa pahan mielen. Häpeän. Iloinen olen kuitenkin siitä, että meidän lapsemme näkevät ja ymmärtävät tulevaisuudessa paremmin miten eläimiä tulee kohdella. Toivottavasti suunta muuttuu kokoajan parempaan päin.
Minulla ei ole ehkä mikään ihan tavallisin ammatti ja monet aina ihmettevätkin, että mistä ne bloggaajan tulot sitten tulevat. Yhteistyössä UKKO.fi kanssa ajattelinkin nyt vähän avata tätä sekä muutenkin kertoa vähän omasta tavastani työskennellä.
Nelisen vuotta sitten tilasin ensimmäisen freelancer-verokorttini ja aikalailla tasan kolme vuotta sitten ryhdyin täysipäiväiseksi freelanceriksi ja kevytyrittäjäksi. Oman toiminimen perustaminen kävi silloin mielessä, mutta tutkittuani asiaa päädyin turvallisempaan ratkaisuun. En kokenut vielä silloin olevani valmis ottamaan niin paljoa vastuuta, mitä yrittäjänä toimiminen vaatii. Enkä rehellisesti sanottuna ole siihen valmis vieläkään. Paperihommat eivät vain ole minun juttuni.
Kevytyrittäjänä voin taas joko laskuttaa yrityksestä riippuen palkkioni freelancer-verokortilla tai laskutuspalvelun kautta. Minä siis toimin varsin itsenäisesti, päätän mitä töitä, keiden kanssa ja milloin teen. Eli toimin kuten yrittäjä. Mutta ilman yrittäjän byrokratiaa ja paperitöitä. Laskutuspalvelu hoitaa laskujen lähettämisen, rahaliikenteen, tarvittaessa rahojen perinnän sekä tilittää palkkaan liittyvät kulut ja maksut vakuutusyhtiöille ja verottajalle. Aika kätevää sanoisin.
Itseäni yrittäjänä pelottaa eniten se, että mokaan jotain. Unohdan vaikka ilmoittaa jotain tärkeää tai en tiedä jostain ja joudun maksamaan kauheita korvauksia ja korkoja. Aikoinaan kokopäiväiseksi bloggaajaksi ryhtyminen oli myös melkoinen hyppy tuntemattomaan. En voinut varmaksi sanoa riittäisivätkö työt ja pystyisinkö elättämään itseni ja perheeni. Yrittäjänä myös erilaisten tukien, kuten työttömyyskorvauksen, saaminen ei olisi välttämättä onnistunut jos sellaisiin olisikin pitänyt turvautua. Kevytyrittäjyys on itselleni siis helppouden lisäksi myös turvallinen vaihtoehto.
Niin, mistä ne tuloni sitten tulevat? Itseasiassa kuukausipalkkioni koostuu välillä hyvinkin monesta eri osasesta. Pääosin kuitenkin kiinteästä kuukausikorvauksesta joka lasketaan blogin kävijöiden mukaan sekä näistä erilaisista sisältöyhteistöistä. Lisäksi laskutettavaa saattaa tulla yhteistyössä toteutetuista instagramkuvista tai esimerkiksi tuotekuvista, joita välillä myyn yrityksille. Silloin tällöin saatan olla vaikka mallina kuvauksissa, asiantuntijana konsultoimassa, messuilla promoamassa tai valokuvaamassa häitä. Lisäksi nyt tomittajaopiskeluiden ohessa myyn silloin tällöin juttujani eri lehtiin.
Eli sen lisäksi, että harvoin yksikään työpäiväni on samanlainen, myöskään palkkakuittini näyttävät harvoin samalta. Tulot vaihtelevat ja koostuvat monesta palasesta sekä tulevat välillä useammastakin paikasta. Kuitenkaan joka kuukausi minun ei tarvitse laskuttaa, joten yrityksen perustaminen ei vieläkään tunnu ajankohtaiselta.
UKKO.fi on laskutuspalvelu jota itse olen käyttänyt. Se toimii hyvin simppelisti. Ensimmäisen kerran sivulle rekisteröidytään sekä lisätään verokortti. Laskuja alkaa lähettelemään heti. Niitä voi lähettää palvelun kautta sähköisesti tai paperin muodossa. Niihin saa valittua kaikki alveista eräpäivään. Kun yritys on maksanut laskun, siityy raha omalle tilille välittömästi. Jos yritys ei jostain syystä maksa laskua, hoitaa UKKO.fi myös mahdollisen perinnän.
Kannattaa käydä tutustumassa palveluun jos yhtään tämän kaltainen kevytyrittäjyys voisi olla oma juttu, vaikka päätyön, vanhempainvapaan tai opiskeluiden ohella. Ja saa myös kysellä aiheesta, vastailen mielelläni mieltä askarruttaviin kysymyksiin liittyen bloggaamiseen ja freelancerina toimimiseen!
Minttu on uusperheen äiti joka rakastaa punaista huulipunaa, inhoaa kiirettä ja näkee kauneutta arkisissa asioissa.
Perheen kaksi isompaa koululaista, touhukas leikki-ikäinen ja kevätvauva pitävät huolen, ettei elämä käy tylsäksi.
Pääosassa ovat oman näköinen arki ja täysillä eläminen. Välillä reissataan ja bailataan ja välillä taas vietetään tavallista perhe-elämää kaupungilla laatikkopyöräillen tai sohvannurkassa kirjaa lukien.
Elämänmakuinen MAMI GO GO on yksi Suomen ensimmäisiä ja suosituimpia perhe-elämään painottuvia blogeja.
