UUSI TUTTAVUUS, NONA K

20/04/2017

Eikö olekin ihanan raikkaat asut pojilla näissä kuvissa? Kivan rennot, mutta silti siistit vaikkapa juuri taidenäyttelyyn. Vaatteet saimme valita hiljattain Töölöntorille avatusta Nona K lasten lifestyle-liikkeestä. Vaatteiden, kenkien ja muiden pikkuasusteiden lisäksi kaupasta (kivijalasta sekä netistä) löytyy leluja sekä sisustusjuttuja. Samassa toimii myös mittatilaus- ja korjausompelimo, jonka oman merkin ihania mekkoja on myös Nona K:ssa myynnissä. Lastenvaattemerkeissä suositaan Pohjoismaisia merkkejä ja kaikki oman malliston vaatteet valmistetaan luonnollisesti Suomessa. 

Aivan Töölöntorin laidalla, hyvien kulkuyhteyksien varrella, sijaitsee siis aivan hiljattain tomintansa aloittanut kivijalkamyymälä. Kauniissa kaupassa kannattaa ehdottomasti mennä käymään, jos niillä nurkilla liikkuu, mutta ihan muutenkin! Naapurissa on muuten myös kiva lounaspaikka ja kahviloita. Lapset ovat liikkeeseen myös kovin tervettuleita ja heille on varattu kaunis leikkipaikka, jossa meidänkin pojat tykkäävät leikkiä kauppaa. Kaupasta saa kaikkea ihanaa omille lapsille tai lahjaksi aivan ihanan ja ammattitaitoisen palvelun kera.

Jos Helsinkiin saakka ette heti pääse, kurkatkaa ihmeessä Nona K:n nettikauppa! Sieltä saa hyvän käsityksen, miten ihanalta itse kivijalkakin näyttää. Voisi sanoa, että tyyli on melko romanttinen ja hempeä, ja joka yllättäen iski myös minuun. Ihania röyhelöitä, silkkinauhoja ja pastellisävyjä! Postauksen lopussa muuten vielä koodi ilmaisiin postikuluihin! 

Noka K:n valikoimista löytyy esimerkiksi Hummellilta paljon erilaisia kenkiä, sekä muutamia vaatteitakin. Olen himoinnut Hummelin kenkiä lapsille varmaan siitä saakka kun lapsia on ollut, mutta koska en ole niihin missään muualla kun nettikaupoissa törmännyt, ovat ne jääneet hankkimatta. Nyt oli kiva kun päästiin poikein kanssa sovittamaan oikea koko ja valitsemaan monista malleista ja väreistä. Noista poikien kengistä löytyy myös sellainen koko-glitter versiokin. Tahtoisin itselleni ne aikuisten koossa, kiitos.

Vaatteet pojilla ovat Wheatin ja tykkään niistä ihan hirveästi. Raitapaidat ovat ihanan pehmoiset, mutta eniten mieleeni ovat nuo housut! Lahkeessa pieni resori, joka tekee niistä vähän rennomman oloiset ja ennenkaikkea, pojat näyttävät joten niin söpöiltä noissa pikkuvanhoissa housuissaan :D

Tulette varmasti kuulemaan Nona K:sta vielä blogissani, asutaankin niin lähellä liikettä. Nyt ihan aluksi minulla olisi tarjota teille pieni lahja nettikauppaan. Koodilla mamigogo saatte ilmaiset toimituskulut nettikaupasta sunnuntaihin 23.4. saakka. Katsotaan mitä sen jälkeen keksitään!


SKIDIT KIASMASSA

6/06/2015
Kommentit pois päältä artikkelissa SKIDIT KIASMASSA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAimageOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään nykytaiteen museossa Kiasmassa vietettiin lastenpäivää. Toki lapset ovat varmasti näyttelyihin tervetuleita muutenkin, mutta sen lisäksi että tänään kynnys lähteä testamaan paikan akustiikkaa oli paljon matalampi, oli lapsille järjestetty myös erilaista ohjelmaa.

Ihan ensiksi mentiin valotaidetyöpajaan. Pimeässä huoneessa oli erilaisa valoja, niillä pystyi leikkimään, tekemään erilaisia varjoja, piirtämään sekä tekemän itse oman valoteoksen. Tämä ihan hitti, varmaankin juuri siksi ettei sääntöjä ollut, vaan kaikkea pystyi tutkimaan ja tekemään omalla tavallaan. Oli se aikuisellekkin kiva elämys.

Toinen tosi kiva juttu oli MIKÄ TUNNE? -videotaidenäytös. Siellä puolen tunnin ajan katseltiin lyhytelokuvia, joiden välissä lapset saivat keskustella että minkälaisia tunteita videot herättivät. Suurimmat tunteet itselläni heräsivät varmaankin Adel Abidin – Rakkauslaulu teoksesta, joka pysäytti jännällä tavalla ja huokui yksinäisyyttä. Kuitenkin video, joka sai koko salin räjähtämään nauruun, oli Risto-Pekka Blomin Mitä kuuluu. Teos yhdisti vauvan itkuisia ja iloisia ääniä kuvaan aikuisista miehistä ja naisista näyttelemässä vauvan ääntelyjä niihin liittyvine tunnetiloineen. Se oli tokia hauska, ehkä juuri siksi että se oli niin älytön. Mutta osan, kuten Elviksen mielestä, oli se myös pelottava. Niinhän tuollainen outo voi useasti olla. Video piti kuitenkin kotona etsiä vielä netistä ja katsoa moneen kertaan.

Muuten sitten kierrettiin näyttelyt, Face To Face sekä Elementit, joihin molempiin oltiin myös tuotu lapsille kiinnostavia juttuja mukaan. FTF näyttelyssä etsittiin monstereiden jättämiä jälkiä ja päästiin tutkimaan teoksia hieman tarkemmin muunmuassa kaleidoiskoopilla ja suurennuslasilla. Oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista nähdä miten lapset teoksia katselivat ja näkivät. Pieniä huomioita, suuria kokonaisuuksia – itsekkin sai näyttelyistä paljon enemmän irti heidän oivallisten oivalluksien kautta. Esimerkiksi olin ihan varma että verinen ja alaston Jeesus hahmo aiheuttaisi joko kauhistusta tai naurua, mutta Elvispä tokaisi että tuohan olisi hyvä pehmolelu. Ja kyllä tosiaan, sehän oli oikein pehmoisen näköinen ukkeli. Elementit näyttelyn suurta Dialogi teosta olemmekin Kiasman ohi mennessämme ikkunasta ihmetelleet, nyt oli kiva päästä sen luokse ja päinvastoin kaupunkia ylhäältä käsin tutkimaan.

Ollaan aiemminkin käyty lapsen kanssa Kiasman järkkäämässä taaperoiden työpajassa, sekin oli kiva, mutta parasta mielestäni on juurikin tällaiset tapahtumat jotka antavat paljon myös aikuiselle. Että tavallaan tuodaan se aikuisten juttu vaan vähän helpommin lähestyttäväksi myös lapsille. Eikä niin että lapsille on rajattu vain joku oma alueensa ja juttunsa ja ikäänkuin sysätty pois niistä aikuisten jutuista. Lisää näitä kiitos!

Edittekö muut tänään käväistä Kiasmassa? Pari iloista lukijaa tulikin hihasta nykäisemään ja moikkaamaan, olipa kiva tavata!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.