Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä RUSTA kanssa

Meidän pikkuruiselle parvekkelle paistaa iltapäivisin jo hetken aikaa niin paahtavasti aurinko, että siellä tarkenisi vaikka bikineissä. Auringon mentyä varjoon viinilasillisen pystyy siemailemaan vilttiin kääriytyneenä, mutta sitten on kyllä jo hipsittävä sisälle lämpimään. On ihanaa miten kesän lähestyessä saa parvekkeesta pikkuhiljaa yhden uuden huoneen ja joka päivä siellä tarkenee vähän kauemmin.

Parasta meidän parvekkeella ovat sen ohi kohoavat männyt sekä metsiköstä kantautuva äänimaailma, eli erilaiset linnut ja niiden viserrys. Autotie on kaukana ja luonnon lisäksi ainoat äänet ovat läheisestä puistosta kantautuvat lasten riemunkiljadukset. Ei siis ihme, että tykätään viettää lämpimällä aikaa parvekkeella, vaikka se ihan pikkuinen onkin.

Viime kesänä ostimme Rustasta parvekkeen lattialle puiset Aruba -laatat, jotka tuovat kivasti kodikkuutta ja lämpöä. Se oli myös elämäni ensimmäinen kerta kodin -ja ulkotilojen sistustavaraa, huonekaluja, rakennusjuttuja sekä puutarhan liityyvien tarvikkeiden sekä kasvien myyvässä Rustassa. Ja viime viikolla kävin siellä uudestaan, sillä parveke piti saada jälleen kevätkuntoon!

Minulla on ollut pitkään jo haaveissa saada parvekkeen perälle pieni sohva, jossa voisi rennosti paistatella päivää ja loikoilla, syödä aamupalaa sekä leikkiä lasten kanssa. Lasten vuoksi emme myöskään tahdo parvekkeelle mitään, jonka päällä voisi vaarallisesti kiipeillä – joten myös siksi matalat huonekaluratkaisut ovat suosiossamme. Koska parveke on pieni ja sään armoilla, on myös käyttännnöllisesti tärkeää, että tavaroita on siellä helppo liikutella.

Rustan valikoimista löytyy edullisesti paljon erilaisia parveke -ja terassisettejä perinteisistä taittokalusteista ja tuoleista suurempiin lounge-kokonaisuuksiin. Mietin pitkään meille Rustan kauniin vihreän väristä ja metallista Antibes-sarjan taittopöytää sekä tuoleja, mutta päädyin samaan kun viime vuonna, että loikoilu on se meidän parvekkeen juttu – ja sitten löysin nuo Ottoman rahit, aivan täydelliset!

Parvekkeemme haaste kun on edelleen pieni koko, se on leveydeltään vain vähän yli metrin, joten kaikki löytämäni sohvat ovat liian leveitä sinne. Emme myöskään välttämättä halunneet mitään kiinteitä tai tilaa vieviä kalusteita, vaan että istuimia voi siirrellä sen mukaan että juodaanko siellä auringonlaskua katsellen aikuisten kesken viiniä, otetaanko yksin aurinkoa kun taapero on päiväunilla vai rakennetaanko lasten kanssa junarataa ja syödään jäätelöä.

Rahit mahtuvat vierekkäin juuri sentilleen parvekkeen perälle, jolloin niistä saa tehtyä pienen sohvan, mutta ne toimivat kivasti myös erillisinä istuimina pöydän ympärillä. Sateen tullen rahit on helppo nostaa pystyyn suojaan seinää vasten tai tuoda sisälle. Mietin kyllä myös, josko saisin aikaiseksi nikkaroida raheille pienet alustat / penkit, jolloin ne olisivat vaikkapa 15 senttiä irti maasta ja vielä enemmän sohvamaisemmat niin.

Olen vähän huomaamattani viime aikoina huumaantunut keltaiseen väriin – ja nyt se ei kyllä ole ole enää huomaamatonta. Rustan sisustustuspuoleta löytyi myös raidallinen, kierrätetystä puuvillasta valmistettu Sima torkkupeitto, jonka voi ottaa myös ulos piknik-alustaksi sekä juutista ja puuvillasta valmistettu pirteä Panipat tyyny.

Keltaiseen väriin sopii mielestäni tosi kivasti myös tuo vihreä metallinen Milton pöytä, jonka kansi toimii tarjottimena. Meillä onkin ollut suuri tarjotin hankitalistalla vaikka kuinka kauan, sillä saa kätevästi kannettua  syömiset ja juomiset ulos. Pöytä menee myös tarvittaessa helposti kasaan ja sitä voi käyttää niin ulkona kun sisälläkin.

Kun ilmat edelleen lämpenevät, ajatuksena on, että kesäkeitaamme olisi entistä vihreämpi. Noita sinkkisiä parvekkeen kaiteen kiinnitettäviä Biarritz kukkalaatikoita saa ainakin tulla lisää ja niissä olisi tarkoitus kasvatella erilaisia hyötykasveja, kuten yrttejä, tomaattia ja vaikka mansikkaa. Minusta on ihana ajatus, että päivää paistatellessa voisi suuhun poimia käden ulottuvilta suupalan tai ruokaa laittaessa käydä napsaisemassa itse kasvattamiaan yrttejä.

Rustassa on myös iso ulkosalla oleva puutahraosasto, josta löytyy sipulien ja siementen lisäksi myös taimia sekä paljon erilaisia ulkokukkia ja kasveja. Itse emme ryhdy taimien kasvatuspuuhaan, vaan käymme ostamassa tulevat hyötykasvimme valmiina sitten kun säät lämpenevät ja valikoima entisestään kasvaa. En kuitenkaan voinut vastustaa laittamasta jo vähän vehreää partsille. Kukat tuovat kevääntuntua myös silloin, kun taivaalta tulee yllättäen räntää.

Oletteko te jo ehtineet laittamaan parveketta tai pihaa kevätkuntoon? Entä olisiko jotain vinkkejä hyötykasviehin, mitä itse ajoitte kasvatella?

HELLO PRE OWNED

Hello Preowned -instakirppistili on täynnä toinen toistaan ihanimpia kierrätysaarteita, kuten persoonallisia lasikoristeita, maljakoita, kynttelikköjä, astioita ja keramiikkaa. Tilin perustajan innostustus kirppiksiin ja kauniisiin esineisiin syntyi jo lapsena, kun mummi, joka omasi hyvän silmän kaikelle erikoiselle ja kauniille, kierrätti sunnuntaisin kirppareilla.

ONCE THERE WERE THINGS

Mimosan ja Saanan perustama Once There Were Things ja sen kierrätyslöydöt ovat mielettömän söpöjä ja tyylikkäitä. Tili on harmoninen ja inspiroiva, sitä on ihana selailla vaikkei olisi ostamassakaan mitään. Myytävät tuotteet tulevat myyntiin harkittu doppi kerrallaan, eikä ihme että ne löytävät aina hetkessä uuden kodin (joten suosittelen siis olemaan kärppänä paikalla).

NOUX VINTAGE

Noux Vintage on erään perheen yhteinen kiva juttu, josta ei oteta liikaa stressiä. Myytäviksi etsitään ja valitaan lähtökohtaisesti moderniin sisustukseen sopivia design- ja vintagehuonekaluja, joita tilin pitäjät voisivat kuvitella itsekin käyttävänsä ja joita ei välttämättä ihan joka kodista vielä löydy.

ASTERIA OBJECTS

Asteria Objectsin ihanalla pastellinsävytteisellä instakippiksellä on myynnissä valikoitujen second hand tuotteiden lisäksi niiden värimaailmaan sopivia itse tehtyjä ja ekologisia kynttilöitä. Tilin ajatuksena on tukea kestävää kulutusta second hand-tuotteiden jälleenmyynnillä. Myytävät tuotteet valikoidaan lähinnä sen mukaan, että ne ovat ihania, värikkäitä, söpöjä, leikkisiä asioita ja tuottavat iloa arkeen. 

JATKUU NIINKUIN SADE

Kerran kadotetuille aarteille uusi tarina, joka Jatkuu niin kuin sade. Tililtä löytyy eritysesti paljon kaikkea pientä ja somaa, kuten keraamisia eläinhahmoja, pieniä patsaita ja erilaisia kulhoja, purnukoita ja maljakoita tärkeille pikkuesineille. 

MK.RELOVE

Mk.Reloveen on valikoitu käsin tehtyä keramiikkaa, persoonallisia astioita, koriste -ja käyttöesineitä sekä tauluja.

TINY FINDS

Tämä tili on nimesä perusteellakin perheen pikkuisimmille. Tiny Finds keskittyy tuotteissaan pienten lasten vaatteisiin, jonka jokaisen takaa löytyy jo tarina. Myytävät vaatteet ovat jo aikaa kestäneitä, sellaisia jotka kestävät aikaa vielä uusilla ja uusilla mineillä. Erityisen ihastuttavia ovat itse tehdyt vaatteet, joita tililtä löytää paljon.

KRUUNA COLLECTIONS

Kruuna Collections on second hand ja vintage-esineitä sekä kierrätetyistä materiaaleista ja vanhojen korujen osista itse tehtyjä koruja myyvä kauniin raikas tili. Myytävät esineet on tarkkaan valittuja ja uudet erät julaistaan myyntiin aina parillisten viikkojen perjantaina.

LOVED TREASURES

Loved Treasuresin tuotteiden taustalta löytyy usein joku tiedossa oleva tarina, joka kerrotaan tottakai myös uuteen kotiin. Juuri nyt dropeissa on ollut paljon esineitä ja valaisimia, jotka ovat olleet tilin perustajan Suvin suvussa vuosikymmeniä. Myyntiin valikoidaan tuotteita, jotka saavat rauhassa odottaa uuden kodin löytymistä, sillä ne sopivat myös myyjän omaa kotia elävöittämään.

KODIST KOTII

Kodist kotii kierrättää söpöjä pienesineitä, koristeita ja juuri nyt tili on pullollaan uusia värikkäitä (ja trendikkäitä) lasihedelmiä.

PRELOVED VIBES

Preloved Vibesin tuotteet valikoidaan mielenkiintoa herättävän ja persoonallisen tyylin perusteella, joissa ajan patina saa myös näkyä, kunhan tuote on muuten siisti ja ehjä. Tuotteet saavat olla mitä tyylisuunta tahansa, koska maailmassa on niin kauniita esineitä, jotka ansaitsevan uuden kodin.

__

Ihana miten paljon kierrätystilejä instagaramista nykyään löytyy! Linkatkaa toki alle tästä listasta puuttuvat suosikkinne, niin löytyvät kaikki samasta paikasta!

Kaapit saatu osana Mirror Line brändilähettiläs -yhteistyötä

Meidän makkariin, joka virallisemmin taitaa olla kirjasto ja tv:n katseluhuone, teetettiin muutama vuosi sitten koko seinän pituinen vaatesäilytys. Halusimme laittaa sen sillä ajatuksella, että jos huoneen haluaa joskus vuosien päästä muuttaa takaisin alkuperäiseen tarkoitukseensa, saa myös vaatekaapit helposti ja siististi pois.

Halusimme hyödyntää koko huoneen pituuden sekä korkeuden ja niinpä suunnittelimme Elfan kanssa meille systeemin, joka kiinnitetään seinään ainostaan katonrajaan tulevalla listalla. Listaan ripustetaan roikkumaan pidikkeet, johon hyllyt kiinnitetään. Eli seinään tulee tällä tavalla vain muutamia reikiä listan kiinnityksestä. Näihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä, etenkin kun hyllyjen ja laatikoiden paikkaa voi helposti halutessaan vaihdella.

Tässä samassa hyllyjen suojaksi asennettiin myös yläkantoiset liukuovet, koska emme halunneet myöskään kajota lattiaan poraamalla siihen listaa. Tämä oli ideana hyvä, mutta oikeastaan heti huomasimme, että kyseiset liukuovet eivät toimineet meillä. Ovet tuntuivat hepposilta, eivät näyttäneet livenä yhtään niin kivalta kun netissä ja suurin ongelma oli turvallissuussyistä asennettu hidastin, joka aiheutti sen, ettei ovia pystynyt liikuttaamaan koko matkan pituudelta.

Yli kaksi vuotta olemme tuskailleet ovien kanssa, joista saa auki vain pienen osan kerrallaan. Enpä olisi aluksi uskonut, miten rasittavaa voikaan olla, kun ei saa koko vaatevarastoa kerralla käden ulottuville. Etenkin silloin, kun ei ihan tiedä mitä haluaa pukea päälle tai sovittaa eri yhdistelmiä. Kirosin sitä venksaamista liioittelematta päivittäin.

Vuosi sitten myös meidän makkarissa ollut suuri peili kaatui, hajosi ja raapaisi samalla myös rumat jäljet yhteen liukuovista. Siitä saimme ajatuksen, joskos rikkoutuneeseen oveen teettäisi peilin. Aktiivisesti mietettiin uusia ovia ja muita ratkaisuja, mutta ei saatu asiaa sen enempää edistymään.

Muutama kuukaisi takaperin satuin huomaamaan kotimaisen likuovia valmistavan Mirror Linen etsivän brändilähettiläitä. Osallistuin hakuun ja kuinka ollakkaan, meidät valittiin mukaan. Käytönnössä tämä brändilähettiläisyys tarkoittaa siis sitä, että uusia liukuovia vastaan lupasin tuottaa muutamia julkaisuja instagramiin sekä esiintyä heidän toteuttamallaan videolla, jota kuvattiin täällä meidän kotona. Tämä blogipostaus on aivan extraa, olen vain niin iloinen  näistä ovista, joten haluan jakaa koko prosessin myös täällä blogin puolella!

Kun lähdimme Mirror Linen kanssa uusia ovia meille suunnitellemaan, lähdimme itseassa liikkeelle jostain aivan erilaisesta suunnitelmasta, mihin lopulta päädyimme. Aluksi nimittäin mietin nyt paljon pinnalla olevia ja tilanjakana käytettäviä ruutuovia, valkoisin kehyksin ja niin, että jokainen ovi olisi peiliä. Asiaa kuitenkin mietittyämme, koko seinän levyinen peili ei tuntuntukaan enää parhaalta ratkaisulta ja pikkuhiljaa ruudukotkin putosivat suunnitelmista pois.

Meillä kävi asentaja ottamassa kaappien mitat ja samalla hän toi mukanaan ison laatikoillisen erilaisten ovien malleja. Tämä oli tosi hyvä (jolla tavalla edellistekin ovien hankinta olisi pitänyt tehdä) ja vei suunnitelmat taas ihan uusille urille. Yllätyksekseni ihastuinkin kovasti lämpimiin puupintaisiin oviin ja lopulta jäin pähkäilemään kolmen eri puupinnan kanssa. Loppumetreille mietin tätä meille lopulta tullutta, kuultovalkoiseksi maalattua (harmahtavaa) puuta sekä sellaista lämpimämpää vaalean puun sävyä. Valinta oli kamalan vaikea!

Sain hurjasti apua kaappien valintaan Mirror Linen päästä, he lähettivät minulle kymmeniä erilaisia tietokoneella piirrettyjä kuvia miettimistäni malleista, väreistä ja yhdistelmistä. Ilman peiliä, yhdellä peilillä, kahdella peilillä, isoilla -ja pienillä ruuduilla, ilman ruutuja… Testailin mallipaloja makkarissa eri valoissa ja lopulta sitten päädyin siihen, että lattiaamme sopisi paremmin tuo vaalea /harmahtava puu (vaikka tykkäsin kovasti siitä lämpimästä), joka olisi sitten ehkä parempi myös isona pintana.

Päädyimme myös siihen, että peliovia tuli vain yksi – joka on kuulemma erittäin harvinainen ratkaisu, mutta se toimii meillä tosi hyvin! Peiliä voi toki liikutella muihinkin kohtiin, mutta sen virallinen paikka on tuossa kaapiston päässä nurkassa, vähän piilossa seinän takana, jolloin esimerkiksi olohuoneeseen ei peili näy, eikä sen kautta siis myöskään heijastu petaamaton sänky tai muita makkarin sotkuja.

Uudet ovet kulkevat nyt myös alakiskon päällä, joka kiinnitettiin lattiaan kaksipuolisella teipillä – eli lattiaan ei tarvinnut kajota nytkään. Ovet kulkevat kahden kiskon varassa paljon pehmeämmin ja äänettömämmin, jonka lisäksi yläkisko on paljon huomamattomampi ja siistimpi kun edellisten ovien kanssa. Ja mikä parasta, ovia voi nyt liikutella ihan miten tahtoo! Saan kerralla koko vaatevarastoni näkyviin, jonka lisäksi voin vielä peilailla asuja peilistä. Nimittäin viimeisen vuoden meillä on ollut peili vain eteisessä, joten sen lisäksi, että vaateiden ottaminen kaapista on ollut raivostuttavaa, on peilaamaan pitänyt lisäksi mennä myös toiseen huoneeseen. Harppaus paljon paremmin toiminnalisesti palvelevaan kaappiin on siis ollut huomattava!

Ovissa ilahduttaa myös se, että ne ovat kotimaisen perheyrityksen valmistamat ja niille on myönnetty Avainlippu. Uudet ovet asennettiin myös vanhoihin oviin verrattuna muutaman sentin pidemmälle ulospäin, jolloin henkareilla olevat vaatteet eivät enää osu oviin ja mikä parasta, kaapissa mahtuu nyt leikkimään piilosta!

(Mitä tästä TAAS opimme, eli suunnitele rauhassa ja tee ekalla kerralla hyvin, niin ei tarvitse kahta vuotta tuskailla. Tai että, jos joku ei toimi, korjaa äläkä tuskaile kahta vuotta…)

Aloin jo alkukeväästä miettimään pienen parvekkeemme korkeaan päätyyn rentoa, matalaa ja syvää sohvaa, jossa olisi kiva löhöillä iltapäivän auringossa. Sellaisen olisi hyvin voinut itse rakentaa vaikkapa muutamasta kuormalavasta sekä meillä jo valmiiksi olevista vanhoista vaahtomuovipatjoista – jos parvekkemme olisi noin kymmenen senttiä leveämpi, eli standardimittaisen eurolavan kokoinen. Mutta se ei ole.

Sopivaa sohvaa ei haastavan mitan vuoksi löytynyt myöskään valmiina, vaikka kuinka kahlasin internettiä läpi. Itse tekeminen houkutti, mutta kunnollisen osaamisen, autottomuuden (vaikea päästä puu/rautakauppaan) ja työkaluttomuuden puutteessa ei sekään oikein ollut optio. Puusepällä työn teettäminen olisi kohonnut turhan hintavaksi (etenkin kun mietimme muuttoa tästä kodista muutaman vuoden sisään pois).

Yhdessä kaupassa näin paksuja nojatuolimaisia patjoja, jotka olisivat voineet toimia myös kivasti, mutta en halunnut parvekkeelle mitään korkeita kalusteita, joita lapset pystyvät itse liikuttelemaan ja sitä myötä kiipeämään vaarallisesti kaiteelle.

Kun asensimme parvekkeen lattiaan puulaudoituksen mieheni ehdotti, joskos sinne ei edes mitään kiinteitä kalusteita laittaisi. Se oli hänestä aika hauska niinkin ja simppeliä tyyliä rakastavana minä olin (kerrankin, heheh) samaa mieltä. Ja vitsit, se on ollut ainakin tämän kesän ehdottomasti paras sistustusratkaisu!

Meillä on nyt kesällä ollut parvekäytössä muutama patja ja tyyny, joita saa helposti liikuteltua tai laitetettua kokonaan pois. Tämä toimii meillä tosi hyvin, koska kuten sanottu, parveke on hyvin pieni, mutta käytämme sitä päivittäin moniin eri toimintoihin. Päivisin Myy nukkuu parvekkeella rattaissa päiväunet, aurinkoisena säänä sinne mahtuu just eikä melkein pyykkiteline, aamulla siellä voi tehdä vaikka joogaa, iltapäivällä taas pitää välipalapiknikin, illalla juoda viiniä ja katsella auringon laskua, eikä sadesäällä ei ole mitään pelkoa, että jokin kastuu tai menee pilalle.

Meillä menee tuolla koko matkalla, kaiteen alla myös valot, joten yksinkertaisuudestaan huolimatta, minipieni parvekkeemme on aika tunnelmallinen ihan tyhjänäkin.

Kaupallinen yhteistyö Lovanna Lingerie kanssa

Uusi kotimainen ja vastuullisesti alusvaatteita valmistava Lovanna Lingerie on avannut tänään nettikauppansa.  Ennen kun kerron siitä lisää, haluan kertoa, miksi tämä yhteistyö heidän kanssaan tuntuu niin erityisen tärkeältä henkilökohtaisesti.

On nimittäin aika hurjaa, että muistan aloittaneeni ensimmäisen laihdutuskuurini ollessani neljännellä luokalla, eli siis kymmenvuotiaana lapsena. Harrastin tuolloin tanssia monta kertaa viikossa, tanssiporukassani oli itseäni myös vanhempia tyttöjä, katselin paljon musavideoita ja luulen siitä kaikesta kehittäneeni paineen olla kokoajan parempi ja laihempi.

Tuohon aikaan mediassa oli esillä pääosin langanlaihoja ja virheettömiä tyttöjä ja naisia. Nuoresta työstä asti sain mallin, että minun pitäisi olla samanlainen. Mutten ollut, ihoni ei ollut photoshopattu sileäksi, minulle alkoi kasvamaan karvoja, minä kasvoin ja naisellistuin kokoajan ja joka suuntaan. Vaikka olinkin lentoemäntä -tai kaalikeittodietillä ja tein 500 vatsalihasliikettä salaa huoneessani joka ilta.

Kehitin itselleni nuorena tyttönä hirveän vääristyneen suhteen ruokaan, liikuntaan ja etenkin omaan minäkuvaani. Ja lopulta myös kehoni alkoi kärsiä siitä, mutta ei laihtumalla vaan päinvastoin. Vuosikaudet tunsin itseni epäonnistuneeksi, pidin itseäni lihavana, vaikken sitä silloin ollut. Mutta minä uskoin niin ja jatkuvasti rankaisin kehoani mitä hulluimmilla laihdutuskuureilla, jota jopa nuortenlehdistäkin löytyi – niiden näin saat pyykkilautavatsan -jumppaohjeiden kanssa.

Kun on vuosikausia pitänyt kehoaan vääränlaisena, on siitä ajatusmallista vaikea päästä yli. Hullua kyllä, itse tulin sinuiksi itseni kanssa vasta kun kehoni oli kokenut mitä suurimman muutoksen ja muuttunut entisestään vielä kauemmas siitä niin sanotusti täydellisestä vartalosta. Raskaus kirjaimellisesti runteli kehoni, mutta samalla juuri se opetti minut hyväksymään sen juuri sellaisena kun se oli ja mikä tärkeintä, arvostamaan ja pitämään siitä.

Ei tämä tietenkään käynyt yhdessä yössä, vaan pikkuhiljaa, kahden lapsen saamisen jälkeen. Vei aikaa totutella ihan uuden malliseen vatsaan ja joka puolelta kehoa löytyviin raskausarpiin. Mutta siinä totutellessa tuo pehmeäksi muovautunut keho alkoi tuntua omalta ja tärkeältä. En halunnut enää rääkätä tai rankaista sitä, vaan pitää sitä hyvänä, pitää siitä huolta. Ja voi miten se teki minulle hyvää.

Välillä silti joskus turhautti. Kuten vaikka vaatekaupassa, jossa harvoja kivoja vaatteita löytyi koossani. Etenkin alusvaatteiden ostaminen oli aina tuskallista, sillä mitään omaan tyyliäni miellyttäviä kevyitä ja simppeleitä liivejä ei valmistettu koossani. Välillä se aiheutti ajatuksia, että ehkä minä en sitten kuitenkaan tällaisena olekaan muiden mielestä aivan sopiva.

Mutta pikkuhiljaa myös maailma on alkanut muuttumaan. Tärkein minulle tapahtunut asia oli oivallus omassa päässä, mutta myös viime vuosina etenevissä määrin mediassa näkyneet erilaiset naiskuvat ovat vahvistaneet omaa minäkuvaa. Lehdissä ei jaeta enää samalla tavalla vahingollisia laihdutuskuureja, vaan puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Malleina näkyy eri kokoisia, näköisiä ja värisiä ihmisiä, joskus jopa ilman photosoppia, selluliitteineen, arpineen ja karvoineen. Luonnollisina, sellaisina kuten minäkin.

Sopivia alusvaatteitakin on alkanut löytyä paremmin ja mikä parasta, tästä päivästä lähtien myös kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja sellaisia. Lovannan idea syntyi vaikeudesta löytää istuvia ja kauniita alusvaatteita sopivassa koossa – en siis todellakaan ole ollut ainut tämän asian kanssa painiskeleva! Monella naisella ongelma on ollut se, että kuppikoot loppuivat kesken tai että kapeaa ympärysmittaa oli harvoin saatavilla. Tai jos sopiva koko löytyy, ei se muuten miellytä.

Lovannassa yhdistyy laaja kokovalikoima, kaunis itsevarmuutta luova ulkonäkö ja vastuullisuus. Nykypäivänä tuo vastuullisuus onkin ihan välttämättömyys ja se on otettu huomioon alusvaatteiden materiaaleissa, jotka on valittu painottaen valmistustavan ekologisuutta ja materiaalien myrkyttömyyttä, sekä tuotteiden kestävyydessä. Näissä ensimmäisen malliston alusvaatteissa materiaaleina on käytetty sertifioituja kierrätyskuituja sisältäviä kankaita: meshiä, polyamidineulosta ja pitsiä.

Itse ihastuin eritysesti kuvissa minulla päälläni oleviin pehmoisiin ja kevyisiin kierrätyspolyamidista valmistettuihin liiveihin sekä korkeavyötäröllisiin alushousuihin. Korkeavyötäröiset mielletään joskus vähän mummomaiseksi, mutta minä rakastan korkeaa mallia aina vaan. Lovannan pöksyjä ei muutenkaan voi millään kutsua mummomaiseksi, leikkaus näissä on korkea, etenkin takaa, joka saa pepun näyttämään tosi hyvältä. Värienkin puolesta nämä ovat oikeat hyvän mielen alusvaatteet ja kohottavat ehdottomasi itsetuntoa, sillä ne päällä on hyvä olla.

Viime viikolla vilautinkin jo mystisesti vähän näitä alusvaatteita instagramissa ja sen perusteella todella moni teistäkin on odottanut kotimaisia ja vastuullisesti tuotettuja alusvaatteita. Lovannan mallistoon kuuluu erilaisia malleja monessa eri koossa, kuppikoot B-G.

Koodilla MINTTU saatte 15% alennuksen tilauksistanne Lovannan verkkokaupassa. Sivuilta löytyy myös kattavat ohjeet oikean koon valintaan. Lovannan verkkokaupan pakkaukset on valmistettu valkaisemattomasta kartongista ja kotimaan lähetyksissä käytetään hiilineutraalia kuljetusta.