Tammikuussa leikittiin lumessa, käytiin ekaa kertaa kylässä Hunajassa ja eleltiin ihan tavallista arkea. Oli hirveästi pakkasta.

Helmikuussa tunta tuli vain lisää, myös aurinko paistoi paljon. Opeteltiin siesomalaudan käyttöä, tavattiin kavereita ja käyntiin alennusmyynneillä.

Maaliskuussa virvottiin ja varvottiin, käytiin Tukholmassa ja etsittiin uutta kotia.

Huhtikuussa avattiin välikausi -sekä pyöräilykausi. Löydettiin koti, muutettiin ja lähdettiin Espanjaan taskussa pelkät menoliput.

Toukokuussa lomailimme edelleen Espanjassa, jossa lopulta olimme kuukauden. Kotiin palattuamme aloittelimme elämää uudessa kodissa ja odotimme kovasti kesähelteitä.

Kesäkuussa tehtiin kaikkia mahdollisia kesäjuttuja. Uitiin, puistoruokailtiin, mökkeiltiin, tavattiin kavereita, valvoittiin koko yö ja kaikkea muuta hauskaa.

Heinäkuussa keisämeininki jatkui. Syötiin ihan hirveästi jäätelöä, skeitattiin, puistoiltiin ja käytiin Turussa.

Elokuu meni nopeasti. Päivät täyttyivät edelleen kesätekemisistä kaupungissa. Olin Essin kanssa Iltasanomien kannessa ja lähdin yksin viikoksi aurinko(hermo)lomalle Espanjaan.

Syyskuussa jatkui kerho, Kaapo täytti 4-vuotta ja vietimme Bella-porukkamme kanssa yhden vuoden ikimuistoisimmista päivistä.

Lokakuussa tapahtui paljon. Se oli yksi kiireisimmistä ja pisimmiltä tuntunut kuukausi aikoihin. Elvis täytti 2-vuotta, vietimme synttäreitä, maalaisin keittiön seinän, kotimme kuvattiin sisustuslehteen, pojat olivat Gugguun malleina, myin haikein mielin Bugaboo donkeyt ja olin pari päivää kauheassa kuumeessa. Syötiin paljon eineksiä.

Marraskuussassa kiireet helpottivat ja söin enemmän avocadoa kun varmaan koko elämäni aikana aiemmin.

Joulukuukin otettiin ihan iisisti. Käytiin kerhojen joulujuhlissa, puhuttiin tontuista, saatiin vähän lunta ja söin ihan hullun paljon granaattiomenoita. Vuodenvaihteeseen liityi paljon uutta ja ihmeellistä, iloa ja haikeutta.

Summasummarum, vuosi 2013 oli suuren muutoksen aikaa. Se piti sisällään lukemattomia ihania ystävien kanssa vietettyjä hetkiä, viinilasin äärellä analysoituja ihmisiä ja ihmissuhteita sekä paljon camo-kuosia.

Ja hei! Tämä oli jo kolmas blogin vuosikatsaus, mikä merkitsee sitä että blogi viettää pian 3-v synttäreitään!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Lueskelin eilen ystävieni Riikan ja Essin blogeja. Huomasin että meillä on aika samanlainen maku, ainakin lastenvaatteiden suhteen. Huomaatteko te saman?

Ihanat Siiri, Väinö ja Kaapo ❤ Hauskan camojengin voit bongata myös täältä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Jotkut teistä ehkä jo huomasivat RAWR Magazinen haastattelun ennen Joulua. Jutussa puhuttiin muunmuassa tulevasta sekä eteenpäin menemisestä. Ja se onkin näin uuden vuoden vaihteen kynnyksellä ajankohtainen aihe.

Tämä vuosi on ollut melkoista myllerrystä. Paljon on tapahtunut ja paljon on vielä varmasti tapahtumatta. Itselläni on tunne että vuonna 2013 tapahtueet muutokset ovat vasta alkusoittoa ja että ensi vuodesta on tulossa todella kiireinen. Uusia juttuja on ainakin pokien päiväkodin aloitus, omat opiskelut sekä juoksukoulu (josta myöhemmin lisää). Suunnitelmissa on myös aloittaa muita uusia harrastuksia, niin itse kuin lastenkin kanssa. Luulen että vuodesta tulee tulemaan hyvin aikataulutettu. Kaikki nämä asiat ovat kuitenkin sellaisia mitä haluan. Tänä vuonna päätin etten enää halua tehdä asioita joista en pidä. Niin moneen asiaan elämässä kun kuitenkin pystyy itse vaikuttamaan, joten miksi en tekisi niin aina kun mahdollista.

Kaikki lukijat varmaan tietävät että erosin lasten isästä alkuvuodesta. Se on ollut yksi elämäni tähänasiastisesti vaikemmista ja kipeimmistä jutuista. Samalla se kuitenkin oli myös   yksi tärkeimmistä ja parhaista askeleista joita olen tehnyt. Päätös vaati paljon aikaa ja rohkeutta, mutta kun pääsin tietyn pisteen yli pääni sisällä, ei paluuta enään ollut. Vaikka päätös oli todella vaikea, tiesin ettei muuta tietä ollut. Silti eroaminen on todella rankkaa, etenkin parhaasta ystävästä, vaikka tietäisi sen kuinka olevan oikea päätös.

Olen tänä vuonna joutunut (tai saanut) tutkiskella paljon itseäni, ajatuksiani sekä arvojani. Olen löytänyt itsestäni paljon uutta. Tai ehkä oikeastaan jotain jota en mustanutkaan tuolla jossain olevan. Minun on pitänyt kaivaa sisältä kadoksissa ollutta itsekyyttä. Olen toitottanut itselleni ja ystävilleni kliseistä lausetta, että vain sinä voit tehdä itsesi onnelliseksi. Ja oli kyse mistä tahansa päätöksistä ja muutoksista, ei vain eroamisesta, saattavat ne olla tosi vaikeita paikkoja. Vaikka kuinka oikeita päätöksiä ne olisivatkin. Mutta joskus sitä pitää vain pistää silmät kiinni ja hypätä.

Olen välilä ajatellut olevani myös liian itsekäs. Mutta jos sisällä jokin sanoo ettet saa onnea ilman vaikeita päätöksiä, en näe muuta mahdollisuutta kuin tehdä niitä. Aloin eilen illalla lukemaan EAT, PRAY & LOVE – kirjaa. Vaikka kirjoitustyyli ei minuun ihan iskenyt, poimin sieltä pari todella hyvää ajatusta. Asia jonka itse näin itsekkyytenä, kuvattiin kirjassa vastuuksi. Vastuunkannoksi itsestään ja onnestaan. Sillä (ja taas se klisee) vain sinä olet itse vastuussa omasta onnestasi.

Haluankin toivottaa kaikille teille paljon rohkeutta ja onnea Uudelle Vuodelle 2014! Pusi ja hali!

Kuvat Daniela Talvitie

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Löysin itselleni uuden kalenterin ensi vuodelle. Olin vähän sillä silmällä katsellut kalentereja aina kun niitä eteen tuli, mutta mikään ei säväyttänyt. Kunnes sitten tämä Löytö.

Löytö on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen toisen vuosikurssin opiskelijoiden toteuttama kalenteri. Kalenteriin on koottu erilaisia ihmisiä ja heille tärkeitä asioita. Kauniita, hassuja, koskettavia ja abstakteja kuvia ja tunnelmia – niistä on vuoden 2014 Löytö tehty.

Jos siis vähän erilaisempi kaleteri kiinnostaa ja haluat tukea nuorten työtä niin Löytö kalenteria saa ostettua muunmuassa Kiasma-kaupasta sekä netistä.

Kalenteri saatu. Kuvasta kiitos Kaisulle.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kun älypuhelimet ja tabit valtaavat perheiden kodit, ja tietokoneista on tullut huomattavasti helppokäyttöisempiä uusien kosketusnäyttöjen ansiosta, on tuloksena se että kaikki pikkulapsista isovanhempiin osaavat käyttää niitä. Nykyään on enemmän sääntö kun poikkeus, että kaksivuotias osaa avata puhelimen ja valita sieltä lempipelinsä ja alkaa pelaamaan. Eilen junassa molemmilla puolillani, sekä vastapäätä, istui koululaisia jotka pelasivat joko puhelimillaan tai tableteilla. Jos pelaaminen pysyy kohtuudessa, sitä on mielestäni turha päivitellä – se on tätä päivää ja kymmenen vuoden päästä ehkä taas jotain muuta.

Meillä lapset saavat pelata jonkun verran, joko puhelimella tai tabletilla. Kaapo on nyt myös harjoitellut muutamia kertoja tietokoneella pelaamista ja etenkin hiiren käyttöä. Parhaimmassa tapauksessa nettipelit ovat kehittivä ja pistävät lapsen mielikuvituksen liikkeelle positiivisessa mielessä. Erilaisia pelejä on vaikka kuinka, mutta annan lasten pelata vain sellaisia jotka olen itsekkin katsonut läpi. Motoriikkaa, tilan hahmotusta, sanavarastoa, engannin kieltä, värejä, numeroita, kirjaimia, ihmiskehon toimintaa, käyöstapoja – näitä ja paljon muuta lapset oppivat pelatessaan laadukkaita pelejä. Ja vaikka haluan pelien olevan laadukkaita ja sisällöltään turvallisia, niin toki suurin syy näitä pelata on ihan puhdas viihde. Sillä sitähän nämä pelit oikeasti ovat. Viihdettä lapsille ja hetki omaa aikaa äidille. Vaikka kyllä me välillä pelaillaan yhdessäkin (ja joskus yksinkin).

Kokoajan tulee yhä enemmän pienille lapsille suunnattuja opetuspelejä, joista erityisesti itse pidän, mutta niin myös pojat. Yksi suosikki on Kids Piano Lite, joka on kauniisti suunniteltu musiikki-mobiiliohjelmisto, joka tarjoaa kahdeksan eri pelimuotoa. Siinä voi esimerkiksi jahdata hiirtä juustopalan ympäri tai pelata ksylofonia kosketusnäytöllä. Peliä voi myös käyttää soittorasiana, ja se opettaa musiikkiteorian perusteet. Toinen meillä hyvin suosittu on Lego Duplon pelit. Ihan pikkuisille suunnatussa appsissa etsitään tuttuja eläinhahmoja piiloistaan ja yli kolmevuotiaille suunnatuissa peleissä sitten rakennellaan erilaisia autoja ja junia. Monelle lukijalle tuttu on varmasti myös Pikku Kakkosen ohjelmisto, josta löytyy paljon kaikenlaista puuhaa – poikien suosikki on ehdottomasti Hertan mustikkaretki.

Kaapoa on alkanut kiinnostamaan myös jo enemmän kouluikäisille suunnatut pelit,
 erityisesti Lego Movie Maker. Nerokas, pieni mobiiliohjelmisto mahdollistaa ”stop motion” elokuvien teon Lego-hahmoilla. Kokoajan näytöllä pyörivät ohjeet opastavat kuinka kuvata ja editoida elokuva, jonka jälkeen siihen voi lisätä taustamusiikin sekä otsikot. Myönnettäköön että vanhemmatkin voivat nauttia tästä pelistä ja kuluttaa siihen välillä vähän liikaakin aikaa..

Toki siis aikuisetkin pelaavat ja aikuisille suunnattuja pelejä löytyykin varmaan eniten ja joka lähtöön; erilaiset pelikonsolipelit, online ruletti, pokeri, blackjack ja hedelmäpelit muunmuassa. Nettipelin lisäksi pelikonsolit, kuten PlayStation 4 ja Xbox One, ovat edelleen teini-ikäisten ja nuorten aikuisten joululahjalistan kärjessä ja niitä saattaa kuulemma olla jopa hankala löytää kaikista kaupoista nyt joulun alla. Tähänkin maailmaan olen saanut tutustua aika hyvin, kiitos viiden veljeni. Tietysti pelikonsolitkin saa nykyään yhdistettyä nettiin, josta löytyy erilaisa lisäosia ja extramateriaalia todella laadukkailla, onneksi niiden aika ei vielä meillä ole.

Itse ainakin pidän hieman rauhallisemmista peleistä. Älypelit, kuten esimerkiksi Aapelin tarjoama sanapeli, sekä nettibingot ovat kuulemma erityisen suosittuja myös vanhusten kesken. Tämä mummo saattaa siis välillä tylsällä ratikkamatkalla ratkoa nettisudokua tai jahdata samanvärisiä timantteja.

Kivointa on kuitenkin viettää aikaa yhdessä, vaikka välillä vähän pelaillen. Applen storesta löysin koko perheelle suunniteltun GameRoom ohjeman iPadille, jossa on viisi klassista lautapeliä useammalle pelaajalle. Siihen tarvitsee siis vain yhden iPadin, joka toimii pelilautana ja se tuo koko perheen yhteen yhden laiteen ääreen. Meidän pojat ovat tähän vielä vähän liian pieniä (äläkää nyt sanoko että teidän taaperot pelaavat jo shakkia tai tammea), mutta ajatuksena tämä on mielestäni kiva ja odottelenkin tästä perheen pienimmillekkin sopivaa versiota. Hauska idea, ilman jatkuvasti hukassa olevia nappuloita ja noppaa.

Mielenkiintoista olisi kuulla ajatuksianne niin lasten kuin vanhempienkin pelaamisesta. Entäs mitä olette mieltä siitä jos nettipelit syrjäyttävät perinteiset lautapelit? Onko teillä tapana pelailla perheen kesken vaikka joulupyhinä? Niin ja onko vinkkaamani pelit teille entuudestaan tuttuja ja olisiko teillä vinkata meidän pojille jotain uusia kivoja pelejä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.