Olen mukana Alkon #nofilter-kampanjassa, jonka tarkoituksena on haastaa meidät kaikki paljastamaan todellisuus täydellisten kuvien takana. Kampanjan kautta Alko haluaa avoimesti tuoda esille omaa vastuullisuustyötään, joka näkyy vahvana yhteiskuntavastuuna mutta myös esimerkisi vähemmän puhuttuna ympäristövastuuna.
#nofilter-ajatuksen pohjalta minäkin päädyin jälleen kerran pohtimaan vastuullisuuttani sekä omia vaikutusmahdollisuuksiani lähiympäristööni. Meistä jokainen kun voi vaikuttaa sekä sosiaaliseen että käsin kosketeltavaan lähiympäristöömme positiivisella tavalla. Bloggaajana, kymmenten tuhansien silmäparien alla, tunnen kuitenkin olevani jotenkin vielä enemmän vastuussa. Nimenomaan olemalla avoin ja kaunistelematta liikaa elämääni.
Jokainen meistä varmaan tähän mennessä ymmärtää sen, ettei kavereiden tai julkkisten laittamat kuvat someen ole koko totuus. Kenenkään meidän elämä ei ole täydellistä tai mene aina kuten haluaisimme. Niiden kuvien takana on hyvin usein myös muutakin. Mutta vaikka tiedämme sen, näemme silti herkästi kaverin kuvassa vain vaikkapa ne kauniisti puetut lapset siistissä kodissa.
Bloggaajana, ja somevaikuttajana ylipätään, olen halunnut tuoda esille mielestäni tärkeitä asioita. Rakastavaa ja hyvää kasvatusta, kasvissyöntiä, kierrätystä, hyväntekeväisyyttä ja itsensä rakastamista. Ja vaikka haluankin olla rehellinen, avoin ja näyttää että mekin elämme ihan tavallista arkea, ei sitä arkirealismia jaksa ihan kokoajan näyttää.
Harvemmin sitä sitten kuitenkaan tulee kerrottua kuinka sain ihan hirveän raivarin aamukiireessä tai kuinka olin yksi ilta niin väsynyt että annoin lasten pelata pädillä tuntikausia putkeen. Tai kuinka söin synttäreillä palan salamipizzaa enkä silloin kerran jaksanutkaan huuhdella sitä jogurttipurkkia, vaan heitin sen vaan sekajätteisiin. Tai kuinka useasti sanon feissareille ettei minulla ole aikaa, vaikka olisikin, tai kuinka joskus jaksan kaikkea muuta kun hymyillä itselleni hyväksyvästi peilin edessä.
Mutta minä luotan siihen, että te ymmärrätte että minunkin elämässä on tällainen puoli. Vaikka mielummin kannustan ja luon positiivista ilmapiiriä, tiedätte etten ole mikään yli-ihminen. En pahemmin kaunistele tai filtteröi totuutta, mutta mielummin sitä toki näyttää niitä kivoja juttuja.
Koska lukijakuntani koostuu pääosin aikuisista, täysi-ikäisistä ihmisistä, en ole kokenut että minun täytyisi jättää myöskään mitään aiheita blogista pois. Lapset ja alkoholi eivät tosiaan sovi mielestäni mitenkään yhteen, mutta koska tämä onkin lifestyle-blogi, en näe miksi se pitäisi rajata aiheiden ulkopuolelle. Kokisin sen tekopyhänä ja jopa muita syyllistävänä.
Ajatukseni alkoholista ja sen käytöstä ei ole muuttunut mitenkään lastensaannin jälkeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että lasten ei kuulu nähdä aikuisia humalassa tai edes krapulassa. Kännejä ei ole ok juoda edes silloin kun lapset ovat nukkumassa. Vaikka itse olen huomannut olevani lähestulkoon aina nollalinjalla lasten seurassa, on kohtuukäyttö sensijaan minusta ihan fine. Kohtuukäytöksi lasten seurassa lasken lasin viiniä tai saunakaljan kerran-pari viikossa. Samalla ehkä lapsetkin oppivat että mikä on normaalia alkoholinkäyttöä sitten joskus aikuisena.
Tavallaan sitten kuitenkin myös ymmärrän sen puolen, jos joku hyvin perhekeskeistä blogia kirjoittava tai elämää elävä ei tahdo esitellä edes sitä vähäistäkään alkoholin käyttöä. Vanhempia nimittäin helposti myös syyllistetään – olen kokenut sen omakohtaisesti.
Itse liitän alkoholin seurustelujuomaksi. En kiellä etteikö minusta olisi kiva nauttia viiniä kavereiden kanssa iltaa istuessa tai ottaa drinkki klubilla keikkaa kuunnellessa. Tähän yhtälöön kun ei sitten lapset kuitenkaan liity millään tavalla. Paitsi sillä että olen äiti. Pelkästään se saattaa aiheuttaa suurtakin närää. Ei ole väliä sillä asuvatko lapset sinä viikonloppuna juuri isänsä luona. Kun joidenkin mielestä hyvä äiti ei saisi käyttää alkoholia edes lapsi-vapaana iltana. Mutta onko asia oikeasti niin? No ei missään nimessä. Alkoholi on vain yksi pieni osa elämää, siinä missä kuntosalilla käynti tai pyykinpesu (teen molempia t o d e l l a harvoin).
Tämä on yksi syy miksi en edelleenkään filtteröi myöskään sitä osaa elämästäni pois. Sillä niin kauan kun filtteröimme todellisuutta, vaikuttaa se myös yhteiskuntaan ja ohjaa sitä kautta asenteita ja käyttäytymistämme. Avoimuus ja rehellisyys toimii yleensä kaikessa, niin mielestäni myös tässäkin asiassa.
Haluatteko muuten kuulla totuuden ylläolevien kuvien takana? Minun piti tehdä ihan toista ruokaa tämän postauksen kuvia varten. Alkoi kuitenkin tulla jo hämärää, joten päädyin äkkiä sulattamaan pakkasesta eineskasvissosekeittoa. Keitto jäi kiireessä kuitenkin vähän haaleaksi ja lopulta sen jäi itseltäni syömättä kokonaan. Lapset lahjoin syömään karkilla. Tiskit jäivät yöksi pöydälle.
Olisi myös tosi hienoa kuulla teidän #nofilter hetkiä! Onko teidän arjessa aiheita joita tarkoituksella tai vähän vahingossa filtteröitte? Voitte jakaa hetkiä kommenttiboxin lisäksi myös muualla somessa nofilter-hashtagilla.
Indiedays + Blogirinki yhteistyö Alkon kanssa
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
