Suurin osa teistä varmaan muistaa, mutta hain siis loppuvuodesta mukaan Rajalan järjestämään kisaan, jossa etsitään ensimmäistä Rajala Ambassadoria. Eli persoonallista luovan sisällön tuottajaa, joka innostaa ihmisiä valokuvaamaan mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja tilanteissa. Satojen hakijoiden joukosta valittiin kuuden hengen todella erilainen tiimi, joita kaikkia kuitenkin yhdistää intohimo valokuvaukseen.

The Ambassador 2016 valitaan vuoden päätteeksi, kunhan meitä ensin tarpeeksi testaillaan 😀 Me lähettiläät ottamme toisistamme mittaa erilaisissa osakilpailuhaasteissa, joista suoriutumista arvioi Rajalan valitsema tuomaristo sekä yleisö. Luvassa on eksklusiivista materiaalia luontokuvauksesta extreme-urheiluun ja yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaamiseen. Viimeisimpänä tehtävänämme oli kuvata Roope Salminen & Koirat keikkaa Tavastialla ja seuraavaksi lähdemme suorittamaan, vielä toistaiseksi salaista, tehtävää Amsterdamiin!

Tämä on tosi kivaa ja toki myös jännää, sillä kukaan meistä ei tiedä mitä tuleman pitää. Emme edes tiedä missä yövymme, vain että lentokentällä pitää olla tiettyyn aikaan. Minusta tällainen yllätys on hauska myös siinä mielessä, ettei ihan kauheasti voi jännittääkkään, kun ei voi tietää yhtään mitä tuleman pitää. Avoimin ja iloisin mieliin matkaan siis vaan!

Kisaan kuuluu myös se, että saamme eri tehtäviin meille osoitetun kuvauskaluston. Viimeksi kuvasimme Panasocin kameralla, johon minun oli aluksi vaikea tottua. Mutta ahkeran kuvaamisen jälkeen alkoi homma senkin kanssa sujua. Jolloin tietysti kalusto meni taas vaihtoon. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tulevaan haasteeseen saimme testiin Olympuksen OM-D E-M II kamerat. Itsehän olen aivan fiiliksissä tästä, olenhan Olympus-tyttö henkeen ja vereen. Vaikka toki tämän uuden kameran käyttö vaatii myös harjoittelua ja tässäkin monet napit ovat eri paikassa, kun omassa kamerassani. Alkukokemukset kamerasta ovat hyvät ja tämä kädessä olo tuntuu ihan prolta.

Amsterdamin reissu on nyt tulevana viikonloppuna ja sen tiimoilta kaipailisinkin teiltä vähän vinkkejä! Koska en tiedä mitä tuleman pitää tai kuinka paljon vapaa-aikaa on, haluan käyttää koko ajan tosi tehokkaasti hyödyksi. Olisi siis mahtava kuulla ne ihan must kohteet, etenkin valokuvaamisen kannalta. Missä kannattaa käydä kuvailemassa, mitkä ovat kiinnostavimmat kahvilat ja ravintolat, kauneimmat nähtävyydet ja paras tunnelma? Niin ja lauantai-ilta myös mielessä, eli mikä on tämän hetken paras klubi? Nyt kaikki insidetiedot kun perus turistivinkitkin kehiin, kiitos!

ps. Sunnuntaihin saakka voi vielä käydä äänestämässä suosikkiaan Inspiration Blog Awardseissa!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuten kerroin, päästiin muutama viikko sitten Paon kanssa pieneen sivurooliin HAVU Median tekemälle mainosvideolle. Video on osa isompaa kokonaisuutta, se nimittäin kisaa Olympus Suomen Brand New Talent tittelin voitosta. Kesällä Indiedays siis haki videotuotannon osaajia mukaan Brand New Talent -kisaan toteuttamaan mainosvideota uudella Olympus OM-D E-M5 Mark II:lla, 12-40mm f2.8 PRO:lla ja Olympuksen LS-100 mobiiliäänistudiolla. Mainos tehtiinkin samaisesta kamerasta, mutta muuten sisältöön ei puututtu. Mukaan haki ennätysmäärä osaavia ihmisiä, joista valkattiin kuusi tiimiä jatkoon. Ja yksi näistä siis HAVU Media. Voittaja palkitaan nyt tulevana lauantaina Indiedays Blog Awards gaalassa.

Itse tietysti toivon Havu Median poikien vievän Band New Talent-tittelin kotiin, mutten pelkästään sen takia että sain olla itse mukana projektissa. Siinä kun on mielestäni kivan leppoisa ja positiivinen fiilis sekä tarinankerronta. Puoleen minuuttiin ei mahdu paljoa, mutta ihanasti ovat pojat saaneet mainokseen pakattua sen, mikä itsellenikin valokuvauksessa on parasta ja rakkainta. Eli hetkien, fiiliksen ja omien tarinoiden taltioiminen. Ja voi, miten Pao onkin voinut olla noin pieni vain pari viikkoa sitten!

Itsellänikin on käytössä Olympuksen kamera, ei ihan noin pro, mutta olen ollut siihen kovin tyytyväinen. Pääsin kuvauksissa testailemaan myös tuota mainosettavaa OM-D E-M5 Mark II kameraa ja tykästyin siihen kyllä kovasti. Uskomattoman ammattimaista laatua saa minijärkkärillä, jota on tosi helppo kantaa mukana. Aivan kuten viedostakin käy ilmi. Ai, millainen se mainos sitten on? Tästä pääsette sen ihan ensimmäisinä katsomaan, kertokaa ihmeessä mitä ajatuksia ja fiiliksiä video teissä herätti!

Sebastian Kammonen: ohjaus /editointi
Joel Pircklen: DOP / kuvaus
Jonathan Begley: Kuvaus / äänet
Damon Beckford: Tuottaja
Malli: Hannes Repo

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Espanjanvesikoirat ovat rotumäärilelmänsä mukaan työkoiria ja nauttivat siitä, joten minäkin päätin pistää Paon heti hommiin… No ei sentään, mutta pienen sattuman kautta päädyttiin Paon kanssa viime viikolla keskelle mainoskuvauksia.

Olympus ja Indiedays ovat yhdessä järjestäneet Brad New Talent mainoskisan, jossa nyt kuusi tiimiä tuottaa mainosvideon Olympus Suomelle. Videot toteutetaan Olympus OM-D E-M5 Mark II -ja 12-40mm f2.8 PRO kamereoilla sekä Olympuksen LS-100 mobiiliäänistudio-laitteella. Jokainen tiimi siis kuvaa puoliminuuttisen mainospätkänsä ja voittaja palkitaan kuun lopussa Indiedays Blog Awards gaalassa.

Minua pyydettiin siis pieneen rooliin HAVU Median tekemälle mainokselle. Koska en raaski jättää Paoa vielä yksin kotiin, ainakaan pitkäksi aikaa, otin hänet kuvauksiin mukaan. Voitte vaan kuvitella, että pikkuinen koiranpentu vei samointein kaikkien sydämet, ja voi olla, että mainoksessa nähdään enemmän koiraa kuin itse mainostuksen kohdetta, eli kameraa. Mutta sehän ei ole yhtään väärin, eihän? Pao otti mallikeikkansa erittäin lungisti. Mikäs siinä nameja syöden, rapsutuksia saaden ja kaulaliinaan käärittynä sylissä nukkuessa. Ja tällaiset muistot on niin ihania myös itselle. Katsella joskus vuosien päästä videota seitsemänviikkoisesta pikku-Paolasta. Niin ja oli se kiva kokemus muutenkin, ihmettelen vaan, että miten aina päädyn tällaisiin tilanteisiin. Laitoinkin kuvauspaikalta kavereille paniikkiviestin, ”apua, oon täällä kolmen supersöpön nuoren pojan kanssa kuvaamassa jotain skeittivideota 😀 😀 😀 :D”.

HAVU Median videota toteuttamassa on Sebastian Kammonen, Joel Pircklen, Jonathan Begley, Damon Beckford ja tässä mainoksessa lisäksemme mallina Hannes Repo. Itse toivon ja myös veikkaan tätä voittajavideoksi. Koiranpentuja ja söpöjä skeittareita, eikö se voitto ole jo vähän niinkun siinä? Pientä teaseria voi käydä kurkkaamassa täältä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Silkin pehmeää valkoista hiekkaa, lämmintä lasin kirkasta turkoosia vettä, taivaalla porottava aurinko. Enempää en olisi voinut reissultamme odottaa. Tämä oli parasta mahdollista rentoutumista tähän väliin pimeää talvea. Kieltämättä olisin voinut palata kotiin vasta joskus vähän myöhemmin. Ikinä ei kaksiviikkoinen ole mennyt noin nopeasti.

Meidän oli joluaattona tarkoitus lähteä snorkaalaamaan, mutta kova merenkäynti ja virtaukset olisivat olleet liikaa lapsille. Onneksi reissu lähisaarille onnistui vielä myöhemminkin. Varasimme hotellin kautta päiväretken läheisille Similanin saarille. Moottorivene haki meidät aamulla ja parinkymmenen ihmisen posyukassa lähdimme matkaan. Kävimme muutamalla saarella ja snorklasimme muutaman edustalla. Suurimpaan osaan saarista oli rantautuminen kieletty munivien merikilpikonnien vuoksi.

Jos kuvittelimme oman rantamme hiekan olevan valkoista ja veden turkoosia, oli Similanilla se sitä vielä kymmenen kertaa enemmän. Puitteet olivat aivan huikeat, ainut miinus oli että miljoona muutakin turistia halusi niitä ihastelemaan. Rannoilla kävi kova kuhina, uimareille oltiin rajattu oma pieni alueensa, ja muuten moottoriveneet toivat tai hakivat porukkaa jatkuvasti edestakaisin.

Snorklauspysähdykset sitten hieman rauhallisimpiin paikkoihin, saarien edustalle olivat enemmän mieleeni. Vaikka korallit eivät olleet niin värikkäitä kun odotin, ja missasin sekä ”Nemot” että merikilpikonnan, oli kokemus tosi hieno. Tuolla veden alla on vaan niin oma hieno tunnelmansa. Olisin voinut viettää siellä vaikka koko päivän.

Poikia kalat ja syvä meri pelottivat sen verran, että pikaisen kastautumisen jälkeen he jäivät mielummin odottamaan veneeseen, ja ihmettelivät vedenlaista elämää sitten veneen kannelta käsin. Kuulemma olivat ainakin kilpikonnaan nähneet.

Snorkannut olen aiemmin Malesiassa, ja se oli aivan mieletöntä. Upeitä, joka sateenkaaren värissä olevia, toinen toistaan erikoisempia korallia ja kasvia, tuhannesti värikkäitä ja kuviollisia kaloja. Kerran siellä ympärilläni ui parhaillaan 14 pientä valkohaita Odotin tältä reissulta jotain samaa, mutta en missään nimessä pettynyt, vaikka tämä kerta olikin erilainen. Vedenlaisen tunnelman lisäksi ilmassa on kokoajan pientä jännitystä, eikä tälläkään kertaan kiljahdukislta vältytty, kun isokokoiset kalaparvet uivat vain suoraa päin. Niin hienoa.

Matkalla mukana minulla oli Olympuksen Stylus Tough TG-3  iskun -ja vedenpitävä pokkari. Sillä oli kiva kuvailla lapsia myös altaassa ja aika paljon kuvia kivoja vielä onkin julkaisematta. Joten voi olla että joudutte katselemaan lomakuviamme vielä muutaman postauksen verran. Täytyy myöntää että mieli haikailee jo takaisin aurinkoon ja lämpöön…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen saanut paljon kyselyitä kamerasta jolla kuvaan blogiin. Kyseessähän on kesällä alkuun testiin saamani, ja lopulta näille teille jäänyt, Olympuksen O-MD E-M10 mikrojärjestelmäkamera. Se siis toimii samalla perjaatteella kuin tavallinenkin järkkäri, erona kuitenkin että se on paljon paljon pienempi ja kevyempi. Erilaisia objektiiveja siihen on saatavilla myös vaikka kuinka. Useita ihmisiä pieni koko hämää ja monesti saankin epäilijöille vakuutella että kyllä, tämä on ihan kun mikä tahansa järkkäri.

Kompaktin kokonsa lisäksi suosikkiominaisuuksiani tässä kamerassa on huippunopea automaattitarkennus (etenkin vilkkaita lapsia kuvatessa ihan ehdoton) sekä sisäänrakennettu wifi, jonka avulla kuvia saa jaettua nopeasti. Wifi mahdollistaa myös kaukalaukaisun kännykän kautta, joka on etenkin meille bloggarille erittäin hyödyllinen ominaisuus. Jos joskus olette ihmetelleet miksi poseraan puhelin kädessä, se johtuu tästä. Kännykän näytöltä voi säätää asetuksia, valita tarkennuspisteen ja siitä tietysti että näkee onko asettelu hyvin, ja sitten vain räpsimään! Ainut miinus on se, ettei yhteys puhelimen välillä kanna kovin monen metrin päähän. Mutta noin kymmenen ainakin.

Lempilinssikseni on ehdottomasti valikoitunut tuo 45mm (1:1.8) kiinteä objektiivi, jota oikeastaan käytän ihan kokoajan. Se ei ehkä ole paras mahdollinen esimerkiksi sisustuskuvaamiseen, sillä se kuvaa niin lähelle. Mutta henkilökuvaamiseen se on ihan huippu! Se saa ihmiset kauniisti erottumaan kuvasta samalla kun tausta on epätarkka. Tykkään kovasti myös sen valovoimaisuudesta. En pidä kuvaamisesta keinovalossa, mutta täällä kotonakin olen saanut oikein kivan valoisia kuvia vaikka päivä olisikin jo hämärtynyt. Sitä ei kuvista huomaa mitenkään. Vai mitä sanotte näistä, lähestulkoon pimeässä keittiössä otetuista kuvista?

Vaikka lähes pari vuotta olen eri järkkäreillä kuvannut, ei manuaalisäädöt ole edelleenkään täysin hallussa. Ja kai se niin on, että aina voi oppia uutta. Järjestelmäkamerassahan valotukseen vaikuttaa kolme tekijää; aukko, valotusaika ja herkkyys (ISO). Jokainen näistä asetuksista vaikuttaa suoraan toisiin. Täysmanuaalina en oikeastaan kuvaa ikinä, vain asetuksilla joissa itse säädetään esimerkiksi vain valotusaika.

Sellainen kamera täällä kuvien takana! Toivottavasti tästä oli hyötyä esimerkiksi uutta kameraa miettivielle, en voi kuin suositella. Vai onko ko kamera jo jollekkin teille tuttu?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.