Aivan uskomattoman hyvää, kaunista ja aurinkoista Itsenäisyyspäivää kaikille! Tulipa hieno keli hienolle päivälle. Jotenkin ristiriitaista, että juuri tänään päätin kertoa täällä blogissa joulusuunnitelmistamme. Me lähdemme nimittäin pois Suomesta, lämpöön ja aurinkoon sitä viettämään.

Tykkään tosi paljon joulusta. Kuusen tuoksusta, kynttilöistä ja tunnelmassa, perinteisistä ruoista, yhdessäolosta, villasukissa peiton alla olosta, verkkaisesta kiireettömästä tunnelmasta.

Tykkään myös tosi paljon valosta, auringosta, siitä ettei tarvitse kokoajan palella. Tykkään vain ottaa ja lähteä. Ja ihmetellä sitten, että mitäs.

Olimme toissa jouluna Thaimaassa, ja se oli tosi ihanaa. Syksyllä rupesinkin sitten tosissani suunnittelemaan reissua taas jouluksi. Pari kaveria on lähdössä Balille ja ajattelin että se olisi ihanan helppo kohde lasten kanssa. Rantaa, uima-allasta, kavereita, löhöilyä ja syömistä. Mikäs sen ihanempaa. Sitten aloin katselemaan lentoja. On kuulkaas aika kallista lystiä tuo kolmelle hengelle lentolippujen ostaminen yhden ihmisen palkasta. Se suunnitelma jäi siis aika lyhyeen.

Pari päivää sitten sain kuitenkin ihanan etukäteisjoululahjan. Nimittäin lentoliput! Emme kuitenkaan lähde Balille, vaan vielä parempaa, sukuloimaan Espanjaan. Viime kerrasta tuntuukin olevan taas ihan liian kauan.

Olen tosi tosi innoissani. Viime vuonnahan menimme sinne heti joulunpyhien jälkeen, mutta nyt pääsen viettämään joulua ihan oikeasti isäni kanssa – en edes tiedä kuinka monen vuoden jälkeen. Lisäksi siellä on tietysti myös kaikki muut siellä asuvat sukulaiseni.

Syksy on ollut minulle todella raskas ja stressaava. Oma ja Kaapon koulun aloitus on joinakin päivinä tuntunut ihan ylivoimaiselta taakalta. Uuteen elämään totutteleminen on ollut yllättävän vaikeaa. Kun kaikessa haluaisi onnistua täydellisesti ja silti olla se iloinen, rento ja kokoajan läsnä oleva äiti. Joten tämä parin viikon breikki tekee varmasti hurjan hyvää.

Ja jos teille tulee jotain postaustoiveita reissusta, niin laittakaa! Olen aiemmin ainakin kirjoitellut vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen, Fuengirolan leikkipuistoista, lempikahvilastani, Rondasta ja perhospuistosta. Mutta välillä sellaisia itselleen itsestäänselvistä asioista ei tule kirjoitettua, vaikka ne saattaisivat kovasti teitä kiinnostaa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Jos ihmettelette miksi blogissa on ollut viime päivinä niin hiljaista, niin tässä syy! Viime perjantaina koitti nimittäin odotettu lähtö kolmikymppismatkalle! Matkakumppanitkin ehtivät vaihtua ennen lähtöä eikä itse reissuakaan oikein ehditty suunnittelemaan. Vaikka aluksi suunnittelemattomuus hirvitti, on se ollutkin ollut aika kivaa. Ollaan nimittäin voitu ihan ex-tempore puuhailla mitä mieleen on juolahtanut.

Itseasiassa perjantaina lentokentällä tavatessamme, puoli tuntia ennen koneen lähtöä, vasta varasimme majoituksen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi. Saapuessamme Splitin lentokentälle ja bussissa matkalla kaupunkiin en ollut vielä ihan vakuuttunut matkakohteesta. Mutta  siitä saakka kun pääsimme satamaan ja vanhaan kaupunkiin, en ole voinut olla huokailematta kaiken kauneudelle.

Jo ekana päivänä tutustuimme todella moneen uuteen ihmiseen, niin paikallisiin kun muihinkin turisteihin. Suomalaisia täällä on ollut aika vähän ja Australialaisia sitten senkin edestä! Lauantaina kiertelin kaunista Marjanin puistoa uuden paikallisen kaverini kanssa, ihailin kaupukia ja merta yläilmoista, kävin kasvitieteellisessä puutarhassa ja törmäsimme myös maailman söpöimpään aasiin.

Sunnuntaina hyppäsimme laivaan kahden reissussa tapaamamme suomalaisen kanssa. Laivalla sitten taas tutustuimme kaikki Australiasta ja Norjasta tuleviin ystävyksiin. Seilasimme yhdessä Hvarin saarelle jossa etsimme sitten taas majoituksen tuleviksi öiksi. Jäimme upeista rannoista ja bileistään tunnettuun Hvar Towniin. Täällä on turistikausi kuumimmillaan, mutta löysin siitä huolimatta meille aivan uskomattoman ihanan asunnon Air bnb:n kautta. Asunnosta oli iso parveke, josta näki suoraan kaupungin keskustaan ja merelle. Ihan mieletön paikka! Täällä ollaankin sitten tustustuttu vielä enemmän uusiin ihmisiin ja syöty, juotu ja tanssittu yhdessä. Viime yönä matkasimme venetakseilla vielä läheiselle Carpe Diem saarelle ihan mielettömän upeisiin teknobileisiin. 

Tänään meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa, mutta kaiken juhlimisen vastapainoksi ajattelimmekin pitää lepopäivän ja pitää taon myös reissaamisesta. Otimme aivan rannalta hotellihuoneen ja nukuimme päikkärit aaltojen säestäessä taustalla. Huomenna joko menemme takaisin Splittiin, Barcan saarelle tai veneellä toiselle puolelle tätä samaista Hvaria.  Muutama päivä siis vielä matkaa jäljellä!

Kauneuden lisäksi myös ihmisten ystävällisyys on yllättänyt. Kroatia ei turhaan ole tämän hetken kuumin matkakohde, täällä on vaan todella todella upeaa. On ollut ihana ollut tustustua myös kaikkiin näihin ihmisiin. Ollaan saatu kutsuja uusien ystävien luokse niin New Yorkiin, Caribialle, Norjaan, Aurstraliaan kun Espooseenkin.

Ja mitä siihen kolmikymppisyyteen tulee, on tämä(kin) reissu varmistanut sen, ettei vanhenemisen tai ”aikuistumisen” tarvitse olla tylsää 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Saavuttiin eilen reilun kolmen viikon reissusta kotiin. Pitkältä reissulta on aina jotenkin jännä palata kotiin. Jännittää onko vaikka pakastin hajonnut, käynyt murtovarkaita tai hylly romahtanut seinältä.

Olin aluksi ajatellut ottaa vuokralaisia reissun ajaksi, mutten lopulta jaksanut alkaa järkkkäilemään tavaroita niin, että viitsisin sinne ketään tuntemattomia päästää. Jätin vara-avaimet veljelleni ja pyysin myös lisäksi, jos pari kaveria voisi välillä käydä katsomassa että kaikki on kunnossa ja kukat vielä hengissä. Lopulta kuitenkin vain seinänaapurimme piti oveamme silmällä.

Kaikki oli kuitenkin kunnossa. Isoa postivuorta ja tunkkaista hajua lukuunottamatta kaikki oli niinkuin jätettiinkin. Tai no, matkaevääksi tarkoitetut karjalanpiirakat olivat unohtuneet tiskipöydälle. Kivat homeet!

Reissussa haaveilin myös, että tilaisin kotisiivousken niin, että siivoojaa käy meillä juuri ennen reissua. En sitä ikinä kuitenkaan toteuttanut, mutta onneksi tällä oli siistimpää kun olin muistanut.

Oman kodin näkee taas jotenkin selkeämmin, tavallaan kuten ehkä vieraan silmin. Täällä asuessa tottuu niin keskeneräisiin juttuihin, mutta nyt paljaat silmät oikein pompsahtivat silmille. Jos ei sataisi kaatamalla, lähtisin varmaan nyt heti rautakaupaan ja tekisin olkkarin kesken jääneen seinärempan loppuun. Samalla myös huomasin, että onpas meillä kiva koti. Ei meillä täydellistä tai kauhean hienoa ole, mutta just meille sopivaa, kotoisaa.

Lapset lähtivät hetki sitten isälleen ja tarkoituksenani olisi pistää nyt hihat heilumaan. Kuten oli tarkoitus jo eilen illalla. Tuli lomailtua nimittäin vähän aiottua rennommin ja nyt to do-lista sekä vastaamattomien sähköpostien jono on niin pitkä etten uskalla edes katsoa.

Sen sijaan olen eilen ja tänään metsästänyt uusia Pokemoneja, katsonut OITNB:ta, etsinyt istelleni täydellistä koululaukkuja ja jäänyt koukkuun YouTubesta löytyviin videoihin, joissa näitä laukkuja esitellään. Siis kuinka käteviä!

Kaikkien rästitöiden sijaan, olenkin tässä nyt päivän pähkäillyt että voisiko ostaa itselleni jonkun vähän hienomman laukun kouluunpääsyn ja lähestyvien kolmekymppisten kunniaksi. Alan tulla siihen tulokseen, että kyllä. Ja sitten haluan tehdä samanlaisen videon.

Kiva olla kotona taas. Ja ikävöidä samalla takaisin Espanjaan. Perus.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Nyt reissussa ollessa blogi päivittyy selvästi normaalia hitaammin. Olen kuitenkin snäppäillyt melko ahkerasti ja siksi latasinkin kaikki matkan aikana puhelimeet kertyneet videot YouTubeen! Laatu ei ole parasta ja pystyvideot toimivat pahaiten kännykkällä katsottuna, mutta niiden kautta pääsee ainakin vähän paremmin meidän reissufiilikseen mukaan! Eihän niissä juurikaan mitään järkeä ole, mutta enpä tiedä onko tässä meidän menossa muutenkaan 😀

Tilatkaa siis ihmeessä kanava ja käykää katsomassa videoita, ne on jaettu aina yhden päivän pätkiin. Videoita on muutenkin pyydetty monesti jo varmaan parin vuoden ajan, joten ehkä tämä toimii nyt näin alkuun ja yritän panostaa sitten paremmin laatuun (ja sisältöön) sitten reissun jälkeen 🙂 Videoita YouTubesta löytyy nyt 11 päivältä ja tulossa vielä kymmenen lisää!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Muistan vielä hyvin kun ensimmäisen kerran lähdin poikien kanssa yksin reissuun. Se oli reilu kolme vuotta sitten ja Elvis oli vielä aika pikkuinen, 1,5 vuotias. Lensimme viisi tuntia, silloinkin tänne Malagaan. Elviksellä ei ollut omaa paikkaa, vaan hän matkusti sylissäni.

Oltiin matkustettu lentäen aiemmin kyllä Kaapon kanssa, mutta silloin meitä oli kaksi aikuista ja yksi lapsi. Nyt toisinpäin. Ajattelinkin että yksin kahden lapsen matkustessa tärkeintä on ottaa mahdollisimman rennosti. Ja mielestäni se oli paras neuvo silloin ja edelleen.

Eka kerta yksi -ja kolmevuotiaiden kanssa lentokoneessa ei rehellisesti sanottuna ollut mitään kauhean hauskaa. Aamuyöllä lähteneessä koneessa meillä oli vain kaksi paikkaa. Käytävapaikalla istui ei niin avualias eikä lapsiystävällinen isoskokoinen keski-ikäinen mies. Itku raikasi ja vertakin tuli, mutta siitä selvittiin.

Olen kiitollinen itselleni, että karmeasta ekasta kerrasta huolimatta jatkettiin reissaamista. Jo parin kerran jälkeen homma nimittäin selkeni myös lapsille. Nykyään en voisi parempaa reissuseuraa kaivata. Niin kentällä -kuin koneessa olokin menee ihanan rennosti. Sillä lapset tietävät mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten kuuluu olla.

Eilinen matka meni taas paremmin kuin ikinä. Lento lähti niin aikaisin, etten ehtinyt itse nukkumaan edellisyönä yhtään. Minä sain nukkua rauhassa, kun pojat ottivat myös torkut omaan tahtiinsa, pelailivat ja kävivät itse (!!!) vessassa.

Ihanaa olla taas täällä, ilma on lämmin (kuuma) ja aurinkoinen. Uiminen on tällähetkellä aika suuri hitti. Täällä paikalliset juhlivat jo tänään juhannusta yöllä ja huomenna meillä on täällä grillibileet!

Snäpistä (minttummm) kannattaa seurailla menoa, samoin YouTubeen tulossa pian videoita! Ihanaa Juhannusta!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.