ONKO OIKEIN MAINOSTAA LAPSILLE?

19/11/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eilen täyttyi ärsytyskynnys. Meillä kotona ei ole näkynyt telkkarikanavia vuosikausiin. AppleTV:n kautta tai YLE Areenasta lapset saavat katsoa tiettyjä ohjelmia. Melko sama homma isän luona. Nyt pojat olivat kuitenkin viime viikolla mummolassa, jossa näkyy MTV Junior. Ei siinä mitään, ihan hyviä ohjelmia sieltäkin varmasti tulee ja kivaa vaihtelua lapsille, mutta ne mainokset! ARGH!

Sain eilen kuulla Kaapolta, että Joulupukille ei kuulu enää kirjoittaa perinteistä kirjettä, vaan nyt pitää ladata iPadille sovellus ja valita siihen kaikki lahjat BR-leluilta. Elvis taas kertoi toivovansa lahjaksi jotain yllätyspökälettä. On tullut uusia ällöttäviä yrjöäviä ja kakkaavia pikkukoiria. Joo, kuulostaa tosi kivalta, todella kehittäviä leluja hei! Toki tiedän nyt joka ikisen muunkin uutuuslelun ja etenkin sen, että mikä niistä on tarkoitettu tytöille ja mikä pojille. Ja väliin pari karkkimainosta. Hei niillä kaikilla lapsilla oli sellaiset kaulassa roikkuvat tikkarit!

Lapsille mainostaminen tuntuu itsestäni ainakin melkoisen moraalittomalta. Lapsille kun menee kaikki läpi, ja nuo mainokset ovatkin pääosin ihan soopaa. Lapset eivät osaa vielä kyseenalaistaa asioita samalla tavalla kun aikuiset. Jos telkkarissa sanotaan että tämä kakkapökäleleu on tosi siisti ja olet ihan out jos et sellaista omista, niin he uskovat. Tai että kaikilla tytöillä pitää olla tämä ylimeikattu nukke, jotta kavereita riittää. Ja niin edelleen. Herranjestas. Kyllä ne lapset oppivat sen kuluttamisen muutenkin, kun mainostamalla krääsää ja kieroutuneita mielikuvia heti pienestä pitäen.

Ymmärrän että mainoskanava on mainoskanava ja raha tulee niistä. Mutta lastenohjelmien yhteyteen toivoisin kyllä jotain rajoituksia. Onko esimerkiksi oikein yhden ohjelman välissä näyttää kymmenen erilaista lelu, peli -ja karkkimainosta? Kehoittaa lapsia pyytää vanhempiaan latamaan tableleille erilaisia sovelluksia, ostamaan sitä sun tätä?

Minä latasin eilen tabletille sitten sen perhanan joululahjatoive-sovelluksen. Lapsi toivoi sitä itku silmässä. Ei Joulupukille kuuluu enää kirjoittaa, hän sanoi. Ei Joulupukki muuten saa tietää mitä lahjoja haluan. Jonkin aikaa siinä sovellusta katsellessa hän totesi, tehdään sittenkin se oikea kirje, se on paljon kivempi. Parin lelun ja pelin lisäksi joululahjatoivelistassa on nyt myös hotelliyö kylpylässä, ranneke Anrgy Birds puistoon sekä pallomereen pääsy. Näitä ei onneksi lelukaupasta saa.

Nämä ajatukset ovat siinäkin mielessä ajankohtaisia, sillä huomenna vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden teemana on lapsiperheiden köyhyys. Yli 100 000 Suomessa asuvaa lasta elää pienituloisissa kotitalouksissa. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Köyhyys koskee kuitenkin yhä useammin myös perheitä, joissa vanhemmat ovat työssä. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt nousuun ja tällä hetkellä maassamme noin joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus aiheuttavat enenevässä määrin taloudellista ahdinkoa lapsiperheissä.

Lapsiperheiden köyhyyttä ei tule vähätellä, sillä köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia ja häpeää sekä lisää mielenterveysongelmia. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä. Ajatelkaa miltä kaikki nämä mainokset tuntuvat lapsista, jotka tietävät etteivät sellaisia leluja ole mahdollista saada tai ettei ole mahdollisuutta edes yhteen karkkipäivään viikossa? Ei näin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

DUPLO ARVONTA

27/03/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääsiäinen merkitsee monelle mukavaa yhdessäoloa perheen kanssa, leikkiä ja läsnäoloa. Kenties pääsiäispupu tuo lapsille muunkin yllätyksen kuin suklaata, sellaisen jolla voi leikkiä tuntikausia ja oppia uusia asioita? Itseasiassa pupu toi meille jo sellaisen ja yhdelle lukijalle olisi samanmoinen setti jemmassa myös!

Lego Duplpo on juuri tuonut markkinoille uuden MY FIRST-sarjan perheen pienimmille. Ajatus näiden tuotteiden takana on se, että lapset oppisivat leikkien asioita arkielämästä, vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. Itse olen ainakin huomannut että leikki on paras tapa oppia. Olen myös udeasti kertonut, että legot ja duplot ovat oikeastaan ainuita leikkejä joita jaksan heti tuskastumatta lasten kanssa leikkiä.

Arvon siis kuvissa näkyvät Ensimmäinen Maatilani sekä Ensimmäinen Traktorini-setit yhdessä. Ne on monemmat kehitetty tukemaan pienten lasten oppimista leikin kautta. Molemmat sarjat sisältävät värikkäitä ja kuvioituja palikoita, joista rakentuu hauskoja tarinoita elämästä maatilalla. My First-leikit tukevat myös kielenkehitystä sekä värien sekä numeroiden oppimista.

Tutkimuksen osoittavat, että leikkisä oppiminen on erittäin tehokas tapa oppia (vielä aikuisenakin!), sillä siinä oppiminen tapahtuu käsillä tekemisen kautta. Käsillä puuhastellen myös ajatus pysyy mukana. Leikkisän oppimisen avulla lapsella on mahdollisuus tutustua uusiin asioihin sekä nähdä maailma uudesta näkökulmasta. Keksiä uutta ja ratkaista erilaisia pulmia. Lapsi pääsee käyttämään kekseliäisyyttään, omia ideoitaan ja omaperäisyyttään ongelmanratkaisuun. Vanhempana tätä on hienoa seurata vierestä.

Laitetaan siis heti opettavainen ja hauska pääsiäisarvonta käyntiin. Kommentoi alle mikä on Elviksen lempihedelmä (oikea vastaus löytyy alla olevasta videosta), kaikkien osallistujien kesken arvon Ensimmäinen Maatilani sekä Ensimmäinen Traktorini-setin. Arvonta aikaa on tiistaihin, 31.3.15 saakka! Iloista viikonloppua!

Yhteistyö / Duplot saatu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KENEN LEGOT NE OLIKAAN

18/11/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Löysin tänään itseni istumassa lastenhuoneen lattialta, korjailemasta lasten lego-poliisiasemaa. Ei siinä mitään, mutta kun olin yksin kotona ja lapset isänsä luona. Asettelin ukkeleita paikoilleen, poliisi vartiotorniin ja kahvikuppi käteen, toinen konttorille tietokoneen ääreen passihakemuksia näpyttelemään, mopopoliisi rosvoja pidättämään ja yksi onneton roisto putkan pöntölle istumaan… Ööh, piti kyllä tehdä jotain ihan muuta.

Pojat saivat Legolta pikkujoululahjaksi ihan älyttömän kokoisen poliisiasema-legohässäkän, joka liiottelematta sisältää noin viisi miljardia osaa. En ole koskaan nähnyt heidän siivoavan huonettaan niin nopeasti, kun viime perjantaina lupasin aseman koota heti kun huone olisi vain siisti. En myöskään tajunnut miten yksityiskohtainen ja miten monesta eri osasta asema koostuisi. Sen sisältä löytyy vessasta pienet hanat, toimistolta niin kahvinkeittimet kuin vesiautomaatitkin. Varustehuoneessa rivissä ovat kiikarit, radiopuhelimet, valolyhdyt ja minikokoiset käsiraudat. Autoissakin on toki kaikki mahdolliset vilkuista taustapeileihin ja nopeusmittareihin.

Koko höskän kokoamiseen meni melkein neljä tuntia. Siis huh, välissä tosin syötiin nopeasti, mutta silti! Siinä kokoamisen lomassa monta kertaa vannotin poikia että tätä ette sitten riko heti! Pojatkin huomasivat miten iso urakka oli, ja vain muutaman kerran kuulin tuskastuneen huokauksen että milloin se on valmis? Ja ah sitä kehujen määrää kun viimeinenkin poliisihelikopteri sai tarrat kylkeen. Äiti sä olet ihan sika taitava! Hahaha, niin olenkin.

6-12 vuotaille takoitettu asema on jo saanut pariin otteeseen osumaa, mutta yllättävän hyvin se on kaikenkaikkiaan pysynyt kasassa hurjimmisakin vankilapaoissa. Ladatessani viikonloppuna kuvan asemasta omaan facebookkiini eräs kaveri kommentoi että haluan nähdä karatepotkun jolla rakennelmani rikotaan. Mutta ehei, sellaista ei ole tulossa. Minä pidän siitä huolen, vaalin ja suojelen ja ehkä välillä vähän salaa käyn leikkimässäkin.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

JUNALEIKIT

28/10/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aikainen herätys aamulla, kiire päiväkotiin, kiire työjuttuun, seikkailua toisessa kaupungissa, vieraiden ihmisten tapaamista, kuvaamista ja haastettelua, pitkä matka takaisin kotiin, kauppareissu, työposteihin vastaamista, tulevien postausten valmistelua, kiireellä lapsia tarhasta hakemaan… Kotiin päästessä sitä ei ihan ensimmäisenä jaksaisi alkaa miettimään ruoanlaittoa, enkä sitä tänään tehnytkään. Vaan istuimme kaikki yhdessä lastenhuoneen lattialle ja otimme junaradan esiin.

Etenkin nyt kun lapsia on kaksi, ja heillä on seuraa toisistaan, tulee sitä ihan liian harvoin leikittyä yhdessä. Hektisessä arjessa on välillä vaikea pysähtyä. Kaiken ajan haluaisi käyttää tehokkaasti, tai sitten sen hengähdystauon haluaa käyttää ihan vain itseensä. Mutta taas tuli huomattua että rauhallinen junaradan rakentelutuokio on sekin rentouttavaa. Ja samalla saa viettää aikaa rakkaimpiensa kanssa, vaikkakin vähän väsyneenä, niin olla siinä vain läsnä. Ei kelloon katsomista tai kännykän näpräämistä, leikkiä vaan. Tai no, oli sitä leikkien lopuksi napattava muutama kuva, ennen kun aurinko laski kokonaan. Mutta tuon, ehkä reilun puolentunnin leikkimisen jälkeen kotona on valinnut jotenkin paljon hyväntuulisempi ja rauhallisempi harmonia, kun useinmiten.

Saimme vähän aikaa sitten valita Lekmeriltä testiin muutaman uutuuslelun. Ja itseassa minä valitsin ne poikien puolesta. Nimittäin Duplojen lisäksi, nuo junat ovat ainoat lelut joilla lasten kanssa jaksan leikkiä. Muuten kun nuo poikien leikit ovat melko ukkeli -ja riehumispainotteisia. Junaradan rakentelun äärelle pojatkin aina rauhoittuvat, ja samalla voi höpötellä mukavia vaikka päivänkulusta. Brion junat ja radat ovat lisäksi laadukkaita ja sellaisia leluja, jotka aion pistää talteen sitten kun pojat junaleikeistä kasvavat ulos. Ja noihin junaleikkeihin on kiva yhdistellä myös vaikka autoja ja muita puupalikoita.

Kuinka usein te muuten leikitte lastenne kanssa? Podetteko ikinä huonoa omaatuntoa siitä, että aina tuntusisi olevan niin paljon kaikkea muuta tekemistä? Vai istutteko alas leikkimään aina kun lapsi pyytää ja jätätte kaiket muut hommat odottamaan?

Niin ja tykkäättekö muutkin tarjota lasten leikkihin samoja klassikkoleluja joilla itse pieninä leikitte? Mitä leikkejä ja millä leluilla kaikista mieluiten lasten kanssa leikitte ja mitkä taas ovat inhokkeja?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.