Jännittävän aamun jälkeen olimme kuin olimmekin kaikki ajoissa valmiina lähtöön kun limusiininkuljettajamme soitteli alhaalta. Kaapo ja Elvis olivat aiemmin pohtineet että häihin kuuluu aina mennä valkoisella limusiinilla, ja sellaisen minä sitten yllätyksenä heille tilasin. Tai oikeastaan en lopulta osannut pitää yllätystä, mutta poikien kanssa me yllätimme kyllä kaikki muut juksatessamme, että ihan tavallinen tilataksi tulisi meitä hakemaan. Minulle olisi käynyt ihan tavallinenkin auto, mutta huomasin että tämä limusiini-asia oli tärkeä lapsille, joten oli kiva huomioida heitä tällä tavalla myös heille hyvin jännittävänä päivänä.

Limusiinissa oli täysi bile-meininki päällä. Ikkunat olivat tummennetut ja sisäosaa koristi eriväreissä vaihtuvat neonvalot. Seinissä olevissa näytöissä pyöri musavideoita ja tunnelma oli katossa vielä Daruden Sandstorm-kappaleen tullessa remixinä kolmannen kerran puteen. Tässä vaiheessa tunnelma rentoutui, sillä eihän sille voinut kun nauraa. Kuitenkin kun auto kurvasi kirkon eteen ja näin sisään astelevia vieraita palasi jännitys uudestaan. Itseasiassa istuin aika pitkään yksin autossa, sillä en halunnut kenenkään näkevän minua etukäteen.

Avioliittomme siunattiin upeassa Johanneksenkirkossa. Ruotsinkieliseen seurakuntaan kuuluva kirkko on yksi Suomen hienoimmista kirkoista ja siksi myös hyvin suosittu. Meille sanottiinkin aluksi ettei vapaita aikoja enää tälle vuodelle olisi, mutta yllättäen sieltä löytyikin peräti kaksi vapaata aikaa joista saimme valita. Toinen heinäkuun lopulle ja toinen elokuulle. Ensimmäinen kuukausi meillä meni kuitenkin lähinnä miettiessä että miten ja missä kaiken järjestämme, vaivihkaa kyselimme sukulaisiltamme että ovatko he miten Suomessa ja onko heillä jotain kyseisille viikonlopuille. Vasta kesä-heinäkuun vaihteessa saimme vihdoin lyötyä päivän lukkoon ja aloitettua häiden valmistelun.

Kerroinkin jo aiemmassa postauksessa, että vaikka kirkko oli todella suuri ja vieraita tilaisuudessa noin 80, oli kirkossa ihana intiimi tunnelma. Kirkko ei tuntunut yhtään liian isolta tai pramealta. Kaikki oli ihan täydellistä. Siunaaminen tapahtui pyynnöstämme suomeksi ja pappimme oli aivan ihana. Hän puhui kivan rennosti ja kauniisti perheestä, parisuhteesta ja rakkaudesta.

Meille oli tärkeää että saimme vannoa rakkautta rakkaidemme läsnäollessa ja vaikka en itse kuulu kirkkoon, halusin tehdä sen siellä. Tämä tarinamme on ollut niin mieletön ja täynnä niin suuria tunteita, että sen julistamiseenkin tarvittiin yhtä mahtipontinen paikka. Myös se että isäni saattaisi minut alttarille oli asia jonka tahdoin ehdottomasti kokea. Vaikka jännityksen takia osa seremoniasta menikin vähän ohi, niin sitä en kyllä unohda ikinä <3

Siunaamisen ja riisinheiton jälkeen meidän oli tarkoitus jäädä vielä kirkon eteen ottamaan kuvia ennen juhlapaikalle siirtymistä. Juuri silloin satoi kuitenkin aivan kaatamalla ja saimme juuri ja juuri napattua vain yhden yhteiskuvan. Olimme koko viikon seuranneet säätiedotuksia, jotka myös muuttuivat päivittäin. Häitä edeltävänä päivänä oli kuitenkin melko selvää, että juuri siihen aikaan sataisi. Ja niin totta tosiaan oli. Meillä olikin sitten varasuunnitelmana käydä nostamassa maljat kirkon ihan vieressä olevassa tilassa. Siellä oli pientä yllätysohjelmaa ja rentoa oleskelua hetken ennen kun matka juhlapaikalle koitti.

Hääautomme oli hienoin jota olen koskaan nähnyt. Sateen vuoksi emme ajaneet katto auki, mutta senkin edestä sisällä oli sitten koristetta. Ja shampanjaa sekä lempimusaamme. Ajelimme pienen kunniakierroksen ikkunat auki ihmisille vilkutellen (ja kimppua ulkona heilutellen). Oli tosi ihana nähdä ihmisten aidosti riemastuneita ja iloisia ilmeitä ja eleitä. Meillä oli myös hauska kohtaaminen muutaman tutun sekä yhden polttariporukan kanssa.

Sillävälin kaasot olivat laittamassa juhlapaikkaamme kuntoon, mutta kerron siitä sitten lisää toisessa postauksessa!

KUVAT TEEMU HÖYTÖ 

Normaalisti kyselisin että onko Flown jälkeistä elämää, mutta nyt mielessä pyörii enneminkin että onko häiden jälkeistä elämää? Viimeiset pari viikkoa ollaan säädetty hääjärjestelyiden sekä kesälomien loppumisen merkeissä ja ekaa kertaa ikinä pääsi Flow salakavalasti yllättämään. En ollut ehtinyt valmistautua siihen yhtään! En ollut tutkinut minulle uusia atristeja, fiilistellyt kuuntelemalla lempibiisejä tai miettinyt mitään vaatteita valmiiksi. Oikeastaan kävin vain nopeasti hääpuvun sovittamisen jälkeen kotona ja yhtäkkiä löysinkin itseni kolmen päivän ranneke kädessä festarialueelta.

Olemattomasta ennakkovalmistautumisesta huolimatta oli jälleen kerran ihana festariviikonloppu. Vaikka puhelin hajosi ja myrsky yllätti. Tunnelma oli alusta loppuun ihana, kaikkialla tosi kaunista ja ihmiset hyväntuulisia. Oli myös eritysen ihanaa viettää ekaa festaria vaimona ja fiilistellä sunnuntaina rakkauspäissä Frank Oceania, jota kuuntelimme kun ekan kerran heräsimme aamulla yhdessä.

Kiitos Flow 2017!

Viime viikonloppuna poikaystäväni soitti ja käski vaan pakata lapset ja kameran mukaan, hän tulisi hakemaan meitä jonnekkin vartin päästä. En osannut yhtään arvata että minne hän meidät veisi, ajattelin että ehkä Ikeaan, vaikkakin ihmettelin että mitä sillä kameralla siellä tekisin. Hypin autonpenkillä onnesta, kun yhtäkkiä edessä avautui metsänlaita ja monta metriä korkeita ja kukkivia alppiruusuja.

Täytyy sanoa, että olen vähän huvittuneena seurannut eripuolella internettiä olevia keskusteuja siitä, miten ihmisiä ärsyttää kun bloggaajat ovat löytäneet Haagan Alppiruusupuiston tai Roihuvuoren kirsikkapuupuiston. Toki insta ja blogit ovat olleet täynnä kuvia näistä paikoista, mutta kun kerran näissä paikoissa kukkii vain hetken kerran vuodessa, niin tottakai se tuntuu hetkellisestä siltä että kaikki ovat siellä. Niinkun ehkä ovatkin.

Itse olin ensimmäistä kertaa nyt Alppiruusupuistossa ja se teki kyllä todella vaikutuksen. Olin kuullut siitä vasta muutama vuosi sitten, mutta autottomana ei ole tullut sinne aiemmin mentyä. Aikoinaan suoaluuena ollut metsikkö kuivatettiin ja ojitettiin 70-luvulla, jolloin myös ensimmäiset Alppiruusut sinne istutettiin. Myöhemmin paikalle on istutettu myös alppiruusun sukulaista puistosaleaa. On ihan mielettömän näköistä kun korkealle kohoavan mänymetsän keskellä kasvaa monta metriä korkeita värikkitä kukkia.

Joten vaikka kaikkialla näkyvät alppiruusut tuntuvat tulevan korvista ulos, niin suosittelen oikein lämpimästi käymään paikalla. Se on niin hieno. Hiljattain kunnostettuja pitkospuita pitkin pääsee muuten helposti liikkumaan vaikka lastenvanujen tai pyörätuolin kanssa ja kukkien sekaankin saa mennä.

Panikoin koko viime viikon, että minkähänlaisissa sade -tai toppavarusteissa sitä joutuisi kesän ekoille festaireille varustautumaan. Säätiedotus ei lupaillut hyvää, mutta viikonlopun lähestyessä ennustus alkoikin näyttämään jo vähän paremmalta, ja loppujen lopuksi saimmekkin festaroida lämpimissä ja aurinkoisissa kesätunnelmissa.

Sideways järjestettiin nyt kolmannen kerran Helsingin Teurastamolla ja samoin tämä oli myös itselleni kolmas kerta siellä. Sen lisäksi että festareilla oli jälleen ihana tunnelma, hyviä esiintyjiä, kivan värikästä ja monipuolinen ruoka -ja juomatarjonta, kaiken kruunasi se, että omaan sänkyyn pääsi nukkumaan pyörällä huristaen muutamassa minuutissa. Meinaan siitä syystä tänäkin vuonna keskittyä vain kotikaupungin festaritarjontaan, vielä olisi edessä ainakin VISIO sekä Flow.

Teurastamo alueena toimii festareille tosi hyvin. Vanhassa tehdasmijöössä on tunnelmaa, sopivasti rosisuutta ja hienoja ykistyiskohtia. Punatiili, sininen taivas ja Vallilan kanssa yhteistyössä festareille teetetyt värikkäät kuosit toimivat kauniisti yhteen. Oli ihanaa, hassua ja hauskaa, ja kiva kun niin moni teistä lukijoista kävitte moikkaamassa!

Koska ulkona vihertää kesäisesti, aurinko lämmittää ja olen selvästi hyvin vihetynyt listoihin, on aika kirjata perinteinen kesätekemiset-lista! Minusta on hauska aina kesän alussa listata asioista, mitä tahdon ehdottomasti tulevana kesänä tehdä. Elokuun lopulla voi sitten katsoa, että mitkät rastit tuli suoritettua ja mitä kaikkea uutta ja yllätäävään listaan myös tuli.

Kesällä 2017 haluan:

– matkustaa kavereiden kanssa rantalomalle
– matkustaa lasten kanssa kaupunkilomalle
– mökkeillä
– nukkua teltassa rannalla
– pyöräillä paljon
– hengailla rannalla
– hengailla puistoissa
– syödä kiloittain vesimeloonia, mansikoita ja mustikoita
– ruskettua ja saada paljon pisamia
– myydä kirppiksellä
– pussailla
– käydä vumeissa
– veneillä / purjehtia
– nukahtaa ulos
– kasvattaa jotain syötävää viljelylaatikossa
– käydä jossakin Helsingin edustan saarista
– saunoa
– juoda hyvää viiniä
– käydä festaireilla (sideways, visio, flow ja ehkä joku jossain ulkomailla)
– sienestää ja marjastaa
– seikkailla
– löytää uusia paikkoja
– uida metsän keskellä lamessa
– grillata
– opettaa elvis ajamaan ilman appareita
– käydä stadikalla
– vaalentaa lisää hiuksia
– kastua sateessa
– viettää päivän sängyssä
– tutustua uusiin ihmisiin
– relata

Mitäs kesäsuunnitelmia teillä on?