Olen tuijottanut tätä tyhjää sivua aamusta saakka, mutta en tiedä mitä kirjoittaisin. Olen edelleen yhtä sanaton kun olin lauantai-iltana. Seisoin jähmettyneenä lavalla, ihmisten taputtaessa ja salamavalojen räiskyessä. ”Miltä nyt tuntuu?” juontaja kysyi. Jännitti niin paljon etten muista yhtään mitä vastasin.

Kun aamun pikkutunteina palasimme juhlista, olin varma että heräisin aamulla ja olisin vain kuvitellut kaiken. Otin palkintotaulun varmuudeksi viereeni sänkyyn. Miksi sitä onkaan niin vaikea ottaa kunniaa ja kehuja vastaan?

Minut valittiin nimittäin Inspiration Blog Awardseissa vuoden inspiroivimmaksi Lifie vaikuttajaksi. Siis minut. Minttu Mäntysalon. Minut, joka vaan kerran alkoi kirjoittelemaan blogia ilman mitään tietämystä niistä, kiinnostui vähän myös valokuvaamisesta, alkoi latailemaan instaan kuvia ja höpöttelemään snäppiin.

On hienoa että ihan olemalla oma itseni ihmiset ovat kiinnostuneita ajatuksistani. On hullua että tekemisilläni ja sanomisillani voin myös vaikuttaa muihin ihmisiin. Ja sitä minä kuulemma nykyään olen, en enää vain bloggaaja, vaan vaikuttaja.

Tämä on ihan mieletön kunnia. Ammattimainen raati valitsi juuri minut satojen joukosta. Siis edelleen, MINUT? On niin hienoa että sydämellä tekemistä arvostetaan. Arvostetaan tietynlaista erilaisuutta, aitoutta, epätäydellisyyttä.

Tunnustus ei olisi voinut myöskään sattua yhtään parempaan ajankohtaan. Tämä auttaa taas jaksamaan paremmin uuden, ajoittain melko raskaan, arjen kynnyksellä. Opiskelut, lasten kasvaminen ja sen myötä muuttunut vanhemmuus sekä henkilökohtaiset ihmissuhdekiemurat ovat vieneet aikaa blogilta. Olen tuntenut siitä kovia omantunnontuskia.

Onneksi minulla kuitenkin on tämä blogi ja onneksi voin jakaa tänne myös niitä raskaampia hetkiä. Vertaistuki on parasta, joten inspiroidaan jatkossakin toisiamme, eikö vaan?

Olen todella todella otettu tästä palkinnosta. Vaikka omaan mielestäni melko hyvän itsetunnon, saa tällainen huomio olon todella nöyräksi. Olen ylpeä itsestäni, mutta samalla mietin, että onkohan tässä nyt kuitenkin käynyt joku virhe 😀

Joten, miltä minusta nyt tuntuu? Ihanalta, kamalalta, hienolta, hämmentyneeltä, kiitolliselta, vaivaantuneelta, onnelliselta, häkeltyneeltä, hassulta, kivalta, mahtavalta, parhaalta, upealta, mainiolta, fantastiselta, erinomaiselta, verrattomalta, loistavalta, sikasiistiltä. Ihan siltä samalta Mintulta kun aina.

KIITOS ♡

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Osa varmaan huomasikin uutisista alkuvuodesta, että Indiedays ja Blogirinki yhdisivät voimansa, kun monimediayritys Kaleva osti näitä osake-enemmistön. Meille bloggaajille tämä muutos on näkynyt siinä, että tuonne toimisto -ja myyntitiimiin on tullut uusia kasvoja. Uusia blogituttavuuksiakin on tullut. Teille lukijoille tämä on tuskin näkynyt sitten mitenkään? Paitsi nyt.

Blogeissa mikään ei muutu. Samalla tutulla tyylillä mennään eikä osoitekaan vaihdu. Kuitenkin kun kaksi portaalia ”yhdistyy” voi tuloksena olla melkoinen sillisalaatti. Siksi päätettiinkin perustaa kolme blogiportaalia. Foodlover joka nimensä mukaan kokoaa alleen ruokajuttuja, Indedays joka keskittyy enemmän sitten muotiin ja kauneuteen – ihan niinkun alkuaikoinakin ja sitten Lifie, josta löytyy nämä elämänmakuiset jutut. Kuitenkin vaikkapa oma blogini löytyy noista kaikista, mutta riippuen sitten postauksen aiheesta, niin vain kyseiseen portaalin etusivulta. Meitä pääbloggaajia, tai kuten nykyään sanotaan vaikuttajia, jokaisessa portaalissa on viitisentoista, mutta nostoja sivuille tulee yli viidestäsadasta blogista – lukemista siis riittää!

Tämän uudistuksen tarkoituksena on nimenomaan palvella teitä ja helpottaa kiinnostavan sisällön löytämistä. Voi nimittäin olla turhauttavaa etsiä vaikkapa inspiraatiota viikonlopun illanvieton tarjoiluille, kun vastaan tulee vain postauksia uudesta sohvasta, kynsilakkatutoriaaleja tai kasvastuspohdintoja.

Homma siis rullaa entiseen tapaan, ainut mikä muuttuu on tuo pieni logo tuolla ylhäällä. Sitä klikkaamalla pääsee muuten aamulla avautuneelle uudelle sivulle. Itseäni ainakin kiinnostaa kuulla mielipiteitä! Vaikka mikään ei periaatteessa muutu, ovat tällaiset uudistukset aina tosi jännittäviä!

Niin ja toinen juttu! Sain eilen kuulla olevani TOP10 joukossa Inspiration Awards äänestyksessä!! <3 Kiitos ihan mielettömän paljon äänistänne! Vielä tämän viikon voi käydä antamassa äänensä mielestään inspiroivimmalle blogille. Awardseja vietetään parin viikon päästä ja tuttuun tapaan luvassa on mahtava ilta tunnelmineen, tarjoiluineen ja esiintyjineen (Elias Gould!! <3 <3 ). Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan myös yhteensä viisi avecillista lippupakettia juhliin!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yritin tässä juuri muistella että kuinka monta vuotta olen ollut Instagramissa. Ehkä neljä tai viisi. Sinä aikana siellä on tullut julkaistua yli kolmetuhatta kuvaa. Blogia olen kirjoittanut pian kuusi vuotta. Blogikirjoituksia näyttäisi olevan kasassa reilut 1500 kappaletta. Snapchattiä taas olen käyttänyt aktiivisesti ehkä puolisentoista vuotta. Siellä snäppitulos on yli 10 000. Facebookista sitten puhumattakaan.

Teiniajoilta minulla ei ole yhtäkään päiväkirjaa tallella. Tavallaan se harmittaa, tavallaan taas ehkä ihan hyvä 😀 On kuitenkin kiva pitää nyt vähän modernimpaa lukua elämästään. Tykkään käydä aina välillä juurikin vaikka instasta katselemassa että mitäs sitä olinkaan tehnyt ja kauhistelemassa että ONKO TOSTAKIN JO SATANELJÄTOISTAVIIKKOA!?

Aina välillä kuitenkin mietin, että mitäs vaikka kolmenkymmenen vuoden päästä? Edelleenkö nämä muistot ovat silloin tallessa? Mitäs jos blogi joskus vahingossa katoaa taivaan tuuliin tai insta lakkaa olemasta? Toisaalta, ne parhaat muistot elävät toivottavasti mielessä ja sydämessä mukana. Mutta olisi kiva sitä jättää jälkeensä jotain konkreettista lapsille, lapsenlapsille ja lapsenlapsenlapsille.

Olisi ihanaa jos olisi aikaa, tai viitseliäisyyttä, kirjoittaa käsin ja kehittää valokuvia. Toisaalta nekin voivat yhtä hyvin tuhoutua tai hävitä siinä missä digitaaliset tallenteetkin. Kai se on vain ihmisellä joku sisäänrakettu tarve jättää muistoja itsestään? Mites te muut, kirjoitatteko päiväkirjaa tai tallennatte muistoja jollain muulla tavalla?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Nyt reissussa ollessa blogi päivittyy selvästi normaalia hitaammin. Olen kuitenkin snäppäillyt melko ahkerasti ja siksi latasinkin kaikki matkan aikana puhelimeet kertyneet videot YouTubeen! Laatu ei ole parasta ja pystyvideot toimivat pahaiten kännykkällä katsottuna, mutta niiden kautta pääsee ainakin vähän paremmin meidän reissufiilikseen mukaan! Eihän niissä juurikaan mitään järkeä ole, mutta enpä tiedä onko tässä meidän menossa muutenkaan 😀

Tilatkaa siis ihmeessä kanava ja käykää katsomassa videoita, ne on jaettu aina yhden päivän pätkiin. Videoita on muutenkin pyydetty monesti jo varmaan parin vuoden ajan, joten ehkä tämä toimii nyt näin alkuun ja yritän panostaa sitten paremmin laatuun (ja sisältöön) sitten reissun jälkeen 🙂 Videoita YouTubesta löytyy nyt 11 päivältä ja tulossa vielä kymmenen lisää!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Scholl & Indiedays yhteistyö

Eilen oli taas hauskin ilta sitten naismuistiin. Sellaiset jutut, kun ei oikeastaan tiedä juurikaan mitä tuleman pitää, ovat aina niitä parhaimpia. Eikö vaan? Scholl kutsui muutaman bloggaajan ystävineen nimittäin viettämään iltaa ympäri Helsinkiä. Meille oli luvassa erilaisia rasteja yllätyksineen ja niitä lähdimme sitten porukalla suorittamaan. Ihan aluksi meistä jokainen askarteli omiin kenkiimme sopiviksi uudet Scoll GelActiv Everyday pohjalliset, jotta rasilta toinen kulkeminen sujuisi mahdollisimman mukavasti. Pohjalliset tekivät omista ihan tavallisista tennareistani ihan supermukavat, sillä pohjallisten kaksi erityyppistä geelipintaa vaimentavat pienimmätkin iskut ja tärähdykset. Jalat eivät tuntuneet yhtään väsyneiltä rastien jälkeen, vaikka reilun 3870 askeleen voisi kuvitella toisin.

Ihan aluksi nimittäin kävimme ottamassa alkudrinkit A21 coctail loungessa, sen jälkeen kipaisimme alkupaloille mainioon The Cockiin. Alkuruoan jälkeen törmäsimme Kasarmintorilla hahmoon nimeltä Rööperin Roope, joka piti sellaisen turistikierroksen ympäri punavuorta, että myös Tena olisi tässä vaiheessa ollut oiva yhteistyökumppani. Pääruoan nautimme intiimissä Hello Darlingissa, jonka jälkeen seuraamme liittyi myös mies ja kitara. Ihan vaatimaimattomasti kuljimme letkassa keskiviikkoiltana pitkin Helsingin katuja, laulaen kävelyyn ja kenkiin liittyviä biisejä. Mitä muuten on yllätävän paljon. Laulutuokio huipentui Ruttopustossa kuorossa vedettyyn Tinakenkätyttöön. Tästä kipaisimme vielä Kiilaan jälkkäreille. Tähän mennessä askeleita oli kertynyt 3870. Oma iltani ei tosin päättynyt vielä tähän, kipinkapin vielä kotiin ja koiran kanssa lenkille. Eikä tuntunut missään.

Illan aikana juteltiin (ja naurettiin) paljon, joten jutunaiheet vaihtuivat jatkuvasti lennossa. Kantavana teemana oli kuitenkin hyvinvointi, josta jutunjuurta riitti. Palaan ehdottomasti vielä tarkemmin tähän ja minkälaisia pointteja illan aikana aiheesta tuli esiin. Videon muodossa nimittäin…;-D

Miltäs tällainen suunnistus ja rastien suorittaminen kuulostaa? Ajateltiin että tästähän voisi kaveriporukalla tehdä ihan tavan, niin hauskaa oli. Noita pohjallisia kun en muutenkaan aijo tämän jälkeen ottaa ikinä pois, lähden mielelläni suunnistamaan vaikka joka viikko. Lisää illan fiiliksiä voitte käydä kurkkimassa Emilian, Marian ja Sannin blogeista sekä instagramista #scholldinnerdetour.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.