Tein eilen pienen ihmiskokeen. Pärjäänkö vuorokauden ilman puhelinta ja nettiä. No, pärjäsin.

Oikeasti en tehnyt kokeilua vapaaehtoisesti. Puhelin hajosi ja koska en ole vielä vuodenkaan asumisen jälkeen saanut aikaiseksi asentaa taloyhtiön nettiä, vaan käyttänyt puhelimen yhteyspistettä, olin sitten kokonaan ilman. Minulla ei ollut sillä hetkellä aikaa hoitaa asiaa, joten päätin vaan jättää sen seuraavaan päivään. Sen tiedostaminen, etten pääsisi koko päivänä selaamaan somea tai katsomaan netflixiä lasten mentyä nukkumaan vähän ahdisti, mutta koska asialle ei voinut mitään annoin vaan olla.

Ilta kotona oli vähän outo. Otin vaikka kuinka monta kertaa pimeänä olleen puhelimen käteen. Kymmenen aikaan illalla totesin, että ei kai tässä muu auta kun mennä nukkumaan. Yleensä saan unen päästä kiinni vasta reippaasti puolen yön jälkeen. Ja sängyssäkin pyörin ainakin tunnin puhelimen tai läppärin kanssa.

Aamulla pääsin sitten hoitamaan puhelin-asiaa. Olin ihan varma että olen saanut ainakin miljoona kiireellistä sähköpostia, kymmeniä huolestuneita yhteydenottoja kavereilta, satoja tinder-treffiehdotuksia ja missanneeni jonkin todella suuren uutisen. Tänään kaikki oli kuitenkin aivan samoin kun eilenkin samoihin aikoihin. Pari viestiä, ei mitään kriittistä. Kaikki hyvin. Maailma ei ollut romahtanut, vaikka olinkin ollut vuorokauden ilman nettiä.

Oma kännykän räplääminen on häirinnyt jo pitkään. Se on kumma, ettei ratikkaakaan voi odottaa paria minuuttia, ilman että kaivaa sen puhelimen esiin. Se vie myös ihan hirveästi aikaa. Toisaalta sitten yritän välillä puolustella itseäni itselleni, että onko se nyt niin vakavaa? Mitä sitten jos räpellän sitä puhelinta jatkuvasti, se on tätä päivää. Eilisen ihmiskokeen innoittamana ajattelin kyllä pistää itselleni muutamia sääntöjä. Että selaan somet korkeitaan vain tunnin välin ja etten ota puhelinta sänkyyn. Hyvästi perinteeksi muodostunut tinderin selaaminen kunnes silmäluomet painuvat kiinni, tervehdys paremman yöunet.

Ja jos ihmettelette miksi olen usein asukuvissa kännykkä kädessä, johtuu se siitä että puhelin toimii myös kamerani kaukolaukasijana. Sentään niin koukussa en ole, että selaisin instaa myös kesken kuvausten 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Joskus havahdun siihen, että katson lapsiani ja ihmettelen, että ovatko nuo todella minun? Onko elämä ihan oikeasti vienyt tähän pisteeseen, että olen kahden lapsen äiti? Ovatko nuo kaksi elävää ihmistä, tuntevaa persoonaa ja oman tiensä kulkijaa tulleet minusta? Ja toisekseen, miten ne voivat olla jo noin isoja!?

Nuorimmainen lapsi, jota pidän edelleen vauvana täyttää syksyllä viisi vuotta. Se on käsittämätöntä, sillä muistan edelleen vahvasti hetkiä raskaus -ja vauva-ajalta. Tuntuu etten minä ole muuttunut viiden vuoden aikana juurikaan. Lapset taas muistuttavat enemmän isäänsä ja veljiäni, kun pieniä vauvoja, jollaisina minä heidät muistan ja edelleen ajattelen.

Välillä hätkähdän ajatuksen, että mitä tapahtui? Mikä kaikki toi tähän pisteeseen? Miten minulla voi olla asiat niin hyvin? Jos tähän mennessä on tapahtunut näin hienoja asioita, mitä kaikkea sitä onkaan vielä tulossa? Mitä tapahtui, minne meni aika? Yksi aamu herään siihen kun omat lapset on kolmekymmentä. Käsittämätöntä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tyylejä, mieltymyksiä ja inspiraation lähteitä on varmaan yhtä paljon kun meitä ihmisiäkin. Tyylikkyys on kuitenkin asia, mistä ei voi olla ihan kovin montaa eri mieltä. Tyylikkyys tulee sisältä päin. Se on siis paljon enemmän kun vain tapa pukeutua tai sisustaa. Tyylikkyys tulee tavasta olla ja tehdä. Oli kyseessä sitten tapa punata huulet, syödä leipää tai kadulla kävely, se pitää kaikki tehdä sillä ihan omalla tavallaan. Tyylikkyys ja persoonallisuus kävelevät mielestäni käsi kädessä. Pitää olla täysin oma itsensä, jotta voi olla tyylikäs. Tyylikkyyden voi huomata pienistä arkisista asioista. Sekä sitten vähän suuremmista jutuista, kuten kanssaihmisen kohtelusta.  Ja jotkut vaan hehkuvat tyylikkyyttä vaikka perunasäkki päällä. Tärkein on kuitenkin olla ihan oma itsevarma itsensä.

Tänä aamuna sain suuren kunnian, sillä blogini on asetettu ehdolle Inspiration Blog Awardrseissa vuoden tyylikkäimmäksi blogiksi. Indiedaysin ja Blogirinki Median järjestämässä Inspiration Blog Awards -gaalassa palkitaan inspiroivia blogeja viidestä eri kategoriasta. Vuoden tyylikkäimmän blogin kriteerit ovat että blogi on niin ulkoasultaan kuin sisällöltään laadukas. Kuvat voisivat olla suoraan aikakausilehden sivuilta, ja aiheet ovat hyvällä maulla valittuja. Voittajan kymmenen ehdokkaan joukosta äänestätte te. 

On aivan mahtavaa päästä mukaan ehdolle. Jo pelkästään se on kunnianosoitus tästä mitä teen. Rakastan valokuvausta ja kirjoittamista, joten on aina ihana kuulla, että myös te muut nautitte ja inspiroidutte näistä jutuistani. Teen tätä blogia sydämellä ja rehellisesti omana itsenäni, joten ehdolla oleminen vuoden tyylikkäimmäksi on ihan huikea juttu. Suuri kiitos kuuluu tästä teille. Teen tätä blogia mielessä se, että te ansaitsette tasokasta ja kivaa sisältöä ja olen iloinen että voin sitä teille tarjota. Kiitos.

Vuoden tyylikkäimmän blogin, Vuoden viihdyttävimmän blogin, Vuoden blogiteon, Vuoden somevaikuttajan sekä Nordic Blogger of the Year äänestys on tänään alkanut ja aikaa äänestää on ensi viikon loppuun. Äänestyssivukin on tänä vuonna todella käyttäjäystävällinen ja helppo, joten kiitos kaunis jo etukäteen jos jaksaisitte käydä klikkaamassa äänenne suosikeillenne. 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen mukana Indiedaysin ja ELX Caren kampanjassa, jonka tarkoituksena olisi jakaa neuvoja vaatteiden hoitamiseen ja pyykinpesuun.

Suomalaisen vaatekaapin arvo on keskimäärin lähes 9 000 euroa. Aika paljon siis. Siksi vaatteita kannattaakin huoltaa oikein. Vaatteiden hoitaminen ja pyykinpesu ei ole vaikeaa. Hyvä pesukone ja vaatteiden oikeanlainen huoltaminen auttaa niitä säilymään kauniina ja käyttökelpoisina pidempään.

Olen itse ennen arkaillut kalliimpien vaatteiden ostamista juuri siitä syystä, että olen pelännyt pilaavani ne pesussa. Huoli on kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä pesuohjeita noudattamalla vaate kyllä pysyy hyvänä. Vaatteita ostaessa katsonkin aina myös materiaalin lisäksi pesuohjeen. Suosin laadukkaita luonnonmateriaaleja ja tietysti sitä, että vaatteet voi pestä kotona pesukoneessa. Pesen myös vaatteet vasta kun ne ovat oikeasti likaisia. Useasti tuuletus tai pesukoneen raikastava höyryohjelma riittää. Myös vaatteiden kuivattamiseen ja säilyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Useat neuleet kannattaa kuivattaa mielummin tasaisella alustalla, kun narulla tai henkarissa, sillä muuten vaate venyy. Vaatteet kannattaa säilyttää poissa suorasta auringonvalosta, myös vaatteiden kuivattaminen auringossa haalistaa värejä.

Kun vaatteisiin tulee laitettua aika paljonkin rahaa, ei vaatteita tietysti halua pilata hoitamalla niitä väärin. Eikä se olisi ympäristönkään kannalta hyvä. Joistain vaatteita tulee niin tärkeitä, että olisi katastrofi jos vaikkapa rakkaalle vekkihameelleni tai turvaneuleelleni tapahtuisi jotain. Pystytte varmaan samaistumaan tähän?

Onko teille käynyt joskus vahinkoja pyykinpesun kanssa? Itse olen vahingossa kutistanut ainakin villasukkia, mutta sen kamalimpia katastrofeja ei kyllä ainakaan muistu mieleen? Kiinnitätteköte muut huomiota vaatteet pesuohjeisiin ostohetkellä? Entäs olisiko teillä lisää hyviä vinkkejä joilla saa vaatteet pidettyä kauniina pitkään ja miten välttyä katastrofeilta pyykkiä pestessä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eikö olisikin ihana kun omasta ruokapöydästä löytyisi juuri sellaisia astioita mitä haluaisit ja jollaisia ei olisi kenelläkään muulla? Olisiko ihana viettää hauskaa iltaa ystävän kanssa rennossa porukassa, samalla astioita koristellen?

Osallistuin muutama viikko sitten kavereiden kanssa muun muassa Aarrekidistä, Arabialta ja KaksiTvålta tutun suunnittelijan Piia Kedon astiapajaan. Sen lisäksi, että meillä oli tosi hauska ilta, saimme kotiinviemisiksi itse koristelemiamme astioita. Piia opetti meille tekniikan, tarjosi välineet ja sitten vaan ruvettiin tekemään. Astioiden koristelu oli tosi helppoa ja ennenkaikkea kivaa.

Itsekkin pienen pojan äiti Piia piti astiapajaa taas pitkästä aikaa, nämä olivat aikoinaan todella suosittuja. Myös Piian mielestä ilta oli niin onnistunut, että hän tahtoisi ottaa pian uusiksi! Bloggaajakavereideni kanssa saimmekin mahdollisuuden tarjota asiapajaa myös lukijoillemme.

Seuraava paja järjestetään keskiviikkona 13.4. klo 16.30-20.30 Piian työhuoneella Punavuoressa. Jos haluaisit mukaan ystäväsi kanssa, nyt tarkkana! Piia on hiljattain suunnittelut Aarrekidille ihanan meri-aiheisen malliston. Kertomalla mikä malliston kuoseista, Whale, Sea vai Waves on suosikkisi, osallistut arvontaan jossa palkintona on astiapaja ystäväsi kanssa. Palkintoon kuuluvat opetuksen lisäksi materiaalit ja astiat ja kaikki muukin 🙂 Suosittelen lämpimästi osallistumaan, jos vain tuo ajankohta sopii. Vaikkakin tämän saa myös lahjoittaa ystävälle jos ei itse pääse! Arvon voittajan 7.4.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.