Huhtikuussa tulee vuosi siitä kun muutimme uuteen kotiimme kolmisin lasten kanssa. Uuden kodin löytäminen ei ollut mikään ihan helppo juttu. Vaikka edellinen kotimme oli omistusasunto nyt muutimme vuokralle. Kriteereinä oli löytää asunto joka sijaitsisi tietyllä alueella, eli Alppilassa tai Kalliossa, olisi tarpeeksi suuri, ei liian kallis (vaikka kaikki ne ovat), siisti, valoisa eikä siinä saisi olla muovimattoa. Mutta jos sopiva asunto löytyi sen halusi vähintään 50 muutakin ihmistä. Etsin asuntoa melkein kaksi kuukautta. Kävin katsomassa vaikka minkälaisia kämppiä. Osa kivoja, osa outoja ja osa ihan pommeja. Kaikenlaisia takaiskujakin tuli. Erääseen kivaan asuntoon ei haluttu ottaa lapsia asumaan, toisesta paikasta välittäjä ilmoitti että turha edes tulla katsomaan kun ei täällä ole hissiä. Jahas.

Lopulta sitten kuulin nykyisestä asunnostamme kaverin kaverin kautta. Asunnossa asui ennen suunnittelija Poola Kataryna, joten voitte uskoa että ihastuin siihen heti. Ei se täydellinen toki ollut, olisin halunnut vähän avarampaa tilaa, mutta tässä ovat kaikki huoneet omiaan. Keittiö on uusittu joskus 90-luvulla ja kyppärin kukkakaakelit vain maalattu kaakelimaalilla putkiremppaa odotellessa. Mutta paljon tässä on myös hyvää. Läpitalon valoisa asunto viidennessä kerroksessa. Sisäpihan ihanat näkymät yli kattojen, parveke, parkettilattia, kiva piha ja juuri tarpeeksi tilaa. Meidän koti.

Kun asunto ja muutto varmistui sain kuulla ikäviä uutisia. Vesivahinko! Eteisen seinässä kulki vanha putki joka oli vuotanut. Korjaamiseen ja kuivaamiseen meni melkein kuukausi. Kun pääsimme vihdoin muuttamaan ehdimme vain kantaa tavarat sisään ja siitä parin päivän päästä lähdimme lasten kanssa kuukaudeksi Espanjaan. Toukokuun lopulla palasimme uuteen kotiimme ihmettelemään. Pikkuhiljaa tavarat löysivät paikkansa ja aloimme sopeutumaan uuteen kotiin ja elämään.

Nyt useamman kuukauden asumisen ja kotiutumisen jälkeen voi todeta että oma koti kullan kallis. Tästä on pikkuhiljaa tullut meidän näköinen, olen tutustunut muutamaan naapuriin ja vaikka tässä asuminen onkin väliaikaista, ei minulla ole vielä kiire pois. Kolmen ihmisen elämä ja tavarat 50 neliön kaksiossa tosin aiheuttavat usein niin pientä kun vähän suurempaakin kaaosta. Mutta kai lapsiperheessä kaaos on taattu, olisi niitä neliöitä sitten vaikka kuinka paljon tahansa.

Luin eilen Weekday Carnival blogista suomeenkin rantautuneesta Style Room palvelusta. Sinne voi siis ladata kansioihin kotikuvia. Meidänkin koti löytyy sieltä jos tahdotte käydä kurkkimassa vähän enemmän. Salasanat beta-versioon löytyy tuolta WDC-blogista.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tammikuussa leikittiin lumessa, käytiin ekaa kertaa kylässä Hunajassa ja eleltiin ihan tavallista arkea. Oli hirveästi pakkasta.

Helmikuussa tunta tuli vain lisää, myös aurinko paistoi paljon. Opeteltiin siesomalaudan käyttöä, tavattiin kavereita ja käyntiin alennusmyynneillä.

Maaliskuussa virvottiin ja varvottiin, käytiin Tukholmassa ja etsittiin uutta kotia.

Huhtikuussa avattiin välikausi -sekä pyöräilykausi. Löydettiin koti, muutettiin ja lähdettiin Espanjaan taskussa pelkät menoliput.

Toukokuussa lomailimme edelleen Espanjassa, jossa lopulta olimme kuukauden. Kotiin palattuamme aloittelimme elämää uudessa kodissa ja odotimme kovasti kesähelteitä.

Kesäkuussa tehtiin kaikkia mahdollisia kesäjuttuja. Uitiin, puistoruokailtiin, mökkeiltiin, tavattiin kavereita, valvoittiin koko yö ja kaikkea muuta hauskaa.

Heinäkuussa keisämeininki jatkui. Syötiin ihan hirveästi jäätelöä, skeitattiin, puistoiltiin ja käytiin Turussa.

Elokuu meni nopeasti. Päivät täyttyivät edelleen kesätekemisistä kaupungissa. Olin Essin kanssa Iltasanomien kannessa ja lähdin yksin viikoksi aurinko(hermo)lomalle Espanjaan.

Syyskuussa jatkui kerho, Kaapo täytti 4-vuotta ja vietimme Bella-porukkamme kanssa yhden vuoden ikimuistoisimmista päivistä.

Lokakuussa tapahtui paljon. Se oli yksi kiireisimmistä ja pisimmiltä tuntunut kuukausi aikoihin. Elvis täytti 2-vuotta, vietimme synttäreitä, maalaisin keittiön seinän, kotimme kuvattiin sisustuslehteen, pojat olivat Gugguun malleina, myin haikein mielin Bugaboo donkeyt ja olin pari päivää kauheassa kuumeessa. Syötiin paljon eineksiä.

Marraskuussassa kiireet helpottivat ja söin enemmän avocadoa kun varmaan koko elämäni aikana aiemmin.

Joulukuukin otettiin ihan iisisti. Käytiin kerhojen joulujuhlissa, puhuttiin tontuista, saatiin vähän lunta ja söin ihan hullun paljon granaattiomenoita. Vuodenvaihteeseen liityi paljon uutta ja ihmeellistä, iloa ja haikeutta.

Summasummarum, vuosi 2013 oli suuren muutoksen aikaa. Se piti sisällään lukemattomia ihania ystävien kanssa vietettyjä hetkiä, viinilasin äärellä analysoituja ihmisiä ja ihmissuhteita sekä paljon camo-kuosia.

Ja hei! Tämä oli jo kolmas blogin vuosikatsaus, mikä merkitsee sitä että blogi viettää pian 3-v synttäreitään!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vihdoin tämä monen pyytämä juttu poikien kerrossängystä!  Noin reilu vuosi sitten tilasin blogiyhteistyön kautta Viroilaiselta Suwemilta pojille tämän sängyn. Olin jo hetken katsellut sillä silmällä valkoisia pienikokoisia kerrossänkyjä ja sellaisen me myös tilasimme. Pienen kerrossängyn halusin no myös tilan takia, mutten ennenkaikkea sen vuoksi ettei mahdollinen putoaminen yläsängystä olisi niin korkea. Sänky menee kuitenkin varmasti pitkään vaikka vähän normaalia pienempi se onkin. Jopa minä ole joskus tuolla nukkunut 😀 !

Meidän sänky on siis nimeltään Liisa 2 ja siihen lisävarusteena otin tuon irroitettavan alalaidan. Laidan voi ruuvata kiinni, mutta itse en ole sitä tehnyt. Se pysyy kuitenkin hyvin paikallaan ja tarvittaessa, kuten vaikka lakanoita vaihdettaessa, sen saa kivasti pois tieltä. Portaita ei myöskään ole laitettu sänkyyn ollenkaan, joten ei tarvitse pelätä että Elvis sinne valvomatta kiipeisi. Kaapo näppäränä poikana pääsee kuitenkin kiipeämään sänkyynsä ilman niitä.

Kaapo meni alasänkyyn nukkumaan heti kun sängyn saimme ja siirtyi nyt loppukesästä ylös kun päätin että nyt Elviksen on aika luopua pinnasängystään. Siityminen kävi tosi kivasti, Kaapo oli saanut aikaa totuttautua ajatukseen ja Elviskin jäi ihan kivasti uuteen sänkyyn nukkumaan. Eli ei mitään sen kummempaa kerrottavaa siitä

Sen verran vielä tuosta sängystä, se on siis valmistetu Virossa ja tehty virolaisesta männystä. Todella tukevan ja laadukkaan oloinen. Eikä hintakaan mielestäni ole paha. Sänkyyn saa erilaisia lisäosia, kuten laitoja ja kaiteita ja jopa liukumäen! Sänkyjä voi päällekkäin laittaa yhteensä kolme ja alimman alle saa vielä vedettävän laatikkosängyn. Siinäpä idea vaikka mökille.. Tämän sängyn viralliset mitat ovat: leveys 79 x korkeus 137 x pituus 164. Sänkyyn sopii patja, joka on mitoillaan 70 x 155 cm.

Vaikka poikien uuteen huoneeseen mahtuisikin kaksi erillistä sänkyä, ei tilaa voi ikinä (aikanaan kaupunkiasunnossa) olla liikaa, joten kerrossänky on ihan ehdoton juttu. Omasta kokemuksesta noin nelivuotias alkaa olla sopivan ikäinen yläsängyssä nukkumaan, toki tämä varmasti vaihtelee kumpaankin suuntaan lapsesta riippuen. Ja ei, kumpikaan ei ole sängystä pudonnut kertaakaan (kop kop), ekoina öinä pidin tuossa lattialla varmuudeksi kuitenkin patjaa..

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.

Monelle lukijoista Beditin loistavat vetoketjulliset zipit päiväpeitot saattavat olla jo tuttuja. Kuinka monella sellainen jo on?

Meillä on ollut poikien kerrossängyssä päiväpeitot jo vuoden päivät, ja nyt kesällä tilasin samanlaisen omaan sänkyynikin. Tykkään siis kovasti näistä näppäristä ja laadukkaista päiväpeitoista. Kerrossängy on paljon helpompi pedata, Kaapokin osaa sen itse tehdä. Peitot pysyvät paikallaan vaikka sängyillä kuinka rymyäisi, samoin petivaatteet pysyvät puhtaina ja hiekkattomina vaikka sängyillä leikitäänkin. Oma sänkyni toimii myös päiväsaikana sohvana, joten vetoketjullinen päivepeitto on aivan ehtoton.

Peitoissa kivaa on myös se että kannet saa irroitettua kokonaan ja pestyä koneessa, uusia kansia saa myös tilattua jos ilmeen päivitystä haluaa. Beditiltä löytyy nykyisin myös kansia Vallillan upeista kankaista. Peittoja voi myös tilata omalla kankaalla, vaikka mummon vanhoista verhoista. Vetoketjun, pohjan ja kannen värit saa valita mielensä mukaan – samaa tai vaikka kaikki erilaisia.

Niin muutama lukija kuin kaverikin on viimepäivinä kysellyt peitoista, joten nyt taitaa olla aika KIMPPATILAUKSELLE! Bedit tarjoaa meidän porukalle -20% alennuksen kaikista peitoistaan jos tilaukseen tulee vähintään 10 peittoa. Ja kyllähän niitä varmasti tulee.

Joten jos peitto on ajankohtainen, niin laita meiliä mamigogo.at.bellablogit.fi niin annan alennuskoodin. Koodi on voimassa 3.11 saakka, ja tilaukset otetaan heti käsittelyyn kun 10 peiton raja menee rikki.

Kaikki mukaan siis kimppaan, kannattaa tietysti vinkata kavereillekkin ;-D ! Peitot löytyvät siis TÄÄLTÄ.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista ja Pinterestistä.

Tajusin tuossa hiljattain että olemme asuneet nykyisessä asunnossamme melkein puoli vuotta. Enään ei tekosyy ”vastahan me muutettiin” oikein toimi kun monet jutut kotona ovat edelleen puolitiessään. Eilen ja tänään onkin sitten maalisivellin heilunut ja pora surruttanut. Yksi maalattu seinä ja muutama taulu seinällä – heti näyttää taas vähän valmiimmaalta. Haaveena olisi että viikon loppuun mennessä kaikki listalla olevat hommat olisi valmiina. Tohkenen epäillä, mutta olisipa se vasta hienoa! Sen jälkeen olisi enään selvitettävänä tyhjän seinän ongelma. Ja ommeltava uudet tyynynpäälliset sohvalle. Ja pestävä parvekkeen lasit. Ja istutettava talvikukat.

Kirjoitin tuossa pitkät pätkät poikien huoneesta, mutta päädyinkin jakamaan postauksen osiin – asiaa oli niin paljon. Aiankin tuosta kerrossängystä, ja siinä nukkumisesta, saa aikaan ihan oman kiinnostavan postauksen. Luulisin myös että lasten puolipyöreä pöytä ja tuolit kiinnostavat ainakin jotakuta?

Mutta tällaista täällä meillä, siksi blogikaan ei ole päivittynyt kovin tiuhaan tahtiin. Huominen jatkuu raivosiivoamisella, pyykinpesulla ja toivottavasti parilla DIY/kunnostus jutulla. Palataan pian! Niin ja saa linkittää kivoja lastenhuoneita tähän alle!