ASUINALUE

Lontoo on iso kaupunki ja oman reissun tunnelmaan vaikuttaa varmasti paljon se, miltä alueelta majoituksensa varaa. Lontoosta löytyy todella paljon hyvinkin eritasoista hotellitarjontaa, kuiten myös air bnb asuntoja. Hinnat ovat Helsinkiin verrattuna vieläkin korkeampia, mutta jos hotellin (ja aamupalan) suhteen ei ole niin nuuka, voi huoneen löytää toki myös edullisestikin.

Kysellessäni kavereilta suostuksia asuinalueesta, kaikki suosittelivat meille majoittumista Paddingtonissa, joten en sitten edes alkanut hirveästi tutkimaan muita. Paddington ei ole alueena halvimmasta päästä (ja useiden hotelleiden huoneet minipieniä), mutta maksan mieleläni vähän eksrtaa siitä, että hotelli ja huone oli viihtyisä, kauniilla kaduilla oli kiva kulkea myös myöhään illalla, joka kadunkulmasta löytyi paljon erilaisia ravintoloita, kahviloita ja kioskeja sekä että kulkuyhteydet tänne olivat myös erinoimaiset.

Paddingtonista löytyy kuuluisa juna-asema (Karhuherra Paddington löydettiin täältä ja asemalta löytyy myös hänestä tehty pronssipatsas) sekä metro, jonka kautta kulkee kaksi eri metrolinjaa. Tänne on siis kätevä kulkea lähes mistä päin Lontoota tahansa ja yhdeltä Lontoon isoimmalta juna-asemalta, Victoriasta (jonne myös junamme Gatwikin lentokentältä tuli) on tänne metrolla vain muutaman pysäkin matka. Kävelymatkan päästä löytyy myös Notting Hill sekä kuuluisa Hyde Park.

HARRY POTTER STUDIO

Meidän reissun yksi kohokohta ja etukäteen suunniteltu juttu oli vierailu Warner Bross Studiolla, jossa on kuvattu iso osa Harry Potter elokuvista. Vaikka itse en ole nähnyt kuin muutaman leffan, enkä lukenut yhtäkäään kirjaa, oli vierailu studiolla upea kokemus jopa minulle. Puhumattakaan lapsesta, joka taas on lukenut kirjoja, käsitellyt aihetta paljon koulussa sekä nähnyt kaikki leffat.

Liput studiolle pitää ostaa etukäteen netistä ja vierailuun kannattaa varata melkeimpä koko päivä, sillä matka sutudiolle kestää Lontoon kestustasta noin tunnin suuntaansa ja itse studiolla aikaa menee noin nelisen tuntia.

Me olimme varanneet ajan studiokierrokselle klo 11.30 ja koska matka julkisilla vaikutti hieman hankalalta, ajoimme sinne aamulla Uberilla. Matka autolla kesti aika tarkkaan 45min ja maksoi reilu 30 euroa. Takaisin tulimme julkisilla, studiolta lähti kaksikerroksinen bussi lähimmälle juna-asemalle jonka jälkeen sitten piti vielä vaihtaa asemaa ja metroon. Kokonaisuudessaan matka Studiolta takaisin hotellille kesti yli 1,5 tuntia.

Jos Harry Potter jutut kiinnostaa, mutta studiokierros kuulostaa liian suurelta ponnistukselta, kannattaa suunnata esimerkiksi King Cross -asemalle. Sieltä löytyy laituri 9 3/4 jossa voi ottaa kuvan kärryjen kanssa ja Harry Potter kaupasta löytyy iso valikoima erilaisia taikasauvoja ja muuta sälää. Netistä löytyy myös paljon erilaisia kävelykierroksia, jossa opas johdattaa turisteja Pottereista tuttuihin paikkoihin ympäri kaupungin.

ILTAPÄIVÄTEE

Mikä olisikaan Englantilaisempaa kuin kello viiden tee. Upeita iltapäivätee-paikkoja löytyy Lontoosta monia ja teetä sekä kerrostarjottimella tuotavia pikkusyötäviä saa yleensä jo lounasajasta eteenpäin. Suosituimpiin paikkoihin kannataa varata pöytä etukäteen.

Me menimme iltapäiväteelle Instagramista tuttuun taideravintolaan ja 2 Michelin-tähteä saaneeseen Sketchiin. Ravintolasta löytyy muutama erilainen sali, mutta iltapäivätee tarjoillaan paikan suosituimmassa ja kuuluisimmassa pinkissä huoneessa. Kaikki oli vimpan päälle hienostunutta ja jousikvartetti soitti niin klassisia kun tuttuja pop-kappaleitakin. Myös Sketchin vessat olivat elämys, vessakopit ovat nimittäin suuria munia.

MUSEOT

Lontoosta löytyy mielettömän paljon hienoja museoita, joista osa on täysin tai osittain ilmaisia. Maksullisiin museoihin voi olla järkevää hankkia liput etukäteen. Museot ovat usein myös hyvin suuria, joten niissä saa myös kulumaan aikaa. Kannattaa siis ottaa tämä huomioon museokierrosta suunnitellessa.

Me kävimme pikapiipahduksella Tate Britainissa, josta jatkoimme matkaa kätevästi museon edustavalta olevalta laiturilta veneellä suoraan Tate Modernin eteen. Samalla tuli nähtyä nähtävyyksiä joelta käsin, kuten rempassa oleva Big Ben sekä London eye. Suosittelen tätä komboa!

Tate Modernissa emme ehtineen enää sen päivän lipunmyyntiin haluamaani maksulliseen näyttelyyn, mutta jo pelkkä vanhan jättimäiseen teollisuushalliin perustetun museon ja sen ilmaisten osioiden, sekä parvekkeelta avautuvan näköalan kokeminen oli itsessään hienoa. Kannattaa myös jättää aikaa museon tuntumassa sekä Millenium bridgen yli käppäilemiseen.

Viimeisenä päivänä kävimme vielä myös Natural History Museossa, jota olin odottanut kovasti. Itse rakennus on henkeäsalpaavan upea ja sisääntuloaulan katossa roikkuvan sinivalaan luuranka vaikuttava. Näyttelyitä täälläkin on paljon erilaisia ja kokoelmat laajoja. Museossa on myös paljon eri dinosauruksien luita ja fossiileja. Täytyy kyllä silti sanoa, että esimerkisi meillä tällä Helsingin Luonnontieteellisen museon esillepano on kyllä mielestäni paljon parempi.

HYDE PARK

Suurkaupingin hälinää pääsee pakoon vehreässä Hyde Parkissa, joka on tunnettu puiston läpi virtaavasta Serpentine-joesta ja siinä uiskentelevista lukuisista joutsenista. Puistosta löytyy muutamia kahviloita ja ravintoloita, kiva lasten leikkipuisto sekä uimapaikka. Me kävimme myös Prinsessa Dianan muistoksi rakennetulla vesiaiheisella muistomerkillä, jossa voi lämpimänä päivänä kastaa varpaansa.

SHOPPAILU

En ole useampaan vuoteen enää halunnut shoppailla reissuillani, mutta kävimme me muutamassa kaupassa pyörähtämässä. Meidän oli tarkoitus käydä hakemassa tuliaisia isosta lelukaupasta, mutta jossain ajatushäiriössä luulin niitä olevan kaksi; Hamleys sekä oma jättiosasto Harrodsilla. Noh, näin ei kuitenkaan ollut, vaan jos lelukaupoille tahtoo, niin sunnata kannataa ehdottomasti ensimmäiseen, eli Hamleysille (löytyy muuten ihan tuon Sketchin vierestä). Siellä on seitsemän (!) kerrosta leluja, joten pelkkä käyminen ilman sen kummempaa ostelua on varmasti elämys itsessään.

Oxford Circuksen tienoilta löytynee muutenkin parhaat ostospaikat helposti yhdellä kertaa, jos sellaisille halajaa. Olin itse toivonut löytäväni pari kivaa vintage-kauppaa ja suunnittelin ostavani koko perheelle vanhat vintage-Martensit. Tällaisia paikkoja ei kuitenkaan sattunut vastaan, enkä ehtinyt niitä sitten sen kummemmin metsästämään. Tuliaisemme jäivät muutamaan Lego-pakkaukseen, suklaataikasauvaan ja teehen (mikä oli oikein hyvä, sillä olimme reissussa pelkillä käsimatkatavaroilla).

LIIKKUMINEN

Liikkuminen Lontoossa etenkin metrolla on todella kätevää. Metrokartta saattaa näyttää ensivilkaisulla hyvinkin sekavalta, mutta metroasemien opasteet ovat selkeitä ja itseasiassa niin on koko metroverkostokin – etenkin jos tietää millä linjalla kulkea. Tähän suurena apuna toimi ilmaiseksi puhelimeen ladattava Tube Map-appi, joka toimii reittioppaan tavoin. Huomasin tuolla reissussa, että myös Uber-sovellus näyttää miten kulkea julkisilla.

En suosittele ostamaan aiemmin kaikkien suosittelemaa Oyster-korttia, jonne ladataan etukäteen rahaa, sillä niin junat, metrot, bussit ja veneet toimivat nykyisin myös tavallisella pankkikortilla jossa on lähimaksuominaisuus. Myös sillä tavalla maksaminen on kaikista edullisinta. Kortti näytetään portilla lukijaan mentässä, että pois lähtiessä. Kortilta veloitetaan summa matkojen pituuden mukaan ja Lontoon keskusta-alueella liikkuessa veloitus päättyy 6,5 punnan hintakattoon – tämän jälkeen matkustaminen on keskustassa sen päivän osalta ilmaista.

Metrossa ja keskusta-alueella junalla matkustaminen on ilmaista lapsille (en tiedä busseista). Tällöin kannattaa kulkea lapsen kanssa yhdessä leveämmistä porteista, niin kumpikaan ei jää portin väliin… Asemilla on myös henkilökuntaa joka avaa tarvittessa portit – muista silloin myös näyttää korttiasi lähtiessä, muuten kortila veloitetaan maksimimatkan hinta! Lastenrattaiden kanssa en lähtisi metroon, sillä harvoilta asemilta löytyy hissi.

NÄHTÄVYYDET

Me emme sinällänsä käyneet erikseen katsomassa mitään nähtävyyksiä, sillä niitä tuli nähtyä ihan vain kaupungilla paikasta toiseen kulkiessamme. Taksilla tai bussilla liikkuessa näkee toki enemmän kun maan alla metrossa. Kaupungilla voi liikkua toki myös turisteille tarkoitetuilla Hop On/ Hop Off maisemabusseilla.

Olimme miettineet myös menevämme Sky Garneniin, joka on 35. kerroksessa / 155 metrissä oleva näköalapaikka. Pääsy on ilmainen, mutta liput täytyy varata etukäteen.

SYÖMINEN

Iltapäiväteetä lukuunottamatta emme varanneet mitään ruokapaikkoja etukäteen. Katsottiin aina vähän fiiliksen mukaan. Suosituimpiin ravintoloihin kannattaa ehdottomasti varata pöytä, mutta meille oli helpompaa mennä ilman liian tiukkoja aikatauluja. Hotellimme läheltä löytyi monta tosi kivaa ruokapaikkaa, joista kaikista järjestyi meille kahdelle helposti pöytä. Yhtenä iltana haettiin ruokaa mukaan hotelliin ja syötiin sängyssä leffaa katsoen.

Voisin vinkata kuitenkin yhtä ruokapaikkaa, vaikkapa jos ennen lentokentälle lähtöä täytyy syödä (ja lähdette Victorian asemalta). Victorian juna-asemaa vastapäätä on vanha kauppahalli, josta löytyy yli kymmenen eri ravintolaa, baari sekä kattoterassi. Tosi kiva ja viihtyisä paikka, jossa jokainen ruokalija voi käydä tilaamassa mistä vain ravintolasta. Kaapo otti pastaa, minä vegaanista currya ja koko homman kruunasi ihan mieletön jäätelöannos jätskibaarista.

Kauppahallin kattoterassilla käydessämme tajusin, että hitsi, minähän olen kävellyt juuri tuota vastapäistä tietä joskus 14-vuotiaana Lontoossa ensimmäistä kertaa ollessani.

LAPSEN KANSSA REISSUSSA

Vaikka nyt reissukumppanina oli jo 10 vuotias reipas matkakaveri, kannattaa silti muistaa muutama perusjuttu lasten kanssa matkustessa. Eli ei turhan tiukkoja aikatauluja, ei liikaa suunniteltua ohjelmaa yhdelle päivälle (2-3 ihan maksimi) ja muistakaa syödä säännöllisesti! Kokoajan joku smoothie jostain kiskasta, niin ei pääse ainakaan nälkäkiukku yllättämään. Suurkaupungissa kulkiessa askeleita kertyy paljon ja se on rankkaa niin aikuisille kun lapsillekin.

Isossa kaupungissa kannattaa muutenkin suunnitella menot vähän sen mukaan, että missä mikäkin paikka sijaitsee. Yhtenä päivänä yhdellä alueella, toisena toisella – näin säästää myös toki paljon aikaa, kun ei mene turhaa aikaa edestakaisin kulkemiseen.

Ladattiin myös Kaapolle lennolle oflineen muutama Lontooseen sijoittuva elokuva. Hän ehti katsoa niistä juurikin Paddingtonin ja oli ihana, miten hän niin tohkeissaan bongaili elokuvasta tuttuja paikkoja reissumme aikana. Tuntuu, että hän sai sen ansiosta vielä vähän enemmän reissusta irti.

Mitäs muita vinkkejä teillä olisi Lontooseen sinne matkaavaille?

Kuten viime postauksestakin saatoitte huomata, lähdimme synttärimatkalle Lontooseen. Vain minä ja muutaman päivän omien synttäreideni jälkeen pyöreät kymmenen täyttänyt esikoiseni.

Aloin jo kesällä miettimään, että mikä olisi sellainen vähän spesiaalimpi lahja täyttä kymppiä juhlistamaan. Meillä kun arki on aika hektistä ison lapsikatraan kanssa, aika pian mieleenkin pälkähti, että se voisi olla jotain kivaa yhdessä tekemistä – kahdenkeskistä aikaa.

Aina välillä Kaapo on toivonut vieressä nukkumista, ”ihan kuin silloin Thaimaassa hotellissa” ja olen joutunut kuitenkin kylmästi kieltätymään, sillä en ole halunnut enempää häiriötekijöitä öihini. Hän myös rakastaa teen litkimistä (ja pyysi sitä jopa synttärilahjaksi), jonka lisäksi Harry Potter on ollut aika paljon esillä jutuissa jo pitkään – joten aika pian mieleeni tulikin, mitäs jos lähtisimme kahdestaan Lontooseen.

Ja niin me sitten lähdimme! Ostin meille lentoliput jo muutama kuukausi sitten ja pidin koko homman visusti salaisuutena synttäripäivään asti. Viisi tuntia ennen koneen lähtöä annoin hänelle onnittelukortin, jossa luki ”Lähdetäänkö teelle?” ja alle olin piirtänyt Big Benin ja sen ympärillä lenetelevän Peter Panin, kaksikerroksisken bussin jota ajoi Padidngton, kyydissään Kuningatar ja katolla Harry Potter, sekä Buckinhamin vartija tarjoilemassa teetä.

Hetken aikaa hän ihmetteli korttia, kunnes pikkuhiljaa alkoi valkenemaan. Eihän hän aluksi meinannut millään uskoa, että lähdedemme NYT HETI. Kun hän vihdoin käsitti tuli pikku paniikki. Pian jännitys vaihtui kuitenkin innostukseen ja lähdimme vielä hakemaan kaupasta vähän evästä ennen lähtöä.

Kaupalla huomasin pankkikorttini kadonneen ja sitten vuorostani itku silmässä olin minä. Olin jo aika varma, ettemme pääsisikään lähtemään, sillä eihän ilman korttia voi matkustaa. Kaikki kuitenkin järjestyi, onneksi on Apple Pay puhelimessa ja käteinen. Etsittiin korttia kuitenkin sen verran kauan, että tuli vähän kiire lähteä kentälle. Kunnon jännitys loppuun asti siis.

Eikä jännitys vielä päättynyt koneeseen ehtimiseen, sillä ensimmäistä kertaa minulta nimittäin pyydettiin lapsen syntymätodistusta passin tarkaistuksessa Englannin päässä- eikä sellaista tietenkään tällä kertaa ollut. Ikinä ennen ole sitä pyydetty missään päin maailmaa, vaikka sellainen mukana onkin useilla reissuilla ollut. Meillä kun on eri sukunimet ja passivirkailija oli tiukkana siitä, että miten minä voin olla hänen äitinsä. Onneksi Kaapolta jo Englanti onnistuu ja hänen vakuuttelunsa ansiosta päästiin siitäkin tilanteesta. Onneksi tähän myös päättyivät matkan isommat kommellukset.

Lontoossa oltiin myöhään illalla ja heti päästiin testaamaan niin juna kun metrokin. Hotelliin chekkaamiseen jälkeen käytiin syömässä, jossa koko ravintola lauloi onnittelulaulun Kaapolle tarjoilijan tuodessa hänelle tähtisädetikuin koristellun järkiruoan.

Käytiin myös Harry Potter Studiolla, hienosti iltapäiväteellä, parissa museossa, Hyde Parkissa ja käppäiltiin ja ihmeteltiin muuten vain kaupungin menoa. Kaapo oli superia matkaseuraa (jälleen kerran) ja suunnisi ihan superhyvin myös sokkeloisessa metrossa. Myös sää helli meitä ihanasti.

Moni teistä onkin toivonyt Instan kautta vinkkejä Lontooseen ja yritän pian koostaa vielä jonkinlaisen kompaktin reissupostauksen tännekin. Toiveestanne pistän myös kaikki Lontoon ig-storyt profiilini kohokohtiin ihan pian!

Ehkä kuvista välittyykin, että meillä oli tosi ihana reissu, kolme yötä laatuaikaa vain kahdestaan. Nukuttiin vierekkäin saman peiton alla, juteltiin, ihmeteltiin, vähän riideltiin, herkuteltiin ja naurettiin ja nautittiin paljon.

Toivepostaus:

6:00-7:00 HERÄTYYYYYS

Aamu alkaa meidän perheessä aikaisin ja taapero toimii herätyskellona. Aloitimme reilu viikko sitten unikoulun, jättämällä yösyötöt pois, mutta ainakin vielä Myy heräilee öisin. Aamulla meitä vanhempia siis väsyttää ja yleensä jompi kumpi jääkin vielä nukkumaan, kun toinen nousee aamupuuhiin.

Taaperon touhutasosta riippuen, hän saattaa tulla herättyään vielä hetkeksi viereemme köllöttelemään tai sitten suuntaa suoraan lelujensa pariin. Vähän vaihdellen ollaan nyt viime päivinä annettu hänelle ensin maitopullo tai puuro.

Aamupuuro on yleensä pikakarahiutaleista tehtyä ja joukossa muussattua banaania, hedelmä -tai marjasosetta, tuoreita marjoja. tai maapähkinävoita. Yöpuku vaihdetaan päivävaatteisiin yleensä vasta aamupalan jälkeen (koska sotku).

9:00 ULOS TAI LEIKKIÄ KOTONA

Jos ulkona on hyvä sää, mennään aamulla jo ainakin käväisemään lähipuistossa tai joskus kaupassa. Aamuisin ulos lähteminen tuntuu usein itsestä vähän tahmealta, mutta palkitsee joka kerta. Myy tykkää ulkoilusta paljon ja viihtyy niin hiekkalaatikolla kun keinumassakin.

10:00 EKAT PÄIKKÄRIT

Jos aamu on alkanut kovin aikaisin, syö Myy jo lounaan tai jotain pientä välipalaa ennen aamupäikkäreitään. Usein hän juo myös maitoa juuri ennen nukahtamistaan, joskin nykyään aina vain vähemmän.

Myy nukkuu lähes poikkeuksetta aina päiväunet rattaissa parvekeella. Meillä ei ole talossamme hissiä, joten yritämme aina pitää Myyn hereillä kunnes ollaan päästy kotiin, jos ollaan oltu ulkona. Meillä on ylhäällä kotona matkarattaat, joihin hänet nukutetaan. Viime aikoina unet ovat olleet hyvin katkonaisia ja rattaita täytyy käydä heijailemassa vähän väliä.

Usein meistä se, kumpi on noussut aamulla Myyn kanssa, nukkuu myös tässä vaiheessa itse pienet päikkärit jos mahdollista. Paitsi nykyään itse pyrin aloittamaan työpäväni viimeistään tässä vaiheessa.

12:00 LOUNAS

Aamupäikkärit kestävät yleensä muutaman tunnin, mutta annamme hänen nukkua pidempäänkin jos niin sattuu käymään. Myy ilmoittaa aina herättyään itsestään pienellä ”äänimerkillä”, eli huhuilee rattaista kunnes joku kuulee hänet ja tulee hakemaan sisälle.

Unien jälkeen hän painelee usein heti lelujensa luo. Ja sitten taas syödään! Myös tässä välissä mennään yleensä lounaan jälkeen taas ulos. Useinmiten lähipuistoon, kävelylle tai usein näiden yhdistelmälle. Jos päivälle sattuu jotain hoidettavia asioita, niin ne hoidetaan aika usein tässä välissä. Eli käydään kaupassa, kaupungilla, nähdään kavereita tai vastaavaa.

15:00 VÄLIPALA

Säännöllinen ateriarytmi on tärkeää ja verensokeri on syytä pitää tasaisena pahimpia kiukkuja estämään – joten syödään taas. Yleensä jotain hedelmää tai marjoja ja smoothieta tai lounaan jämiä.

16:00 PÄIKKÄRIT NRO 2

Iltapäikkärit menevät samaa kaavaa aiempien kanssa, tarjotaan maitoa ja nukutetaan rattaisiin – riippuen auringosta, parvekkeelle (meillä paistaa siihen juuri silloin) tai sitten varjoon parvekkeen oven suuhun. Näillä myöhemmillä päikkäreillä Myy ei nuku kovin pitkään ja nyt ollaan muutenkin alettu herättämään hänet viimeistään tunnin torkkujen jälkeen.

17:00 PÄIVÄLLINEN

Itseasiassa päivällisenkin kanssa toimitaan vähän samoin kun lounaankin, eli annetaan se (tai osa siitä) joskus jo ennen päikkäreitä. Etenkin nyt unikoulun alettua, yritetään tankata hänelle mahdollisimman paljon ruokaa päivällä, jotta yöllä hän ei tahtoisi enää maitoa.

Illalliseksi pyritään aina tekemään koko perheelle samaa ruokaa, eli sellaista mitä Myykin voi syödä. Uunissa paistettu kala ja keitetyt perunat ovat hänen herkkuaan. Päivällisellä syödään muutenkin yleensä aika kaikki samaan aikaan, toisin kun muuten päivällä.

Vielä iltaruoankin jälkeen saatetaan lähteä käymään pihalla tai lähipuistossa jollain kokoonpanolla – etenkin jos ei päivällä jompi kumpi vanhemmista käynyt. Muuten ilta menee kotona leikkien ja touhuten.

19:30 ILTAPALA

Iltapalalla on yleensä sama setti kun aamuisin, eli kaurapuuroa jollain lisukkeella.

20:00 ILTATOIMET

Iltapalan jälkeen suunnataan kylpyyn. Se on yksi Myyn lempijutuista. Ja puuroiltapalan jälkeen aika välttämätön homma muutenkin (ruokalappu kun on nykyään ihan tyhmä juttu). Kylvyssä menee yleensä viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Samalla tai kylvyyn jälkeen kuivatellessa pestään myös hampaat – sekin on Myyn mielestä tosi kivaa.

Yöpuku puetaan yleensä hämärässä makkarissa meidän sängyllä ja samassa yritettään ladata vielä päivän vikat läheisyydet. Ehkä laulellaan tai sylitellään, riippuen miten taapero jaksaa olla aloillaan. Lopuksi Myy juo vielä pullosta maitoa, kunnes nostamme hänet omaan sänkyyn.

21:00 NATI NATI

Myy nukahtaa itsekseen vähän vaihdellen. Välillä vaatii useamman kerran pyytää häntä laittamaan pää takaisin tyynyyn, joskus menee itkutksi saakka, jolloin aina lohdutamme häntä esimerkiksi silitellen. Se auttaa heti. Joskus vaatii, että ainakin aluksi hänen kanssaan ollaan samassa huoneessa, joskus hän taas nukahtaa hetkessä itsekseen tai muuten vaan ei kaipaa sen enempää nukutusta. Pyritään kuitenkin aina, että hän nukahtaisi itsekseen, ilman ”nukuttamista”.

Ja sitten 3-10 yöherätyksen jälkeen sama seuraavana päivänä alusta.

Minkäslaisia päivärytmejä teidän pienillä on?

Nyt kun meidän vauvavuosi on takana päin, onkin oiva hetki toteuttaa yksi jo pitkään mielessä ollut postaus: kuinka paljon vauva maksaa?

Lapsen saaminen käy kukkarolle ja jotkut lykkäävätkin perheen perustamista taloudellisista syistä. Lapsen saamisessa ei toki maksa vain materia, vaan silloin usein myös omat tulot laskevat, pitkällä tähtäimellä myös oma eläke. Lisäksi jo odotusaikana monelle tulee ylimäärisiä kuluja esimerkiksi lääkärikäynneistä tai sairauslomasta.

Vauvan tarvitsemiin tavaroihin saa halutessaan uppoamaan todella suuret summat rahaa, mutta myös pienemmällä budjetilla voi pärjätä – etenkin jos on valmis vähän näkemään vaivaa, eikä ole aina kovin nuuka tai tarkka vaikka juuri oikeiden värien suhteen.

Siltikin, Tilastokeskus ja Stakesin laskelmien perustella lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa yhteensä noin 130 000 euroa. Tämä laskekelma on tosin jo muutaman vuoden vanha, joten nykyisin hintojen nousetessa jatkuvasti, summa on varmasti jo paljon suurempi.

Tässä postauksessa keskityn itse kuitenkin vain tähän ensimmäiseen ikävuoteen ja paljonko se meille teki. Monelle muulle summa on varmasti ihan toinen – suuntaan ja toiseen.

Koska vauvat kasvavat hyvin nopeasti, jäävät myös vaatteet nopeasti pieneksi. Siksi ne kannattaakin ehdottomasti ostaa käytettynä. Vauvanvaatteet kestävät usein uudenveroisina vauvalta toiselle, sillä käyttökertoja ja kulutusta niille tulee vähän. Itse panostan myös vauvanvaatteissa laatuun, joka toki näkyy myös hinnassa – myös käytettyjen vaatteiden osalta.

Mielestäni huomionarvoista on kuitenkin se, että jälleenmyyntiarvo pysyy näissä vaatteissa hyvänä, eli jos vaatteet haluaa myöhemmin myydä, saa niistä takaisin melkeimpä saman summan mitä itse maksoi. 10, jopa lähemmäs 20 euroa käytetystä bodystä voi kuulostaa paljolta, mutta kokemukseni mukaan nämä vaatteet kestävät myös pesuja ja aikaa, sekä menevät kyllä sitten taas seuraavillekin käyttäjille lähes samoilla hinnoilla.

Me myös koimme, ettemme halua vauvan joutuvan olemaan väärän kokoisissa vaatteissa. Liian isot vaatteet jättävät ikäviä ryppyjä ja painaumia paljon paikallaan makaavaan vauvaan. Liian kireissä vaatteissakaan ei ole mukava olla. Toki järkihankitojen lisäksi tuli myös ostettua muutamia vaatteita, ihan vain siksi kun ne olivat niin söpöjä.

Vaatteiden lisäksi laatua arvostan myös muissa vauvan tarvikkeissa, kuten vaunuissa. Vaunut olisin silti hyvin voinut ostaa käytettynä, mutta löysinkin juuri hauamani mallin postomyynnistä halvempana uutena kuin käytettynä.

Hormoneista voi sitten syyttää hieman hölmömpiä ratkaisuja. Kuten sitä, että halusin juuri tietyn värisen uutuussitterin, vaikka olisin saanut siitä vanhemman mallin toisessa värissä kymmenen kertaa halvemmalla käytettynä.

Jotkut hankinnat jäävät myös täysin turhiksi, vaikka jollakin toiseella perheellä se sama tavara on taas ollut kullan arvoinen. Itse myös jouduin esimekiksi testaamaan kolme eri rintapumppua, ennen kun löysin itselleni sopivan, joten näistäkin tulee lisää kuluja.

Jonkin verran myös tavaoita on hävinnut tai mennyt rikki, kuten tutteja ja tuttipulloja, jolloin pn pitänyt ostaa samoja juttuja useaan otteeseen. Hankimme myös mummoloihin, keittiöön + isomman ruokapöydän äärelle omat syöttötuolinsa sekä sängyt.

Koska en ole pitänyt tarkkaa kirjaa vauvavuoden menoista, listasta varmasti myös puuttuu asioita. Muutamia tavaroita olemme saaneet lahjaksi tai blogin kautta, mutta lasken silti ne nyt tässä kaikki yhteen, sillä isoimman osan hankinnoosta olemme kuitenkin tehneet itse. Tällöin listasta on myös helppo katsoa, mitä tarvikkeita tulevalle vauvalle voisikaan tarvita ja kuinka paljon. Olen myös pyöristänyt hinnat noin suunnilleen euron tarkkuuteen.

Toiveestanne, laskin mukaan myös jo raskausaikana syntyneet kulut äitiysvaatteista sekä lääkärikuluista. Päätin kuitenkin jättää pois laskuista ristäisiin menneet rahat, kiinteät ruoat sekä 1v synttärit koska niitä oli näin jälkikäteen liian hankala arvioida.

Koska imetys ei meillä valitettavasti onnistunut ja jouduimme ostamaan tavallisen äidinmaitokorvikkeen lisäksi kallista erikoiskorviketta, lisäsin ne laskelmiin. Huomioitavaa siis, että tästä tuli aika paljon reippaasti kuluja lisää.

Exel -ja graafiset taitoni ovat hieman ruosteessa, joten pahoittelut ei niin visuaaliseti kauniista taulukosta, tässä kuitenkin laskelmat, mitä vauvan ensimmäinen vuosi (+ raskausaika) meille maksoi:

11 736 euroa. Summa kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Toisaalta kuten sanottu, monet vauvan vaaatteet ja tavarat lähtevät aikanaan eteenpäin ja veikkaan, että ainakin yksi kolmasosa siitä tulee takaisin. Joidenkin tavaroiden ja vaatteiden kohdalla olisi voinut harkita tarkemmin tai etsiä kärsivällisemmin käytettyä / edullisempaa, mutta toisaalta useat hankinnat olivat rahan arvoisia. Ajattelen usein niin, että myös aika on rahaa, enkä aina jakaisi säätää jotain halvempaa tavaraa toiselta puolen Suomea saakka.

Jollekin toiselle perheelle summa vauvavuodesta on paljon pienempi, toisille taas suurempi. Meillä ei ollut mitään vauvatavaroita tallessa, vaan jouduimme hommamaan kaiken. Kolmannen lapsen kohdalla, talous vähän paremmalla toallla kun ensimmäisen kohdalla, sitä myös halusi panostaa ja ehkä jopa vähän hemmotella itseään osalla hankinnoista. Päätin jo raskausaikana, etten osta tai ota vastaan mitään tavaroita joista en pidä vain siksi että ne ovat halpoja tai ilmaisia.

Raskausaikana ja vauvavuotena säästöä tuli taas siitä, että en hirveästi ostellut itselleni mitään, eikä rahaa mennyt esimerkiksi juhlimiseen ja ulkona käymiseen. Emme myöskään joutuneet laittamaan vaikkapa autoa vaihtoon (kun ei sellaista ole). Isompaan asuntoon muutimme kylläkin, joten asumismenojakin tuli muutama sata euroa lisää kuussa.

Emme harrastaneet vauvan kanssa myöskään mitään maksullista, kuten vauvauintia. Matkustimme kerran laivalla ja kerran lentokoneella mökkireissujen lisäksi, mutta vauvasta ei tullut juurikaan mitään lisäkuluja.

Sitten taas lääkärikuluja meille tuli paljon vauvan allergioiden vuoksi, mutta onneksi vakuutus korvasi niistä suurimman osan. Kuitenkin erikoiskorvikkeet jouduimme tosiaan lopulta maksamaan itse, samoin kun yhden allergia-altistuksen. Laskin silti, että vakuutuksen ansiosta jäimme voitolle lääkärikäyntien osalta.

Vauvan vaatteet ovat meillä olleet hyvässä kierrossa ja määrä on ollut minusta ihan hyvä. Noista suurimman koon vaatteisa iso osa on edelleen käytössä varmasti vielä talvenkin yli, sillä enää lapsi ei kasva yhtä nopeasti. Jatkossa ei siis tarvitse hommata tavaraa onneksi samalla tahdilla, vaan enemmänkin laittaa sitä kiertoon.

Osaako joku muu arvoida, kuinka paljon vauva ja raskausaika on teille maksanut? Miltä meidän summa kuulostaa?

Jos ei nyt jo naurattais niin varmaan itkisin. Vaikka siis, enhän mä edes itkenyt herättyäni eilen aamulla neljän yöherätyksen ja kuuden tunnin katkonaisten unien jälkeen, en kun lasi hajosi miljoonaksi sirpaleeksi keittiöön, en kun lapsen pyöräilykypärää ei löytynyt ja kaikki huusivat eteisessä toisilleen, en kun mun luottomekko olikin likaisena pyykkikorissa, en kun ruokakaupassa ei mahtunut kulkemaan rattaiden kanssa kuormien välissä, en kun läppäri kaatui ja kirjoittamani blogiteksti hävisi, en kun meidän eteisen kaappi tippui itsestään seinästä (luojan kiitos kukaan ei jäänyt alle), en kun kaapin päällä ollut lempikukkamaljakkoni hajosi tuhannen p***n päreiksi, en kun eteinen lainehti vedestä ja lasinsiruista, en kun imurin letku meni poikki kesken lasin imuroinnin, en kun meni lasia jalkaan, en kun yritin hoitaa tämän kaiken huutava vauva kainalossa (olen koko vklopun yksin lasten kanssa), en kun vauva löi kännykällä minulta silmäkulman mustaksi, en kun menimme ostamaan jäätelöä ja kauppa oli suljettu sairaustapauksen vuoksi, en kun vauva hajotti aurinkolasini, en kun löysin itseltäni harmaan hiuksen, en kun heitin vitutuksissani avaimet pudonneen kaapin päälle niin että siihen tuli kauheat jäljet, en kun kaappi jäi täyteen likaisia sormenjälkiä (mutta saatiin takaisin seinään!), en kun siitä lähti maalit sormenjälkiä hinkatessani, enkä kun huomasin että vauvan loput erikoiskorvikkeet ovat kellarissa ja kellarin avain mieheni mukana mökillä tiistaihin saakka eikä apteekista saa ostettua korvattuna lisää, en kun tiskikoneaine oli loppu, en edes vaikka mulla oli pms.

Tänään on ollut huomattavasti parempi päivä