Panikoin koko viime viikon, että minkähänlaisissa sade -tai toppavarusteissa sitä joutuisi kesän ekoille festaireille varustautumaan. Säätiedotus ei lupaillut hyvää, mutta viikonlopun lähestyessä ennustus alkoikin näyttämään jo vähän paremmalta, ja loppujen lopuksi saimmekkin festaroida lämpimissä ja aurinkoisissa kesätunnelmissa.

Sideways järjestettiin nyt kolmannen kerran Helsingin Teurastamolla ja samoin tämä oli myös itselleni kolmas kerta siellä. Sen lisäksi että festareilla oli jälleen ihana tunnelma, hyviä esiintyjiä, kivan värikästä ja monipuolinen ruoka -ja juomatarjonta, kaiken kruunasi se, että omaan sänkyyn pääsi nukkumaan pyörällä huristaen muutamassa minuutissa. Meinaan siitä syystä tänäkin vuonna keskittyä vain kotikaupungin festaritarjontaan, vielä olisi edessä ainakin VISIO sekä Flow.

Teurastamo alueena toimii festareille tosi hyvin. Vanhassa tehdasmijöössä on tunnelmaa, sopivasti rosisuutta ja hienoja ykistyiskohtia. Punatiili, sininen taivas ja Vallilan kanssa yhteistyössä festareille teetetyt värikkäät kuosit toimivat kauniisti yhteen. Oli ihanaa, hassua ja hauskaa, ja kiva kun niin moni teistä lukijoista kävitte moikkaamassa!

Sitten viime näkemän, hiukseni ovat vaalentuneet taas vähän lisää ja se ihan tumma juurikin on nyt poissa. Tarkoituksena on nyt kasvattaa omaa väriä, jolloin vaaleassa tukassa pysyminen helpottuu. Oma maantienharmaa väri näyttääkin nyt vaalennetun hiuksen rinnalla kivan tummalta ja ihan mielenkiinnolla odotan, että miltä hiukset näyttävät vaikkapa muutaman kuukauden päästä kun juuri on kasvanut vielä lisää.

Keltaista väriä ollaan edelleen taitettu lilalla, josta tykkään aika paljon kun se hiuksessa vähän näkyy. Kampaamona toimi tälläkin kertaa luottopaikka, Katjamariateam, jossa viimeksi kävin tekemässä hiuksille vielä kunnon tehohoidon ja pätkäisemässä vähän latvoja. Hiukset tuntuvat ja näyttävät taas voivan paljon paremmin kaikkien vaalennuksien jälkeen.

Sain edelliseen hiuspostaukseen myös hyviä vinkkejä siitä, miten ja millä tuotteilla taittaa keltaisuutta itse pois kotona – kiitos niistä, kaikki menevät testaukseen! Vielä vähän enemmän blondina siis jatketaan, olen jo tosi tottunut tähän ja eilen ihmettelin itsestäni kuvia tummana. Tummakin väri on ollut ihana ja sopii mielestäni hyvin, mutta onhan tämä vaaleakin aika kiva vai mitä?

Ihan sellaista tässä mietin, että miten kaikki vastarakastuneet saavat tehtyä esimerkiksi työnsä ja koulujuttunsa, katsottua sarjansa, vastattua ystäviensä viesteihin, siivottua kotinsa tai muistettua ylipäätään yhtään mitään. Olisin varmasti myös jo menehtynyt nälkään, ellei tuo tekisi maailman parasta ruokaa.

Meidän molempien lapset ovat mökillä, joten mikäs tässä vain haahuillessa, silmiin tuijotellessa, rantsussa makoillessa tai yhteistä tulevaisuutta sadepäivänä suunnitellessa. Ollaan just se maailman ällöttävin rakastunut pariskunta joka ei nää tai kuule mitään muuta. Eikä haittaa yhtään.

Kaupallinen yhteistyö Rolling viinin kanssa.

Kun ensimmäisen kerran tapasin nykyisen poikaystäväni, hän kertoi pelkästään pyöräilleensä ihan kaikkialle viimeisen vuoden ajan. Vaikka minäkin tykkään pyöräilystä, kuulosti se omaan korvaani aika hullulta. Lopulta taisin juurikin ihastua siihen hänen hulluun puoleensa, ja nyt tässä kesän kynnyksellä myös pyöräily on yhdistänyt meitä. Ollaan liikuttu paljon yhdessä ja toistemme luokse pyörillä ja suunniteltu erilaisia kesäretkiä.

Yhden suunnitellun retkemme piti olla sellainen, että hän vie minut pyörällä muutamaan lempipaikkaansa. Sellaiseen joissa en itse ole ikinä ollut, ja jotka eivät muutenkaan ole ihan niitä tunnetuimpia kesäretkikohteita. Tarkoituksenamme oli pakata mukaan pullo hyvää viiniä ja muita piknik-eväitä. Kuitenkin, juuri kun olimme saaneet tavarat pakattua ja lähdössä ulos, alkoi sataa lähes kaatamalla.

Elämä on ollut viime viikkoina muutenkin jotenkin niin ihanan hullua, joten päätettiin lähteä pyöripiknikille sateesta huolimatta. Ulos päästyämme tajusimme kuitenkin, että ehkä ei ole paras idea lähteä kovin kauas pyörilemään, ellemme halua kastua aivan läpimäriksi. Poikaystäväni kertoi, että hänellä on uusi suunitelma, ja kehoitti vain seuraamaan häntä. Muutaman sadan metrin jälkeen olimmekin jo perillä. Puistossa jonka olemassaolosta en ollut aiemmin edes tiennyt.

On todella erikoista löytää ihan uusia paikkoja kotikaupungistaan, mutta etenkin ihan tuosta kotikulmilta. Kuitenkin siellä, kerrostalojen keskellä, avautui juuri täyteen vihreyteen puhjennut puisto. Sateesta huolimatta kaikkialla oli tosi kaunista ja kesäistä. Jätimme pyörät parkkiin ja katoimme piknikin kalliolle, suuren vaahteran alle.

Pyörän koriin meillä oli pakattu Rolling Shiraz Viognier punaviiniä, erilaisia juustoja, siemennäkkäriä sekä hedelmiä. Aiemmin paistanut aurinko oli lämmittänyt kallion, sade rapisi hiljalleen puussa ja ympäri puistoa kuului erilaisten lintujen laulua.

Rolling-viini oli oikein hyvä valinta piknikille. Australiasta tuleva viini sopisi kesäretken lisäksi hienosti myös vaikkapa illanistujaisiin tai grilliruokien kanssa. Sen todella hedelmäinen, marjainen sekä luumuinen maku viipyilee suussa pitkään hienon hapokkuutensa ansiosta. Punaisen Shiraz-rypäleen lisäksi Rollingin blendissä on hitunen valkoista Viognier -rypälettä antamassa viinille lisää aromaattisuutta. Viini, juustot ja hedelmät sekä sateinen kesäilta sopivat hienosti yhteen.

Oli ihanaa, ja samalla tosi hassua, istua ihan umpirakastuneena puun alla, sateelta piilossa, piknikillä. Puisto oli muuten aivan tyhjä, muutamaa satunnaista (ja meistä hyvin huvittunutta) koiran ulkoiluttajaa lukuunottamatta. Täydellinen kesäpiknik ei siis aina vaadi lämmintä aurinkoista päivää, vaan seura ja tunnelma tekevät näistä hetkistä merkityksellisiä.

Olen ollut nyt reilun kuukauden blondi. Uusi vaalea väri on piristänyt, mutta en usko että blondina olo on vaikuttanut ainakaan tähän kaikkeen hauskuuteen. Sattuipa vaan sopivasti yhteen elämäni onnellisimpaan hetkeen. Itseasiassa blondina olo on ollut ajoittain vähän vaikeaa, hiukset alkavat kellertämään helposti ja sitä vastaan pitää käydä taistelua lähes päivittäin.

Hiuksiini on tehty kevään aikana yhteensä viisi vaalennusta, joista viimeiset kolme hiljattain, tavoitteena saada paikoittain ihan mustasta tukasta täysin blondi. Oma hiukseni on paksu ja vahva, mutta hiuslaatu sen sijaan on tosi pörröinen. Ilman suoristusraudalla käsittelyä hiukset näyttävät helposti huonokuntoisilta. Ja sitä ne valitettavasti nykyään ihan oikeasti ovatkin.

Lukuisten vaalennusten jälkeen hiukseni ovat katkeilleen, paikoitellen aika pahastikin. Latvat ovat täynnä kaksihaaraisia, hiukset takkuuntuvat ja lyhyttä haituvaa hapsuttaa sieltä sun täältä. Puhumattakaan kaikista niistä hiuksenpätkistä, joita saan jatkuvasti varistella mustilta vaatteilta.

Jotain hyvää kuitenkin, nimittäin oma väri näyttää vaalean rinnalta pareammalta kun aikoihin. Nyt minun ei tarvitse enää värjäillä juurikasvua, vaan voin antaa oman värin kasvaa. Itseasiassa eilen tuo kuvissa näkyvä tumma raita vaalennettiin vielä pois ja keltaisuutta taitettiin lilalla, ja lopputulos on tosi kiva. Esittelen sitä paremmin vielä vähän myöhemmin!

Jos nyt edes jäljellä olevat hiukset pysyvät päässä, aion siis jatkaa eloa edelleenkin blondina. Tumma sekä punertavat sävyt sopivat mielestäni itselleni hyvin, mutta olen jopa omaksi yllätyksekseni, tykästynyt nyt tosi paljon tähän vaaleaan. Kyllä minä nyt ainakin tämän kesän vielä menen tällä. Kiva nähdä myös miltä tuo oma väri alkaa näyttää, sitten vähän vielä lisää kasvaessaan.

Pitää vielä huikata omat suosikkituotteeni vaalealle tukalle, nimittäin tuo KC Professionalin Pearl-sävytehoitoaine, Four Reasonsin Silver Mist-suihke sekä InvisiBobblen nuden väriset hiuslenksut.

Niin ja jos tukka tuntuu edelleen putoilevan, aijon leikata ihan lyhyet hiukset!!!