Minulta kysyttiin hiljattain instagramissa ohjetta tekemääni smoothieen. Ajattelin aluksi etten viitsi niin ysinkertaista respetiä jakaa, mutta sitten aloin miettimään, että ehkä kovin monelle ei kuitenkaan tule tämä makuyhdistelmä mieleen. Nimittäin tyrni-mango!

Tyrnihän on ihan mahtava vitamiinipommi, oikea supermarja. Siinä on poikkeuksellisen paljon C-vitaaminia ja siksi se toimii hyvänä flunssan estäjänä. Arvokkain osa marjassa on kuitenkin sen öljyisät siemenet, nissä on elimistölle, etenkin iholle ja limakalvoille hyödyllisiä rasvahappoja. On myös todettu että tyrnistä hyötyvät etenkin ne, joilla on riski diabetekseen sekä sydän -ja verisuonitauteihin.

Marjana tyrni on todella kirpeä, joten mangosta saa siihen juuri sopivaa pehmeyttä. Etenkin tuore mango on suosikkiani, mutta smoothiet on minusta kivoin tehdä pakasteista. Mangosta huolimatta smoothie jää hieman kirpsaksi, mutta ei liian. Olin siti yllättynyt että se oli myös lasten makuun, eikä minulle jäänyt itseasiassa tällä kertaa yhtään smoothieta. Olen aina tosi iloinen kun lapsille maistuu jokin odottamaton, joten todella mielelläni annan silloin omastani.

VITAMIINIPOMMI – TYRNI-MANGO SMOOTHIE (3 isoa lasia)

300g mangoa
200g tyrniä
4-5dl appelsiini-mango-mehua

Lisää kaikki ainekset blenderiin, voit antaa niiden sulaa siinä hetken. Surauta tasaiseksi – valmis!

Suosittelen testaamaan! Myös muunneltuja reseptejä tästä saa vinkata, mietin että sopisiko esimerkiksi kookosmaito tämän kanssa?

Voitteko uskoa, että tein eilen elämäni ensimmäistä kertaa simaa! Mielstäni sima kuuluu isona osana vappuun ja tykkään sitä itse juoda, mutta kaupan valmiit juomat eivät ole oikein ikinä säväyttäneet. Niinpä joka vuosi olen kissojen ja koirien kanssa metsästänyt jostain itse tehtyä simaa, välillä hyvällä ja valitettavan usein myös huonolla menestyksellä.

Olen vähän huono ennakoimaan ja siksi ehkä siman valmistuskin on aina jäänyt. Mutta nyt tätä tehdessä opin myös sen, että siman voi tehdä vielä noin kolme päivää ennen vappua jos sen pitää koko ajan lämpimässä. Siksi jaankin teille vielä tämän ohjeen jonka mukaan simamme itse myös tein (pienelllä twistillä), sillä vielä ehtii!

VAPPU-SIMA SITRUUNALLA JA INKIVÄÄRILLÄ

Tarvitset:

8 l vettä
500g valkoista sokeria
500g fariinisokeria
3 luomu sitruunaa
muutaman sentin pala inkivääriä
1/5 tl tuorehiivaa

korkillisia lasipulloja
sokeria
rusinoita

Kiehauta puolet vedestä (4 l) isossa kattilassa (tai jaa kahteen eri kattilaan). Kun vesi on kiehahtanut ota se pois levyltä ja sekoita joukkoon sokeri sekä sitruunat ja pilkottu inkivääri. Voit joko lisätä pelkän puristetun sitruunan mehun tai lisästäksesi makua, kuori sitruunan keltainen kuori (huom vain luomusitruuna käy tähän!) sekä sitruunan liha. Valkoinen kuoren osa tuo simaan liikaa kitkeryyttä, joten leikkaa se pois.

Lisää joukkoon loput vedet kylmänä. Sekoita kädenlämpöiseen veteen tuorehiiva, noin herneen kokoinen pala. Anna siman jäädä käymään kattilaan huoneen lämpöön noin vuorokaudeksi.

Pullota sima puhtaiisin pulloihin. Lisää ensin pullon pohjalle ripaus sokeria sekä rusinoita. Siivilöi sima ennen pulloon kaatamista. Viileässä (jääkaapissa) siman valmistumisaika on noin viikko ja huoneenlämmössä noin 3 päivää. Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan. Sima säilyy valmistumisen jälkeen noin viikon jääkaapissa.

Itselläni on hyvä kutina valmistuvasta simastamme, mutta silti toki vähän jännää jakaa reseptiä ennen kun olen sitä edes itse vielä maistanut. Tätä kuitenkin niin moni jo tuolla intagramin puolellakin jo kyseli, että pakko jakaa!

Vappu on minusta tosi ihana juhla, se on ikäänkuin lupaus pian saapuvasta kesästä (joskus keväävästä). Vaikka vappu onkin työväen juhla, sen merkitys on kasvanut itselläni lasten kasvaessa. Minusta on ihana käydä lasten kanssa ostamassa vappuaattona pallot torilta, syödä siellä munkit ja ihmetellä meininkiä. Vappupäivänä olemme yleensä olleet kotona tai kaveriperheen luona, syöneet perinteiesti nakkeja, perunasalaattia ja munkkeja sekä ehkä käyneet vielä vapputorilla. Lämpimällä säällä piknik on tietysti ihan ehdoton.

Minkälaisia vappuperinteitä teillä on? Meillä juodaan tulevana vappuna ainakin tosi paljon simaa 😀 !

Ja tulkaahan kertomaan jos innostuitte vielä tekemään simaa tällä ohjeella, että millaista siitä tuli ja mitä tykkäsitte?

Minut tuntevat tietävät, etten ole mikään pullantuoksuinen äiti – ellei korvapuusteja ole sitten haettu lähikahvilastamme. En ole aikuisiällä ikinä tykännyt leipomisesta. Miellän sen niin hankalaksi ja sotkuiseksi – reseptiäkin pitää yleensä noudattaa kauhean tarkasti. Leipomuksistani tulee harvoin kovin kauniita ja keittiökin on sen jälkeen ihan hävityksen kauhistus. Ei meiltä löydy edes kunnon välineitä leipomiseen.

Olen pitkään meittinyt, että missä ovat jenkkisarjoista tutut pakastetaikinat. Suomen pakastepulla-valikoima kun ei myöskään inspiroi ihan hirveästi. Ehkä se on tosin vyötärön kannalta ihan hyvä.

Muutama viikko sitten tuttavani kuitenkin vinkkasi, että hänen ystävänsä on vihdoin tuonut Suomen markkinoille valmiit keksitaikinat. Juuri ne sellaiset pötköt, mitä ne jenkkilän täydelliset kotirouvatkin käyttävät. Erona kuitenkin, että nämä taikinat valmistetaan käsin Helsingin Kalliossa, eikä taikinan teossa ei ole käyetty lisäaineita ja raaka-aineissa on muutenkin suosittu suomalaista.

Kokkailu ja keittiössä puuhastelu lasten kanssa on kivaa – niin kauan kun siitä ei synny ihan järkyttävää sotkua. Ja järkyttävällä tarkoitan siis sellaista jokainen astia tiskialtaassa, kananmunat matolla ja katto taikinaroiskeissa. Siihen nämä taikinapötköt ovat ihan mahtavia. Isompi lapsi osaa jo leikata taikinan itse, eikä pienemmänkään kanssa se ole kovin vaikeaa. Toki näitä voi pyöritellä vaikka palloiksi. Tai syödä ihan sellaisenaan.

Minua ei muutenkaan haittaa käyttää kokkailussa apuna välillä jotain helpottavia asioita, kuten tuorepakasteita. Ihan liian kauan mielestäni vanhempia on syyllistetty siitä, jos he eivät tee kaikkea ihan alusta alkaen itse. Itse taas tykkään että minulle jää mielummin aikaa perheeni kanssa, kun hellan äärellä hikoiluun. Onneksi nykyään osaan olla syyllistämättä itseäni siitä, joten toisaalta muiden mielipideillä ei ole edes väliä.

Onko teillä arjessa mukana jotain helpottavia tekijöitä, kuten puolivalmisteita tai vaikkapa lastenhoitajaa?  Meillä käy siivoja kerran kuukaudessa ja viime viikolla myös ikkunanpesijä. Välillä ulkoistan jopa kaupassakäynnin tilaamalla ruoat kotiin kannettuna. Tätä tulee varmaan jatkossa harrastettua enemmän, sillä vauva, kauppakassit ja kolmas kerros ilman hissiä ei ole mikään ihan toimivin yhdistelmä.

Caccu Cookietaikina saatu

Jo ennen kun tulin raskaaksi, olin päättänyt että syön tosi terveellisesti ja yritän liikkua mahdollisimman paljon. Sokerinkin olin jättänyt kokonaan jo muutamaa viikkoa aiemmin. Aiemmissa raskauksissa painoa on tullut nimittäin lähemmäs 30 kiloa ja vaikka olen saanut ne aina pois, en kaipaa sitä tukalaa ja raskasta oloa. Terveellisesti syömisen suunnittelut kuitenkin muuttuivat kun pahoinvointi alkoi.

Kun voin huonosti ja oksensin jatkuvasti, oli minun pakko syödä vain sitä mitä sain alas. Ihan mitä vaan, se oli jopa lääkärin määräys, vaniljajäätelö on kuulemma mukava oksentaa yksi neuvoi. Jouduinkin pahimpaan aikaan syömään jotain pientä tunnin välein ja yölläkin heräsin kerran-pari mutustamaan yöpöydälle valmiiksi ottamaani croissanttia tai jogurttia. Muuten tuli entistä enemmän pahempi olo. Oksensin mielummin ruokaa kun pelkkiä sappinesteitä. Ja toki oksentaessa tuli myös nopeasti uudestaan nälkä.

Salaattia ja hedelmiä oli todella epämielyyttävä oksentaa, joten ruokavalioni koostui kaikesta helposti oksennettavasta kuten paahtoleivästä ja mehukeitoista. Himoitsin myös kaikkea todella suolaista ja vettäkin sain alas (muutaman hassun lasillisen päivässä) lähinnä vain sormisuolan kanssa. Veden sijasta lipitin mehuja ja limuja.

Vaikka ruokavalioni muuttui moneksi viikoksi varsin sokeri -ja hiilaripainotteiseksi, uskoin että paino kuitenkin putosi. Tiputuksessa käydessäni minua ei punnittu siellä en edes ollut täysin varma lähtöpainostani (en omista vaakaa), mutta käydessäni muutaman päivän tämän jälkeen ensimmäisessä neuvolassa, järkytykseni oli suuri kun painoa olikin tullut kuusi kiloa lisää! Saatoin toki painaa valmiiksikin muutaman kilon enemmän mitä luulin, mutta silti reippaasti useampi kilo oli tullut lisää.

En edellisissäkään raskauksissa syönyt mitenkään ihan järjettömän epäterveellisesti tai paljoa, mutta silti painoa vaan kerääntyi. Vaikka niissäkin oksensin oikeastaan loppuun saakka. Mietin että voisiko osittain tämä paininnousu saattaa johtua siitä, että keho jotenkin varastoi kaiken mahdollisen juurikin tämän oksentamisen vuoksi. En tiedä voiko näin olla, mutta pakkohan osan on olla jotain nesteitä ja turvotusta.

Mutta sen tiedän, että osittain painonnousu selittyy ainakin sillä, ettei vatsani toimi oksentaessa ollenkaan. Raskausaina kun sen toiminta hidastuu muutenkin paljon. Samoin tämä suolan himoitseminen (syön välillä suolaa ihan pelkiltään ja herkkuani on veriappelsiini joka päällä on suolaa sekä smoothie niin että lasin reuna on suolattu) ja se että oksentaminen ajoi minut viikkokausiksi vuodepotilaaksi enkä liikkunut juurikaan.

Muutaman viimeisen viikon olen taas pystynyt syömään vähän normaalimmin ja paremmin. Ruokahalua minulla on kyllä ollut jopa silloin pahimman pahoinvoinnin aikaan, mutta syömiset olivat silloin vain vähän toisenlaista. Nyt olen saanut ruokavalioni takaisin raiteilleen ja saanut lisättyä reippaasti kuitujen määrää. Kaikki sokeriset herkut oksettavat minua, joten niistä on paria lipsahdusta lukuunottamatta, helppo pysyä erossa.

Vatsa on alkanut toimimaan vihdoin paremmin, mikä johtuu kuitujen lisäksi varmasti myös liikunnasta. Edelleen yleiskunto on huono, mutta liikun jo enemmän ja esimerkisi tällä viikolla olen joka päivä kävellyt reippaasti nelisen kilsaa. Kävinkin eilen vähän hädissäni avoimessa neuvolassa kuuntelemassa vauvan sydänääniä, sillä vatsa tuntui pienentyneen. Kaikki oli kuitekin siellä hyvin, taitaa vaan se järkyttävä turvotus olla tiessään. Tällä kertaa minua ei punnittu, mutta viime neuvolassa kiloja oli taas tullut muutama.

Minua itseäni vähän harmittaa se, miten ahdistuneesti suhtaudun raskaudenaikaiseen painonnousuuni. En muuten ikinä käy vaa´alla, joten ehkä se johtuu osittain siitäkin. Minulle on vierasta kytätä painoani ja nyt joudun joka kerta vielä jakamaan sen jokun vieraan ihmisen kanssa. Pelkään myös saavani negatiivista palautetta painonnousustani, mutta onneksi ainakaan niin ei ole vielä käynyt.

Odottajan tulisikin kiinnittää huomiota syömisiinsä ja varmistaa että syö mahdollisimman monpolisesti, toki niin nyt kannattaa tehdä muutenkin. Raskaana ollessa vatsan toiminta hidastuu ja ruoalla kestää tuplamäärä kulkea suoliston läpi, siksi pitäisi myös muistaa juoda paljon. Raskaana ollessa ei todellakaan kannata myöskään syödä kahden edestä, vaan ainoastaan noin parisataa kaloria enemmän. Energian tarve lisääntyy vasta loppuraskautta kohden, vaikka ainakin tässä raskaudessa, minä olen ollut kaikken nälkäisin alussa. Enää minun ei tarvitse myöskään syödä öisin, mutta voihan se vielä muuttua.

Ruokarajoitustenkin kanssa olen pystynyt juuri ja juuri elämään. Vaikein juttu on ollut raaka kala. Juustot Suomessa tuntuvat olevan pääosin pastöroituja, joten niistä ei ole tarvinnut luopua. Myös lakritsin ja salmiakin sisältämä glysyrritsiinin välttäminen on minulle uusi juttu. Aiemmissa raskauksissa niitä kehoitettiin välttämään vain korkean verenpaineen takia, mutta uusien tutkimusten mukaan runsas glysyrritsiinin saanti helpottaa äidin stressihormoonin pääsyä sikiöön ja voi aiheuttaa matalampaa älykkyysosamäärää sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriötä. Joten niitä siis todella kohtuudella minimimäärä.

Kahvinjuonnin olen lopettanut kokonaan, mutta sen tilalla juon nykyisin mustaa tai valkoista teetä. Niissä ei pitäisi kuitenkaan olla niin paljoa kofeiinia mitä kahvissa. Myös kiellettyä inkivääriä jouduin muutaman viikon ajan käyttämään teen joukossa, se nimittäin auttoi vähän pahoinvointiini. Edelleen saatan syödä sitä satunnaisesti ruoan joukossa, mutta määrät ovat hyvin pieniä. Odottajille tarkoitettuja monivitamiinipillereitäkin olen taas pystynyt syömään, nyt kun oksennan enää vain hyvin satunnaisesti. Aiemmin pelkkä ajatus tabletin nielaisemisesta sai minut yökkimään.

Monet lääkärit ja hoitajat ovat lohdutelleet minua pahoinvoinnin keskellä sillä, että vauva ottaa kyllä omansa. Vaikka söisikin kuukauden putkeen vain paahtoleipää ja sokerista mehukeittoa. Mutta täytyy sanoa, että olo on kyllä paljon parempi kun saa vihdoin taas syötyä järkevämmin. Ne kummalliset mieliteot ovat minulla tuntuneet jääneen siihen alkuraskauteen, mutta voihan tässä toki tulla vielä vaikka mitä betoseinän nuolemisen himoa. Eikä veriappelsiini sormisuolalla minusta nyt NIIN outo himo ole, mitä se kaikkien muiden mielestä tuntuu olevan 😀

Nyt minä kömmin jokailtaisen muussatusta banaanista, pakastemustikoista ja kreikkalaisesta kaurajogusrtista tehdyn ”jäätelö”-mössöni kanssa peiton alle. Kertokaa te sillä aikaa vähän teidän raskauden aikaisista syömisistä, mikä teillä meni pahimman pahoinvoinnin aikana alas (jos sellaista oli), painon nousuista ja niistä hullunkurisista ruokahimoista!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ – PATAK´S 

Vaikka kokkausfilosofiani on että mahdollisiman nopeaa ja helppoa, eivät kaupan valmiit ateriakastikkeet ole itselleni kovin tuttuja. Siltikin vaikka syömme usein Intialaista. Mikä johtunee nimittäin siitä, että olen kokenut Intialaisen ruoan tekemisen turhan vaativaksi ja siksi meillä tilataankaan sitä yleensä vain take a waynä. Koska Intilaialainen makumaailma on yksi suosikeistani, lähdin erittäin mielelläni ja suurella mielenkiinnolla testaamaan Patak´sin valmiita ateriakastikkeita.

Patak´sin on perustanut Intilainen Patakin maanviljelijäperhe vuonna 1925. Kastikkeet syntyivät puolivahingossa, kun pariskunta päätti säilöä heille ylimääriset vihannekset öljyjen ja mausteiden kanssa lasipurkkeihin. Autenttisen makuiset kastikkeet tekivät hyvin kauppansa ja nykyään Patak´s on lähtisen maailman johtava intalaisten elintavikkeiden tuotemerkki.

Aitojen intialaisten reseptien mukaan valmistettujen ateriakastikkeiden lisäksi valikoimiin kuuluu currytahnoja, jotka ovat itseasiassa itselleni vähän tutumpia, ne ovat hyviä silloin kun aikaa ruoan laittoon on vähän enemmän. Mutta näillä valmiilla kastikkeilla kokkaaminen on vielä nopeampaa ja helpompaa. Kaikkia tuotteita löytyy päivittäistavarakaupoista, tuotteita on yhteensä 12 erilaista. Neljä ateriakastiketta: Korma, Tikka Masala curry, mieto curry, Jalfrezi paprika-kookoskastike, curry-tahnat: Tandoori tahna, Tikka Masala tahna, mieto currytahna sekä Mango chutney, raita ja pappadums.

Oma suosikkini meidän lähi-intialaisen annoksista on Palak Paneer, eli sellainen ihana curry-pinaattikastikse jossa on herkullista pehmeää juustoa kuutioina. Nyt päätin kuitenkin kokeilla jotain uutta, sellaista mitä olisi ihan arkena helppo valmistaa, joko itselleen lounaaksi kuten tänään, tai sitten illalla ihan koko perheelle. Tämä on myös siinä mielessä ihana resepti, että kastikkeen joukkoon voi oikeastaan laittaa mitä tahansa kaapista löytyviä vihanneksia kuten kukkakaalia, vihreitä papuja tai vaikkapa perunaa tai bataattia.

Kastikeeksi valitsin mausteisen, hitusen kookosta, inkivääriä, tomaattia, valkosipulia ja paprikaa sisältävän Korma-currykastikkeen. Tästä tulikin aiva ihanasti juuri tällaiseen pakkaspäivään sopiva mausteinen ja sopivan täyttävä ja terveellinen ruoka.

MAUSTEINEN LINSSICURRY (4 annosta)

1 Patak´s Korma ateriakastike
2 isoa porkkanaa
1-2 keskivahvaa chiliä
1 purkki / 2dl punaisia linssejä liotettuna
1 purkki / 2 dl kikherneitä liotettuna
kreikkalaista kaurajogurttia
korianteria
basmatiriisiä
(mangochutneytä)

Laita riisi kiehumaan ohjeen mukaan ja pilko chilit sekä porkkanat. Lisää pannulle hieman öliiviöljyä ja kuulota chilit porkkanoiden kanssa. Lisää joukkoon valutetut linssit sekä kikherneet sekä ateriakastike. Anna hautua miedolla lämmöllä kunnes riisi on valmis. SIINÄ SE, MITEN HELPPOA! Lisää annoksen päälle jogurtti ja korianteri.

Minun oli tarkoitus lisätä valmiiseen annokseen jogurtin kanssa vielä mangochutney, mutta unohdin kokonaan. Onneksi mangot ovat tällä hetkellä parhaimmillaan ja sopivat aivan täydellisesti sellaisenaan myös tämän annoksen jälkkäriksi.

Kuten reseptistäkin huomaa, ruoan tekeminen oli todella helppoa ja nopeaa. Tykkään itse mausteisesta ruuasta ja tässä kastikeessa oli ihanasti tujua. Myös tuoksu keittiössämme oli ihana, aivan kun olisin haudetellut kauankin kymmeniä erilaisia kasviksia ja mausteita padassa. Itse tykkään myös maltillisesta tulisuudesta, jota tuo kaurajogurtti ihanasti pehmensi. Perheen pienemmille kokatessa suosittelen ehkä laittamaan kahden sijasta vain yhden chilin, makumieltymysten ja tottumusten mukaan toki! Suosittelen testaamaan!

Millaisen aterian sinä tahtoisit kokata Patak´sin tuotteilla? Kommentoi alle, niin olet mukana kolmen Patak´s tuotepaketin arvonnassa! Arvonta päättyy 12.3.18.