Tällä viikolla meno on ollut yhtä tärähtänyttä kun tässä kuvassa. Väsymys on ollut maksimaalinen. Vauva heräilee öisin ja itse olen nukkunut ne välissä olevat pätkät kylmästä hytissen.

En muista milloin viimeksi olisin ollut kunnolla kipeänä, ehkä 2015 influenssassa. Ja onhan se hienoa etten ole, mutta sellainen musta tuntuu että olen tulossa kipeäksi– tunne on vaan niin rasittavaa. Kun ei ole kipeä, muttei ihan täydessä iskussakaan. Kun täytyy hoitaa silti kaikki arjen askareet, vaikka tahtoisi vaan hautautua teekupposen kanssa peiton alle. Tai no, tuskin se tässä sirkuksessa edes onnistuisi, oli sitä sitten kuinka flunssaisena tahansa. Mutta saaan sitä ainakin haaveilla.

Väsymys aiheuttaa myös kaikenlaista hajamielisyyttä, sitä saattaa unohtaa lapsen harrastukset, sen että viikonloppuna piti pitää vauvan 6kk bileet (onneksi unodin myös kutsua vieraat) tai ettei meillä ole yhtäkään vaippaa. No eipä siinä, en ole sentään ainut. Myös eräs koululainen saattoi unohtaa reppuna todistukseen koko hiihtolomaksi koululle. Myöskään toisen harrastuksen muistaminen muutamaa minuttiia aiemmin ei haitannut, sillä ohjaajalla oli mukanaan väärä avain ja koko muu ryhmä seisoi lukkojen takana ulkona kun me pyyhälsimme myöhässä paikalle.

Onneksi en siis ole ainut, jolla ei ole raksuttanut ihan täysillä viime päivinä.

Vauvan allergiaselvittelyjen takia emme ole vieläkään päässeet oikein kunnolla kiinteiden ruokien pariin, mutta tällä viikolla ollaan jälleen uskallauduttu ottamaan muutamia ruokia uudelleen testiin. Oltiin aloitettu maistelu jo vähän ennen joulua, mutta muutama viikko sitten laitettiin nekin pienet maisteluannokset kokonaan tauolle.

Myyllä epäillään siis ainakin maitoallergiaa sekä refluksia. Olen kirjoitellut tätä aiheesta omaa postausta jo pitkään, mutta asiaa on niin paljon, etten ole saanut sitä vielä valmiiksi. Nyt uusi aminohappopohjainen maito tuntuu onneksi sopivan, ainakin paremmin kun muut, ja pahimpien oireden hiipuessa ollaan uskallettu tarjota hänelle myös muutamia melko varmoja ruokia.

Koko tuon kaksiviikkoisen Myy on katsonut hyvin kaihoisasti kun me muut syömme, mutta toistaiseksi tyytynyt vielä kohtaloonsa. Hiljattain hän alkoi myös istua kanssamme ruokapöydässä omassa syöttötuolissaan, joten on tuntunut paikoillen jopa vähän kurjalta, kun hänelle ei ole voinut antaa mitään syötävää.

Viikon päästä Myy täyttää jo puoli vuotta (!!!!), joten senkin puolesta olisi kiva saada myös tämä ruokapuoli haltuun ja sitä kautta myös rytmitettyä päivää ruokailuden osalta. Vaikka ei tässä toisaalta vielä mikään kiire onneksi ole. Ja säästyypähän sitä pahimmilta sotkuilta vielä hetken.

Ilmastoahdistus ja lentomatkustamisesta syntyvä morkkis, tuhkarokkopelko, velvollisuudet ja aikataulut – muun muassa nämä olivat syitä miksi alunperin suunnittemamme matka Kanariansaarille vaihtuikin minilomaksi Hankoon. Ja se oli ihanaa!

Myönnän, että aurinkoterapia tekisi edelleen todella hyvää, eikä jässä, vedessä ja harmaudessa vellova Hanko saanut niitä akkuja lautumaan. Mutta muuten jopa parin päivän maisemanvaihto, ilman sen kummempaa ohjelmaa, teki todella hyvää.

Menomatkalla tehtiin pikapyrähdys Kirkkonummen Prismaan, josta käytiin ostamassa Myylle uimavaipat ja pöksyt. Perillä Hangossa pistettiin takkaan tuli, syötiin risottoa kynttilänvalossa, vedettiin sohvalla irtokarkkiöverit ja mentiin aikaisin nukkumaan.

Eilen Myy pääsi sitten elämänsä ensimmäistä kertaa uimaan ja saunaan, kun menimme rentoutumaan Hangon Regatta Spahan. Kiireetön, rauhallinen tunnelma ja hienot merimaisemat tekivät meihin kaikkiin vaikutuksen. Myy polski kun vanha tekijä ja nautiskeli varmoin ottein niin lämpimästä vedestä kun poreistakin.

Kävimme yhdessä myös höyrysaunassa sekä vilvoittelimme juomia siemaillen samalla rannalla jäiden joukossa uivia joutsenia katsellen. Arkipäivänä spassa oli lisäksemme vain muutama muu ihminen, yhtä kiirreettömästi ja hiljakseen rentoututen kuin mekin.

Olin varautunut siihen, että uinnin ja saunomisen jälkeen vauva voisi olla hyvin väsynyt ja sitä kautta myös kiukkuinen. Mitä vielä! Ikinä ei ole kylvyn jälkeiset rasvaamiset ja pukemiset menneet yhtä hyvin ja iloisesti. Olin ajatellut mennä span jälkeen vielä kasvohoitoon, mutta päätin jätää sen väliin juurikin siksi, ettemme oikein tienneet miten Myy suhtautuu uimiseen ja mikä fiilis hänellä sen jälkeen olisi. Ensi kerralla tiedän, että voin mennä vaikka parin tunnin hoitoon hyvillä mielin, sillä vauva todennäköisesti nukkuu sikeästi ja tyytyväisenä.

Koska emme vielä pitkiin aikoihin raaski jättää vauvaa hoitoon, ovat tällaiset rauhalliset melkein kaksinkeskiset hetket välillä myös tosi ihania ja tärkeitä. Isompien lasten kanssa mennään sitten mielummin jonnekkin missä on vähän enemmän actionia heille. Sekin on tosi kivaa.

Span jälkeen illalla vedettiin taas sama setti takkatulen, risoton, lasillisen viinin, irtokarkkien sekä aikaisen nukkumaanmenon kanssa. Aamupalan jälkeen pistettiin kimpsut ja kampsut kasaan ja ajetiin kotiin. Täydellinen miniloma!

Tämän viikon sana on ollut lumi ja sitä onkin tullut ihan kirjaimellisesti ovista ja ikkunoista. Lapset ovat olleet lumesta tietenkin aivan innoissaan ja he ovatkin rakennelleet lumesTA mitä mielikuvitksellisimpia asioita, kuten omat kodit huonekaluineen ja kodinkoneineen.

Kylpyhuoneen lattialämmitys on paahtanut täysillä lumessa likomäräksi kastuneita ulkovaatteita ja kenkiä kuivaten. Aamuisin ollaan jankutettu kouluun lähteville lapsille, että muistakaa vetää ne lumilukot kenkien päälle, ja iltapäivisin sitten otettu vastaan likomärissä sukissa kotiin tulevia punaposkiskia veijareita.

Vanujen kanssa auraamattomia kävelyteitä pitkin lykkiessä on tullut kunnolla hiki. Ollaankin jo muutaman kerran tällä viikolla itse auranneet kulkuväylän pois pihasta myös rattaille. Vauva on vielä liian pieni vedettäväksi pulkassa, joten jos tämä lumentulo vielä jatkuu, on pakko varmaan viritellä sukset vaunujen alle.

– Ostin museokortin
– Blogi täytti 8 vuotta
– Matot pääsivät lumipesuun
– Tapasin Shitsu-pentu Simon
– Kummityttö täytti 2 vuotta
– Laskin mäkeä pulkalla ja stigalla
– Käytiin Prismassa JA Citymarkestissa
– Vietin viikon yksin Myyn kanssa kotona
– Kävin ekaa kertaa Yrjönkadun uimahallissa
– Aloin pitämään (Myrttisten) suolakurkuista
– Jonotettiin viimeisten joukossa Amos Rexiin
– Saatiin takaisin ihania sukulaisia Espanjasta
– Käytiin kaksi kertaa vauvan kanssa lääkärissä
– Ostettiin vauvan erikoismaitoja sadoilla euroilla
– Stressasin, kärsin univaikeuksista ja päänsäryistä
– Käytiin kotimme alla kulkevassa jättimäisessä pommisuojassa
– Myy nukkui yöllä ensimmäistä kertaa putkeen pidempään kun 4 tuntia
– Tilasin meille uudet ruokapöydät, vuoden pähkäilyn ja etsinnän jälkeen
– Olin monta kertaa sormi näppäimellä ostamassa meille äkkilähtöä Kanarialle, mutta…