ARKIKUVA 7/52

16/02/2019

Tällä viikolla meno on ollut yhtä tärähtänyttä kun tässä kuvassa. Väsymys on ollut maksimaalinen. Vauva heräilee öisin ja itse olen nukkunut ne välissä olevat pätkät kylmästä hytissen.

En muista milloin viimeksi olisin ollut kunnolla kipeänä, ehkä 2015 influenssassa. Ja onhan se hienoa etten ole, mutta sellainen musta tuntuu että olen tulossa kipeäksi– tunne on vaan niin rasittavaa. Kun ei ole kipeä, muttei ihan täydessä iskussakaan. Kun täytyy hoitaa silti kaikki arjen askareet, vaikka tahtoisi vaan hautautua teekupposen kanssa peiton alle. Tai no, tuskin se tässä sirkuksessa edes onnistuisi, oli sitä sitten kuinka flunssaisena tahansa. Mutta saaan sitä ainakin haaveilla.

Väsymys aiheuttaa myös kaikenlaista hajamielisyyttä, sitä saattaa unohtaa lapsen harrastukset, sen että viikonloppuna piti pitää vauvan 6kk bileet (onneksi unodin myös kutsua vieraat) tai ettei meillä ole yhtäkään vaippaa. No eipä siinä, en ole sentään ainut. Myös eräs koululainen saattoi unohtaa reppuna todistukseen koko hiihtolomaksi koululle. Myöskään toisen harrastuksen muistaminen muutamaa minuttiia aiemmin ei haitannut, sillä ohjaajalla oli mukanaan väärä avain ja koko muu ryhmä seisoi lukkojen takana ulkona kun me pyyhälsimme myöhässä paikalle.

Onneksi en siis ole ainut, jolla ei ole raksuttanut ihan täysillä viime päivinä.


One Response to “ARKIKUVA 7/52”

  1. Avatar Pee sanoo:

    Ihana kuvattava! Tsemppiä… Tiedän tasan ton tilan ja ai vähänkö olis luksusta päästä tosta kaikesta yksin sairastamaan! Haaveilla nyt yksin sairastamisen! :D Haha. Mut se vaan ois, luksusta!