Lomat on nyt lusittu ja poissaoloviesti otettu pois päältä sähköpostista. Mutta täytyy myöntää, en minä osannut ihan vaan olla. Kyllä sitä sähköpostia tuli silti päivittäin käytyä kurkkimassa ja uusia postausideoita vilisi jatkuvasti mielessä. Jos kamera ei olisi hajonnut heti reissumme tokana päivänä, olisin varmasti postannutkin blogiin lomalla. Sillä tämä homma on se mitä tykkään tehdä, ja sellaisesta on vaikea pitää pitkään taukoa.

Me suuntaismme tosiaan heti Tapaninpäivän aamuna veljieni kanssa Espanjaan sukuloimaan. Näin vihdoin siskopuoleni vauvan, jonka ristiäisistä olemme juuri palaamassa ylläolevissa kuvissa. Oli oikein ihana päästä aurinkoon ja lämpöön. Pojatkin uskaltautuivat muutaman kerran uima-altaaseen, vaikka vesi olikin vain 14 asteista. Pihalla auringossa kuitenkin tarkeni hyvin bikineissä, ja mikäs siinä riippukeinussa makoillessa. Oli myös hauskaa viettää Uuden Vuoden vaihde Espanjaisten perinteiden mukaan. Kävimme keskiyöllä kaikkien muiden tavoin kaupungintalon edessä syömässä 12 viinirypelettä vuoden vaihtuessa ja poksautimme cavat päälle. Pojat myös jaksoivat ekaa kertaa valvoa vuoden vaihteen yli. Elvis toivoi tulevalta vuodelta, että hän saisi olla 5-vuotias. Lupasin että se tulee varmasti toteutumaan!

Tänään pojatkin palasivat sitten eskariin ja päiväkotiin. Olikin jo ikävä kavereita. Ja tuo lumi, voi että sitä lapsen riemua on ihana seurata. Paokin on aika fiiliksissä, eka talvi! Tuntuu tosi kivalta aloittaa vuosi totaalisen rentoutumisen ja d-vitamiini tankkauksen jälkeen. Miten teillä on Uusi Vuosi lähtenyt käyntiin?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Täällä sitä ollaan, kolmatta päivää lomalla ilman lapsia. Olen siis etelä-Espanjassa, Malagan lähellä, laskelmieni mukaan nyt kuudetta kertaa kolmen vuoden aikana. Isäni, hänen vaimonsa, kaksi siskopuoltani ja veljeni kun asuu täällä. Yleensä ollaan poikien kanssa tultu tänne aina vähän pidemmäksi pätkäksi, kuukaudeksi yleensä, mutta itseasiassa tämä on jo toka kertani kun tulen reiluksi viikoksi yksin.

Ollaan poikien kanssa matkusteltu niin paljon kun se vain on ollut mahdollista ja olenkin tosi iloinen, että he ovat pienestä pitäen tottuneet lentämiseen. Parempia reissukavereita saa nimittäin hakea. Mutta onhan se tietysti ihan eri asia lomailla lasten kanssa kun yksin tai aikuisporukassa. Nyt sitä tuntee, että saa ihan oikeasti relata. Poiketa extempore minne vaan, syödä kun huvittaa, nukkua ja valvoa miten tahtoo.

Mutta täytyy sanoa, että esimerkiksi eilen yksin uima-altaalla ollessani mietin vain, että miten kivaa pojilla nyt olisi täällä. Etenkin kun tämä on tuttu paikka lasten kanssa, tuntuu samaan aikaan oudolta tehdä asioita tai mennä paikkoihin joita hedänkin kannssaan tekisin tai menisin. Tähän mennessä reissu ei ole juurikaan poikennut edelliskerroista, mitä nyt on pitänyt huolehtia vain itsestäni.

Olen ottanut tosi rennosti, nauttinut lämmöstä (tukahduttavasta kuumuudesta), ottanut aurinkoa, uinut, käynyt kaupungilla, markkinoilla, shoppailemassa ja kahviloissa. Myös suurinosa työhommista on jäänyt. Ja vaikka kuvaamisesta tykkäänkin, olen tähän saakka ottanut kuvia vain puhelimella. Kamera on edelleen pakattuna matkalaukussa. Kun liikkuu yksinään, on aika ihanaa kun mukana ei tarvitse raahata mitään ylimääräistä. Olalla vain pieni laukku mihin mahtuu juuri ja juuri puhelin ja lompakko.

On tietysti käynyt mielessä, että olenko nyt ihan kamala ihminen ja huono äiti kun lähdin ilman lapsiani. Mutta ensinnäkin, lapset olisivat muutenkin isällään vuoroviikoin – miksi en muka silloin voisi lähteä? Toiseksi, kun juuri keväällä olin täällä neljä viikkoa 24/7 lasten kanssa, olen minäkin tämän ansainnut. Vaikka en usko että taas vähään aikaan, ainakaan näin pitkäksi aikaa, lähden ilman lapsia. On niiden kanssa silti vaan niin kivaa, vaikka se vähän rankempaa onkin. Nyt kuitenkin nautin tästä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Laukku on pakattu, talovahti hommattu, tiskit tiskattu ja roskat viety. Padille ladattu leffoja, laukussa kirja, korvatulpat, niskatyyny ja purkkaa. Mä lähden nimittäin kohta kentälle ja huristan Malagan aurinkoon. Kahdeksan päivää. Yksin. Tämä on toinen kerta kun lähden lomalle ilman lapsia.

Just nyt mä mietin että saako näin oikeasti tehdä? Just nyt mä mietin että aika outoa lentää ilman lapsia. Just nyt mä mietin että aika siistiä. Kerrankin iPadi on mulle koko viisituntisen ajan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eilisen rantsupäivän jälkeen oli pakko ottaa pojista myös päivän asu-kuvat. Nauratti niin itseäni, kuten selkeästi monia vastaantulijoitakin, lasten lomalookki. Ei pienintäkään epäilystä millä asiolla täällä ollaan. Turistit liikenteessä, moro vaan.

Löydettiin matkalla myös aivan ihana jäätelöbaari, Pitucca. Nelisenkymmentä itsetehtyä jäätelöä huusivat meitä astelemaan sisään. Ja onneksi mentiin. Maistettiin snikersjäätelöä, minttu-suklaata, kookosta ja aivan ihanaa hubbabubbaa vaahtokarkeilla. Kuten poikien paidoista ehkä näkee. Nam. Olen yrittänyt olla herkuttelematta täällä ihan joka päivä, mutta…

Noi poikien Vimman shortsit on uudet ja itseasiassa ainuat vaatteet jotka tätä reissua varten hankin. Niitä on meillä useammat eri koossa. Noita pienempiä kokoja (Elviksellä 80cm ja Kaapolla 100cm) olen käyttänyt pojilla uikkareina rannalla. Puuvillashortseista lähtee hiekkakin paremmin kun uimapukumateriaalista, joihin se jää inhottavasti sinne kankaan sisälle. Ja kuivuvatkin tosi nopeasti.

Reissun ekoina päivinä oli vähän pilvisempää, mutta sitten alkoi kunnon helteet. Eipä tarvitse paljoa vaatetta ulos pukea. Sen verran, että ihmisten ilmoilla kehtaa kulkea. Yksi ostoskeskuksen vartija kävikin jo eräs päivä ojentamassa. Pojat kävivät sellaisella ulkona olevan ostarin suihkulähteessä vähän viilentymässä. Eikä siinä suihkussa mitään, mutta märkää paitaa ei olisi saanut riisua. Turistit liikenteessä osa 2…

KAAPO: lippis HUF^, aurinkolasit markkinoilta, paita Primark, shortsit VIMMA^, kengät Havainnas
ELVIS: lippis HUF^, aurinkolasit markkinoilta, paita Bobo Choses, shortsit VIMMA^, kengät Bogi ^saatu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Moi pitkästä aikaa! Tähän väliin tuli näköjään ihan vahingossa pidettyä tällainen parin päivän vappuloma. Päivät meillä on lähinnä kulunut auringossa löhöämisellä, uimisella ja päikkäreillä. Mutta silti ei kuitenkaan koneelle ole jostain syystä ehtinyt. Täällä on käynnissä myös kansainväliset feriat, ja melkein joka päivä ollaan sielläkin käyty ihmettelemässä ihmispaljoutta ja pyörähdettyä parissa tivolilaitteessa. Siitä myöhemmin varmasti lisää!

Vappu Espanjassa sujui aika perinteisesti. Oli vappupallot, vesi-ilmapalloja, nakkeja, simaa ja munkkeja. Istuttiin yömyöhään pihalla perheen kesken ja vappupäivä menikin samoissa tunnelmissa. Myös lätkämatsia katsottiin. Ei siis mitään kovin eksoottista ja erikoista 😀

Lämpöä on piisannut, ja mittari kohoaa päivä päivältä kovempiin lukemiin. Tänään varjossa ollut melkein kolmekymmentä astetta. Niin kuuma että auringossa on jo vähän tukala olla. Minäkin olen vihdoin uskaltautunut vihdoin altaaseen uimaan. Nopeasti se vesi tuossa helteessä lämpiääkin. Nautin kun voi vaan olla, eikä tarvitse suunitella tekemisisään. Mennä kun siltä tuntuu.

Mites teidän muiden vappu meni?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.