Esikoiseni oli ehkä noin vuoden ikäinen, kun muovien sisältämistä ftalaateista sekä Bisfenoli A:sta, eli BPA:sta alettiin puhumaan laajemmin. Siihen asti olin elänyt sinisilmäisesti siinä uskossa, että tottakai kaikki kaikille lapsille myytävä, kuten tuttipullot, lelut ja astiat ovat turvallisia. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole – ei vieläkään.

Oli tuolloin järkyttävää tajuta, minkälaisen kemikaalikuorman sitä oli mahdollisesti saanut jo niin pienelle ihmiselle tuotettua vain ruokaluvälineiden ja lelujen kautta.

Ftalaatit toimivat muoveissa pehmentäjäjänä ja niiden tehtävä on lisätä muuten hauraiden muovien taipuisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. BPA sen sijaan toimii muovituotteissa rakennusaineena.

Miksi näitä tulisi sitten välttää?

Suuret BPA-annokset ovat eläinkokeissa todettu haitallisiksi munuaisille ja maksalle sekä mahdollisesti maitorauhaselle. Arvioiden mukaan on hyvin mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen.

Nykyään BPA:n käyttö on kielletty koko EU:ssa polykarbonaatista valmistetuissa tuttipulloissa sekä niiden tuttiosassa. Tammikuusta 2018 lähtien BPA:n käyttö on kielletty myös muovipulloissa ja pakkauksissa, jotka sisältävät vauvoille ja alle kolmivuotiaille tarkoitettuja elintarvikkeita. Muissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa BPA:n käyttö on sallittu, mutta BPA:ta saa vapautua vain tietty määrä. Silti joka vuosi Eviran ja Tullin haaviin jää pistotarkastuksista esimerkiksi leluja, joissa nämä pitoisuudet ovat aivan liian korkeita.

Myöskään tuote jonka on BPA-vapaa, ei ole välttämättä turvallinen, sillä jotkut valmistajat korvaavat tämän yhdisteen toisella samanlaisella, BPS:llä, joka näyttää uusimmissa tutkimuksissa toimivan samanlaisena estrogeenin kaltaisena hormonihäirikkönä kuin BPA:kin.

Lapset saavat BPA:ta pääosin suoraan suun kautta, mutta sen vapautumista kiihdyttää esimerkiksi mikrokuumennus, muovituotteen säilyttäminen suorassa auringonvalossa tai jos niissä säilytetään happamia juomia, kuten limua.

Muovin laadusta ja kunnosta riippuen ftalaatteja voi vapautua helposti ympäristöön. Myös useiden ftalaattien epäillään häiritsevän hormonitoimintaa. Tutkimuksissa on havaittu, että ftalaateille altistuminen saattaa olla yhteydessä lisääntymisjärjestelmän häiriöihin, kohonneeseen keskivartalolihavuuteen ja rintasyöpäriskiin, insuliiniresistenssiin, astmaan, autismiin, joihinkin allergioihin sekä käyttäytymishäiriöihin.

Näistä aineista, tutkimuksista ja muista löydöksistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja googlaamalla löytyykin paljon asiallisia kirjoituksia. Ehdottomasti kannattaa perehtyä aiheeseen paremmin jos sitä ei vielä ole tehnyt!

Kokonaan näiltä kemikaalteilta emme kuitenkaan voi välttyä. Me nimittäin altistumme näille päivittäin muunmuassa hengitysilman, elintarvikkeiden sekä pölyn kautta. Oman ja lasten kemikaalikuormaa voi kuitenkin vähentää helposti – eli karsimalla turhan muovin pois.

Me vaihdoimme jo tuolloin esikoisen aikaan juoma -ja tuttipullot lasisiin, lasten astiat keraamisiin, emme laittaneet mitään muovista mikroon, säilytimme ruoantähteet pääosin lasisissa purkeissa, vältimme muovisten limupullojen uudelleenkäyttöä, suosimme luonnonmateriaaleista valmistettuja leluja ja muita kodin esineitä. Helppoa!

Tuolloin, lähes kymmenen vuotta sitten, lasten lasisia pulloja löytyi onneksi helpoksi, ja monelle tuttu Lifefacory nousi ainakin omassa äiti-porukassani ihan trendituotteeksi. Mutta muuten lasten muovisille astioille ei löynyt korvaajia. (Yllättävän hyvin keramiset Arabiat ja Ikeat kuitenkin pystyivät ehjänä kahden pienen lapsen perheessä)

Nykyään tilanne on onneksi jo ihan toinen. Markkinoilla on toinen toistaan ihanempia, luonnonmateriaaleista valmistettuja ja jopa biohajovia astioita perheen pienimmille. Kuten nämä kuvissa näkyvät (Mini Aisling kaupasta saadut) Cinkin astiat jotka on valmistettu syömäpuikkotuotannosta ylijääneestä ekologisesta luomubambusta.

Tosin ensi-innostukseni jälkeen huomasin, ettei nämä olekaan biohajoavia (yhden rikkoutuneen mukin ehdin jo bioriskiin laittaa ja mikrossa käyttää), vaan näissä on mukana pieni määrä maissitärkkelyksen kanssa sekoitettua (100%:n elintarviketurvallista) melamiinisidosainetta.

Cinkin astiat ovat kuitenkin väriaineita myöten turvallisia ja itse olen juurikin ihastunut niiden murrettuihin sävyihin sekä lähes keraamiselta näyttävään muotoiluun sekä pintaan.

Kokonaan bioahoaja astiasarja taas löytyy ainkin eKoalalta. Heidän tuotteittensa materiaalina on BIOmuovi, joka on valmistettu käyttäen luonnonmukaisia raaka-aineita kuten maissia, punajuurta ja hirssiä ja tuotteet ovat siis 100% biohajoavaa. eKoalan jälleenmyyjät löytyvät täältä.

Lasiset tuttipullot meillä on ollut käytössä nyt koko ajan ja niiden kemikaalittomuuden lisäksi tykkään siitä, miten lasinen pullo tuntuu olevan myös muovista hygienisempi. Lasi materiaania ei ime itseensä mitään ja se puhdistuu tehokkaammin. Meillä tuttipulloina on toiminut Lifefactoryn sekä Hevean lasipullot.

Kun näitä muovi ja kemiaaliasioista miettii, voi helposti tulla vähintäänkin pienimutoinen ahdistus, sillä kemikaaleja on k a i k k i a l l a ja esimerkiksi syöpien määrä vain kasvaa ja kasvaa. En itse kiihota tässä muovi-asiassa(kaan) mihinkään äärimmäisyyksiin, mutta riskit on hyvä tiedostaa ja pienillä teoilla tehdä oma ja lasten elinympäistö edes hitusen puhtaammaksi ja turvallisemmaksi.

Jos tiedätte lisää jotain hyviä ja myrkyttömiä, pääosin ainakin luonnonmateriaaleista valmistettuja lasten ruokailuvälineitä – ja miksei vaikka lelujakin, niin laittakaa ihmeessä kommentteihin suosituksia!

Tulin eilen iloiseksi lukiessani YLEn artikkelin raskausajan kosmetiikan käytöstä – vihdoin joku isompi Suomalainen media kirjoittaa tästä aiheesta! Samaisesta aiheesta, eli kosmetiikasta, sen rajoittamisesta sekä sopivista ja sopimattomista tuotteista raskausaikana ja siitä, ettei aiheesta puhuta neuvolassa, kirjoittelin itsekin muutama kuukausi sitten.

Olin vähän kummissani, kun silloinen kirjoitukseni sai aikaan aika paljon myös kielteisiä ja vähätteleviä mielipiteitä netissä. Meillä Suomessa kyllä noudatetaan tarkasti salmiakin ja inkiväärin syöntikieltoa raskaana, mutta miksi kemikaalit aiheuttavat puolustustusreaktion, vaikka ihan oikeasti joidenkin kemikaalien on selvästi tutkittu haittaavaan sikiön kehitystä vielä suuremmassa mittakaavassa kun ravinnon?

YLEn artikkelissa kävi ilmi paljon samoja asioita mitä edellisessä postauksessani:

– Kosmetiikan kemikaaleista ei puhuta neuvolassa koska siihen ei ole aikaa eikä välttämättä tietoa
– Kemikaaleista kyselevät äidit leimataan herkästi hysteerikoiksi ja heitä vähätellään
– Kosmetiikassa on runsaasti aineita, joita ei ole tutkittu sikiön kehitystä ajatellen
– Kosmetiikkaa suositellaan käyttämään kohtuudella raskaus- ja imetysaikana
– Raskausaikana ihon pintaverenkierto lisääntyy, jolloin myös kemikaalisten aineiden imeytyminen iholta verenkiertoon voi tehostua
– Esimerkiksi hajusteissa on kemiallisia aineita, joilla voi olla hormonaalisia vaikutuksia sikiöön
– Hormonaaliset häiriröt poikasikiöille ovat vaikutukset myöhempään hedelmällisyyteen ja siittiöiden tuotannon väheneminen sekä sukupuolielinten epämuodostumat. Tyttösikiöillä taas hormoniriippuvaiset kasvaimet voivat lisääntyä ja sillä voi olla yhteys myös rintasyöpään
– Haitallisesti hormonitasapainoon vaikuttavia meikkiaineita ovat esimerkiksi ftalaatit, parabeenit ja bisfenoliyhdisteet
– Epämääräisistä nettikaupoista ostettua kosmetiikkaa tulisi välttää, koska niiden sisällöstä ei aina tiedä (voivat sisätää kaikkea ulosteesta isoihin määriin lyijyä ja arsenikkiä)
– Raskausaikana ei kannattaisi myöskään lakata kynsiä päivittäin, ja hiusten värjäämistä tulisi välttää
– Spraytuotteiden (aerosolit), kuten hiuslakan käyttöä on myös hyvä vähentää, koska ne imeytyvät elimistöön hengitysteitse
– Aurinkovoiteet tulisi vaihtaa kokonaan fysikaalisiin sekä itseruskettavia välttää kokonaan

Itse olen kokenut helpommaksi ja turvallisimmaksi ratkaisuksi vähentää kosmetiikan käyttöä ja lopuissa siirtyä kokonaan luonnonkosmetiikkaan. Esimerkiksi ilman hajuvesiä pärjään oikein hyvin (vaikka niitäkin kyllä löytyy myös luonnonkosmetiikkahyllystä). Luonnonkosmetiikan on sanottu olevan mahdollisesti allergisoivempaa kun synteettisiä kemikaaleja täynnä olevat tuotteet, mutta itse olen herkkäihoisena säästynyt sellaisilta kokonaan. Itseasiassa itse olen taas allergisoitunut vuosien saatossa synteettisille parabeeneille. Luonnoskosmetiikkakokeilut kanattaakin varmuudeksi aloittaa tunnetuista merkeistä. Sekä toki käyttää maalaisjärkeä – jos on koko ikänsä voinut napostella manteleita myös todennäköisesti 100% manteliöljy sopii ihollesi tai vaikka silmämeikin poistamiseen – mielummin kun 16 eri kemikaalia sisältävä synteettinen vastine.

Kehoitan miettimään myös kosmetiikan käyttöä muulloinkin kun raskaana ollessa ja imettäessä. Vaikka sillä olisi vaikutusta vain itseensä, niin onko järkeä kyllästää kehoaan tarpeettomilla kemikaaleilla jos luonnollisempiakin vaihtoehtoja on tarjolla? Myös synteettisestä kosmetiikasta voi löytyä hyviä tuotteita, kunhan ne ovat hajusteettomia eivätkä sisällä esimerkiksi tiettyjä parabeenejä. Puhelimeen on helppo asentaa esimerkiksi CosmEthics appi, jolla voi helposti vaikka kaupassa tarkistaa onko tuotteessa haitallisia aineita vai ei. Myös vauvoille ja lapsille löytyy nykyisin todella hyviä ja ihania tuotteita luonnonkosmetiikkahyllystä.

Ps. Kuvissa näkyvät Biosoliksen aurinkorasvat ovat ihan lemppareita. Fysikaalinen aurinkotuotesarja koostuu kasveista ja mineraaleista ovat turvallisia käyttää. Ne eivät imeydy ihoon, vaan jäävät ihon pinnalle heijastaen auringon säteet pois peilin tavoin – jäämättä kuitenkaan näkyviin tai jättämättä sitä valkoiseksi. Mineraaliaurinkosuojat eivät myöskään vahingoita luontoa, kuten normaalit kemiaaliset aurinkovoiteet.