Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Meille tuli vuoden alussa Philips Hue – älyvalaistusjärjestelmä. Aloitimme silloin muutamalla polttimolla ja pikkuhiljaa olemme saaneet älyjärjestelmän lähes kaikkiin kotimme valaisimiin, ulkotiloja myöten.

Philips Hue- järjestelmään kuuluu niin värillisiä sekä valkoisia polttimoita että kiinteitä valaisimiakin, joita voidaan hallita esimerkiksi puhelimeen ladattavalla sovelluksella ja jopa pelkällä äänikomennolla. Järjestelmässä on loputtomat mahdollisuudet erilaisten tunnelmien luomiseen, valot voidaan säätää herättämään aamuisin, himmenemään iltaisin, vaihtumaan musiikin, leffan tai pelin tahdissa, syttymään juuri ennen kun astut kotiin ja jopa varoittamaan mahdollisista tunkeilijoista liiketunnistimen avulla.

Nyt Philips Hue -tuoteperhe on kasvanut kahdella erittäin toivotulla tuotteella. Ensimmäinen syksyn uutuus on kauan odotettu vanhaa hehkulamppua muistuttava polttimo. Uusi polttimo on myöskin energiatehokas LED, kuten muutkin Huet, mutta sen ulkonäkö poikkeaa positiivisessa mielessä tavallisista Hue-lampuista. Tämä uusi hehkulamppu on suunniteltu olemaan esillä ja osana sisustusta.

Olen aina tykännyt simppelistä tyylistä sisustuksessa ja minulta onkin aina löytynyt kotoa vähintään jostain huoneesta yksinkertainen valaisin, jossa hehkulamppu on näkyvissä. Tällä hetkellä meiltä löytyy tällaiset valaisimet niin makuuhuoneestamme, poikien huoneesta, teinin huoneesta että keittiöstäkin. Oli siis aikakin saada myös näihin valaisimiin päivitettyä älypolttimot.

Uusissa polttimoissa on vanhan ajan henkeä sekä kivasti pimeneviin iltoihin sopiva tunnelmallisen lämmin sävy. Valon tehoa voi tuttuun tapaan säätää, sekä asettaa valaisimiin toki myös kaikki Huen muut tarjoamat mahdollisuudet. Näistä eri säädöistä meillä on yleisimmin käytössä juurikin himmentimen lisäksi etukäteen asetettavat rutiinit, eli aamulla valo menee pikkuhiljaa päälle sarastusvalon tapaan ja illalla valo puolestaan hieman himmenee, kun on aika aloittaa iltatoimet.

Olemme myös asentaaneet melkein joka huoneeseen omat äänikomennot. Eli sanomalla puhelimelle esim ”Siri, systytä olohuoneen valot” ne syttyvät. Tämä äänikomento on meillä enemmän sellainen hassuttelujuttu, mutta ehkä senkin käyttäminen alkaa ajan kanssa tuntumaan luonnolliselta.

Tekniikkaa sisältävän tuotteen ei siis todellakaan tarvitse näyttää tekniseltä tai tylsältä, vaan kuten vaikka nuo meillä tällä hetkellä yövaloina olevat Huen omat pallovalaisimet, myös älykkäät tuotteet voivat sopia sulavasti sisustukseen.

Näitä uusia vintage-henkisiä ja sisustukseen sopivia polttimoita on tullut nyt kolmessa eri koossa ja niitä voi käyttää kaikenlaisissa valaisimissa, katossa, seinässä kun jalallisissakin lampuissa – piilossa tai esillä. Tunnelmallinen sävy sopii mielestäni erityisen hyvin makuuhuoneeseen, sohvalle tai ruokapöydän ääreen. Ja näitä voi laittaa roikkumaan vaikkapa juuri pöydän päälle myös monen lampun rykelmissä.

Juuri tuollainen, meilläkin monessa huoneessa oleva, yksinkertainen ”pelkkä johto”- valaisin voi parhaimmillaan, oikeanlaisen polttimon kanssa olla oikeinkin tyylikäs, kun sitten taas vääränlaisen, kuten ihan tavallisen polttimon kanssa, näyttää hyvinkin keskeneräiseltä ja väliaikaiselta ratkaisulta. Tosi kiva ja esteettinen uutuus siis!

Toinen mahtava Hue-uutuus on Smart Plug, eli älypistoke, jolla voi muuttaa minkä vain jo kotona valmiina olevan valaisimen älyvalaisimeksi. Lisäpala laitetaan pistokkeeseen johdon jatkeeksi, jonka jälkeen valaisinta on mahdollista ohjata Philips Hue -sovelluksesta.

Smart Plugin avulla voi siis hallita tavallista valaisinta älypuhelimen avulla niin kotona kun vaikkapa matkan aikana. Valaisimeen voi asettaa myös erilaisia rutiineja, kuten mitkä vain muutkin Hue-ominaisuudet ovat älypistokkeen ansiosta käytettävissä.

Älypistoketta voi hyödyntää valaisimeen, jossa on erikoiskokoinen polttimo tai vaikkapa jos valaisin sijaitsee vaikeassa paikassa, kuten korkealla kaapin päällä – jolloin sen päälle ja pois laittaminen olisi sen omasta katkaisijasta muuten hankalaa.

Kenestä muusta tuntuu, että aamut ja illat pimenivät yhtäkkiä ihan rytinällä? Meillä tuli Huen myötä kotiin paljon lisää valaisimia, enkä muistanutkaan miten kivan tunnelman kotiin saa, kun huoneeseen tulee valoa monesta eri lähteestä, eikä vaikkapa vain katosta. Valaistus on ehdottomasti iso ja tärkeä osa sisustusta ja toki sen merkitys kasvaa näin pimeänä kautena.

Valaistus tuo kotiin tunnelmaa sekä kotoisuutta ja älyvalaistuksen saa kivasti osaksi juuri oman näköistä sisustusta.

Puolentoista vuoden odotuksen jälkeen  (!!!kyllä, luit oikein) poikien huoneessa on vihdoin hyllyt seinällä. Meillä kummallakaan ei nimittäin pysy oikein pora kädessä ja tässä on ollut vähän kaikenlaista muutakin tekemistä, joten asia on vain jäänyt.

Itseasiassa hyllykön lisäksi saatiin paljon muitakin uusia juttuja seinille ja kattoon, kun kaiken kävi kerralla porailemassa paikoilleen tuttavani mies. On ihmeellistä miten paljon kotoisammaksi olon saa muutama seinällä oleva asia tuntumaan.

Olimme Myyn kanssa viime viikolla muutaman päivän kaksistaan kotona ja järkkäilimme yhdessä poikien huonetta, tyhjensimme vanhaa lispastoa ja siirsimme tavaroita uuteen hyllyyn. Toki siellä on moni juttu edelleen kesken, esimerkisi vanha lipasto odottelee keskellä huonetta, että keksimme sille jonkin sijoituspaikan.

Kirjat saimme kuitenkin jo hyllyyn ja Myy onkin tässä viime päivinä innostunut kirjojen selailuista oikein kunnolla. Kun vielä muutama viikko sitten kirjoista revittiin sivut alta aikayksikön, nyt sivujen käsittely on jo paljon hellävaraisempaa. Kirjojen kuvitukset saavat myös hyvin usein pusuja, etenkin kaikki eläinhahmot.

Eräs tuttavani laittoi juuri tänään viestiä kysyäkseen, voisiko lähtettää lapsille muutaman tekemänsä utuuskirjan – vai purusaako meillä jo kirjahyllyt likaa. No pursuaa, mutta se on ihanaa! On hienoa kun lapset ovat kiinnostuneita kirjoista ja lukemisesta. Mielummin kirjoja kun tolkuttomasti leluja.

Olen itse ollut hurjan innostunut näistä ihan muutamista uusista kotijutuista ja järkkäilyistä. Tuntuu, että koti alkoi pitkästä aikaa tuntumaan oikeasti kodilta ja sain tästä hirveästi uutta energiaa ja ennenkaikkea hyvää mieltä. Vaikka jatkossakin haluan että teemme sistusratkaisut ja etenkin uudet hankinnat harkitusti, ehkä ihan näin kauaa ei tarvitse odottaa, että saa seuraavan kerran hyllyn seinälle.

Esittellen uudistunutta lastenhuonetta vielä tässä lähiaikoina, mutta sitten pääsette kurkistamaan meidän eteiseen – siellä nimittäin tapahtui myös paljon muutoksia.

Viime viikon arkikuva on tällainen, oikeastaan vähän tyhmä juttu. Olen ollut kaikkien lasteni kohdalla tosi tarkka siitä, ettei telkkaria tai ruutua katsota olleenkaan vauvana. Esikoisen kohdalla taisin vielä olla sitä mieltä, että alle 2,5 vuotias ei saa katsoa televisiota, mutta kyllä meillä lopulta Muumit pyörivät siinä reilun vuoden ikäisenä jo.

Etenkin televison katselukielto on meillä helppo toteuttaa, sillä meidän yhdestä ainoasta pikkutelkkarista eivät ole televisiokanavat näkyneet yli kuuteen vuoteen. Kunnes vasta hiljattain löysin siihen sellaisen antenni(?)piuhan. Toki tv:n kautta ja läppäriltä katsotaan välillä sarjoja ja leffoja, mutta aika vähän niillekään jää nykyisin aikaa ja sekin aina vauvan ollessa nukkumassa. Pojatkin käyttävät ruutuaikansa useinmiten kännyköillään.

Viikonloppuna oli kuitenkin sellainen tilanne, että olin kaksin vauvan kanssa, väsytti, oli nälkä ja halusin syödä ilman toisessa lahkeessa roikkuvaa babyä. Pistin telkkarin päälle ja istutin hänet sen eteen. Kaikessa kamaluudessa tilanteen ollessaan kuitenkin perjaatteitani vastaan, oli näky jollain tapaa niin söpö, että pakkohan siitä oli kuva napata. Vauvan ensimmäinen kerta television ääressä.

Viihtyihän hän siinä kaikinkaikkiaan ehkä huimat puoli minuttia, sitten kiinnostuksen vei tuo lipaston rikkinäinen laatikko, jossa väliaikaisesti säilytämme työkaluja, ruuveja sen sellaista kivaa vauvalle sopivaa roinaa. (söin sitten muuten istuen tuossa pikkutuolilla, vahtien ettei vauva saa laatikosta käsiinsä mitään vaarallista)

Minkä ikäisinä muuten teidän lapset ovat alkaneet katsomaan lastenohjelmia?

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Juhlia, musiikkia, tanssimista ja hassuttelua ei voi olla ikinä liikaa. Viimeiset viikot ennen kesälomaa tuntuvat vähän tiukoilta kaikkien työhön, kouluun- ja harrastuksiin liittyvien asioiden kanssa. Siksi me päätettiin yhdeksi illaksi unohtaa kaikki velvollisuudet ja pitää disko. Ihan vain lastenhuoneessa.

Muistan omasta lapsuudesta hyvin sen, kun pidettiin diskoa omassa huoneessa. Erona kuitenkin, että silloin jalkalampun päällä tunnelmaa toi äidin punainen huivi ja joku oli aina rämpytysvuorossa. Eli rämpytti katkaisijasta valoja pois ja päälle. Musiikki tuli luonnollisesti c-kasetilta (yleensä radiosta nauhotettua) ja oikeaa kohtaa kelattiin kynän avulla. Vähän ovat ajat muuttuneet siitä.

Meille tuli alkuvuodesta Philips Hue älyvalaistusjärjestelmä, jossa on niin paljon erilaisia toimintoja ja mahdollisuuksia, että saamme edelleen hämmästyä niistä. Nyt muutenkin kesän juhlasesongin startatessa pääsimme testaamaan, miten jokapäiväisen valaistuksen lisäksi Hue toimii juhlakäytössä.

Olemme ottaneet Huen käyttöön asteittain, muutama lamppu ja valaisin kerrallaan ja homma on joka kerta tällaiselle söheltäjällekin hyvin yksinkertaista. Diskoa varten päätinkin ottaa käyttöön yhden todella hienon Hue-ominaisuuden, eli valojen ja musiikin sykronoinnin.

Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että huoneen valot voi laittaa vilkkumaan musiikin tahdissa. Musiikin lisäksi valot voi synkronoida sopimaan yhteen elokuvan tai pleikkaperin värimaailman ja tunnelman kanssa. Olimme lasten kanssa yhtä mieltä siitä, että tämä toiminto on SIISTI. Vau, haluan heti pitää myös kunnon kotibileet omille kavereille.

Mutta oli meidän lastenhuonediskokin tosi kiva! Olin aluksi ajatellut, että tekisimme vähän poppareita, mehua ja kävisimme kutsumassa naapurin lapsetkin mukaan juhlimaan. Meillä oli kuitenkin niin hauskaa ihan keskenämme, että tällä kertaa nämä olivat tällaiset privabileet vain meidän oman jengin kesken. Edes se, ettei meillä ole kotona verhoja haitannut diskotunnelman saavuttamisessa. Valot näkyivät hyvin ja toivat tunnelmaa myös valoisassa kesäillassa.

Olen toki aina tiennyt, että valolla on iso merkitys tunnelman ja viihtyvyyden luomisessa, mutta vasta nyt käytännössä omassa kodissa erilaisia valaistuksia kokeillessa olen vasta tajunnut miten suuri ero sillä voi ollakaan. Valot ja valaistus on niin arkinen ja tavallinen juttu, että se helposti jää taka-alalle, eikä siihen tule samalla tavalla panostettua kun vaikka muuhun kodin sisustukseen.

Jännä miten hetkessä meidänkin värikäs ja vilkkuva disko muuttui rauhalliseksi ja hämäräksi lastenhuoneeksi, jossa on aika valmistautua nukkumaanmenoon. Aamulla taas sarastusvalo käy päälle hetki ennen herätyskelloa ja iltapäivällä läksyjä ja legorakennelmia tehdään taas luonnonvaloa mukailevan lampun alla. Normaaleilla valoilla ei voi saada aikaan näin isoa muutosta arkipäiväisestä valaistuksesta juhlatunnelman luomiseen.

Diskolla oli hauska avata kesän juhlasesonki. Laitettiin vuorotellen biisejä, tanssittiin, hengailtiin popparikulholla ja olihan meillä pienimuotoinen levyraatikin! Elvis nimittäin arvosteli musiikkia omalla asteikoillaan. Torakkamainen biisi tarkoitti huonoa ja paras kappale taas sai arvonimen hiirimäinen biisi. Loogista!

Värivaloilla saa tosi kivasti luotua juhlatunnelmaa. Riippuen sitten juhlien luonteesta, että onko kyseessä valmistujaiset, konfirmaatio vai hääjuhlien jälkeiset bileet, kaikkiin saa luotua tunnelman ja korostettua juhlatilaa eri tavoin. Musiikin tahdissa vilkkuvat värivalot sopivat tosiaan vähän villimpiin juhliin, kun taas rauhallisemmissa juhlissa voi riittää vain valaistuksen pehmennys. Jos juhlitaan ulkona, kannattaa muistaa miettiä myös ulkotilojen valaistusta, ne tekevät todella paljon tunnelmaa! Värivalot ovat myös itsessään aika hauska ohjelmanumero juhliin.

Mitä kesän juhlia teillä on tiedossa?

Olen jo muutaman vuoden seurannut mielenkiinnolla blogeissa näkyneitä arkihaaste-kuvia. Arki on parasta ja tykkään niin näyttää kun katsellakin sitä aidoimmillaan. Vaikka oma blogi on muutenkin melko siloittelematonta ajattelin, että julkaisen tästä lähin kerran viikossa, koko vuoden ajan yhden kuvan ilman paineita sen esteettityysestä ja ennenkaikkea tavallisista, arikisista jutuista, joista ei välttämättä tulisi muuten mieleen kertoa. Aloitan nyt loogiswsti viikosta 3, katsotaan joskos julkaisen ekansimmöisten viikkojen kuvat vielä jälkikäteen.

Tässä kuvassa näette keskiviikon kotitoimistoni. Olen juuri lopettanut skype-palaverin tanskalaisen asiakkaan kanssa. Tänne uuteen kotiiin minulle ei tehty mitään erillistä työpistettä, sillä tykkään olla läppärillä siellä täällä, tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan. Yleensä kirjoittelen blogia tai sänköposteja sohvalta tai sängyssä lojuen. Ja nyt äitiyslomalla yritän muutenkin pitää työjutut ihan minimissä.

Työpisteettömyys on alkanut kuitenkin pikkuhiljaa rassaamaan ja itseasiassa haaveilen nykyisin ihan omasta työhuoneesta. Olen tehnyt töitä kotoa käsin jo monen monta vuotta ja tottunut sen suomiin etuihin ja joustaviin aikatauluihin. On kätevää kun samaan aikaan voi vaikkapa pestä pyykkiä olla välittämättä minkä näköisenä sitä hommia paiskii. Toisaalta ihmiskontaktit jäävät näin hyvin vähiin. Aina välillä mietin, että oma työyhteisö olisi ihana, mutta siitäkin huolimatta haluaisin myös sen oman työhuoneen rauhan.

Myös Myylle ja pojillekin olisi ihana saada lähitulevaisuudessa omat huoneet, joten voi olla, että saan vain jatkaa haaveilua omasta työhuoneesta. Mikäs siinä, eteenehän ne hommat näinkin.