Silmät eivät aukea, väsyneenä viikonlopusta, flussaisessa olossa, kaikki köhivät, kukaan ei halua lämpimän peiton alta pois, viimeinen lapsiviikon päivä ja putkimieskin on myöhässä. Eihän siinä auta kun laittaa päiväkotiin ja eskariin viestit että pojat pitävät maanantain vapaapäivänä.

Leikittiin, ulkoiltiin, syötiin ja hyvin ja nukuttiin kaikki yhdessä päikkärit. Aika ihana rokulipäivä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Indiedays ja IKEA yhteistyö

Meillä keittiöstä on ehdottomasti tullut uuden kodin sydän. Ruoanlaiton ja syömisen lisäksi pelaillaan ja piirrellään ruokapöydän äärellä, siihen kokoonnutaan myös aina ystävien kyläillessä ja nykyään työpisteenikin sijaitsee keittiössä. Istun täällä juuri parhaillaan tätä kirjoittaessani. Keittiössä meillä myös aina aamusta iltaan radio päällä. Ja Paokin täällä mielellään nukkuu, kun on seuraa.

Joku aika sitten blogissa mietinkin, että mitä keittiön yhdelle seinälle tulisi. Oma työpiste vai lapsille leikkikeittiö? Ajattelin silloin, että olisi hauska ajatus, jos lapset voisivat leikkiä kokkoailuja samalla kun minä tekisin oikeasti ruokaa. Sain kuitenkin aika yksiselitteisesti teiltä silloin vinkin, että ei mitään leikkikokkailuja vaan lapset oikeasti mukaan ruoanlaittoon.

Ja näinhän se on, lapset tykkäävät kun saavat osallistua keittiössä hääräilyyn. Oikein näkee heistä, miten ylpeitä he aina ovat ja sitäpaitsi itsetehty ruoka maistuu paaaaljon paremmalta. Näin olen saanut pojat syömään myös inhokkivihanneksiaan! Jos saa itse pilkkoa parsakaalin ja sekoittaa sen ruoan joukkoon, maistuu se myös silloin paremmin. Itse leivon harvemmin, mutta silloin poikien lempipuuhaa on saada mitata ainekset ja sekoittaa taikinaa. Arkisessa ruoanlaitossa juurikin vihannesten kuoriminen ja leikkaaminen, salaatin tekeminen ja nykyään hellan äärellä hämmentäminen ovat niitä lemppareita. Pöydänkin kattaus on mukavaa puuhaa, kunhan saa myös osallistua ensin ruoan laittoon.

Ikea haastoi minut ottamaan lapset vielä enemmän mukaan keittiöön. Heidän tekemän tutkimuksen mukaan, moni vanhempi ei enää ota lapsia mukaan kokkaukseen, sillä lapset luultavasti sotkevat sekä viivästyttävät ja vaikeuttavat ruuan laittoa. Minä lähdin mielelläni haasteeseen mukaan, sillä olen ihan eri mieltä! Kokkaaminen on yhydessä lasten kanssa on laatuaikaa parhaimmillaan, josta meillä kaikki nauttivat. Mitäs sitten jos sotkua syntyy vähän enemmän? Sen saa siivottua! Ja voi ajatella niin, että jos lapset sotkevat keittiössä on se sotku sitten pois jostain muualta. Eipähän kukaan kaada miljoonaa legopalikkaa lattialle sillä aikaa. Minun neuvoni onkin, että ottakaa kaikenikäiset lapset rohkeasti päivittäin kokkaamiseen mukaan. Se voi olla mitä vaan, ihan pientäkin, pääasia että lapsi tykkää siitä mitä on tekemässä. Eikä sen tarvitse edes aina oikeasti liittyä juuri siihen tekemäänne ruokaan. Lapselle voi hyvin antaa tehtäväksi raastaa vaikka porkkana, vaikka sitä ei ruokaan oikeasti tulisikaan. Sen voi syödä vaikka alkupalaksi. Pääasia että lapsi saa osallistua.

Tässä olisikin 5 sääntöä lapsilta aikuisille, näillä säännöillä kokkaus ei ole tylsää, vaan keittiöstä voi tulla koko huushollin hauskin huone:

1. Älä opasta aina tekemään toisin.
2. Älä suutu jos mokaan.
3. Älä hoputa!
4. Miksi ihmeessä ei saisi sotata?
5. Jos väsyy ja kyllästyy, se on ok.

Katsokaapas yllä olevasta videosta vielä perustelut näille säännöille! Entäs mitä sääntöjä teidän lapset voisivat vielä antaa? Mikä on teidän lasten lempipuuhaa ruokaa laittaessa?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Viime viikolla olo alkoi tuntua vähän flunssaiselta. Ei ollut kuitenkaan aikaa pysähtyä hetkeksikään. Särkylääke-kahvi-strepsils-tee-coctailin avulla jaksoin painaa. Kurkku tuntui päivä päivältä karheammalta, mutta nyt ei vaan ollut hyvä aika sairastaa. Lauantaina sitten ääni alkoi käheytymään ja illalla se katosi kokonaan. Eilen lääkäri sitten määräsi puhekieltoon!

Nyt olenkin reilun vuorokauden yrittänyt olla täysin puhumatta. Vähän huvittaa, kun tajusin miten paljon sitä tulee yksinäänkin höpöteltyä täällä. Meinaan kokoajan ruveta lauleskelemaan, kommentoin jatkuvasti ääneen milloin mitäkin, jopa sähköposteja kirjoittaessani luen ne samalla ääneen. Puhun jopa tietokoneelleni, ei ei ei ei, kun lempisarjassani tapahtuu jotain kauheaa. Nyt tosin kun minulla on tuo koira täällä seurana, menee moni juttu hyvin se piikkiin, että puhuisin muka hänelle. Mietinkin eilen, että mut vietäisiin varmaan pakkohoitoon jos joku seuraisi tätä yksinpuheluani. Hahhaa. Puhuuko muutkin yksinään näin paljon?

Lääkärin määräämän puhekiellon lisäksi sain tiukan määräyksen nyt levätä ja sairastaa ihan rauhassa. On tehnyt aika hyvää nyt vaan olla, parin viikon tukka ihan putkella juoksemisen jälkeen. Sitä pitäisikin enemmän kuunnella sitä kehoaan ja oikeasti vähän hellittää, kun kroppaa alkaa niin vaatimaan. Mutta voihan ruuhkavuodet, ei se ole niin helppoa.

Melko luksusta on kyllä ollu loikoilla täällä kotona. Lapset ovat isällään vielä huomiseen ja mikä parasta, kävin juuri perjantaina sänkyostoksilla! Mikäs tuolla entistä leveämmässä sängyssä kökkötellessä. Uudella ihanalla patjalla, uuden tuplaleveän peiton ja uusien pellavalakanoiden alla sateen ropistessa ikkunan takana. Hunajaa on mennyt kuuman veden kanssa kohta purkillinen, ja outo mielitekokin minulla tässä sairastessa on ollut. Nimittäin kaurapuuro! Kun kuumetta ei juurikaan ole, on tämä sairastaminen ollut melkeimpä aika miellyttävää. Ainakin toistaiseksi.

Ja hei, nyt olisi tosi hyvä aika vinkata uusia sarjoja mitä alkaa seuraamaan!? Ja mielellään sellaisia, joissa on useampi tuotankokausi. Harmittaa kun joku hyvä sarja loppuu aina niin lyhyeen.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Minulla ei ole kaapissa luurankoja, mutta vieraat ovat varmasti epäilleet minun säilyttäväni vaatehuoneissa jotain todella salaista. Sen verran visusti olen nimittäin varjellut, ettei kukaan ikinä vahingossakaan avaisi niiden ovia. En oikeasti voi uskoa, että julkaisin nämä kuvat nyt täällä kaikkien teidän nähtäväksi. Enää vaatehuoneemme eivät kuitenkaan onneksi näytä nältä. Luojan kiitos. Tai oikeastaan kiitos Elfa. Jos teiltäkin löytyy kotoa kaaoskomero, kannattaa lukea postaus loppuun saakka. Luvassa on nimittäin todella huikea arvonta liittyen joustaviin säilytysjärjestelmiin.

Meillä on kotona siis kaksi pientä, reilun metrin levyistä, vaatehuonetta. Ongelmana kuitenkin on ollut vaatehuoneiden huono, tai oikeastaan olematon, suunnittelu. Yksi onneton kaappi, jossa neljä pientä hyllyä sekä aivan väärällä korkeudella oleva vaatetanko. Siihen yhdistettynä vielä ostamani ihan väärän kokoiset vetolaatikostot on kaaos taattu. Voisi ajatella että kaaos syntyy jos tavaraa on liikaa, mutta oikeastaanhan se syntyy erityisesti silloin, jos näille tavaroille ei ole omia paikkoja.

Näin tapahtui vaatehuoneissammekin. Vaatteille ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi tilaa, ne putoilivat hyllyiltä tai jouduin jopa viikkaamaan niitä vain suoraan lattialle. Pikkuhiljaa vaatehuoneisiin alkoi kertymään muutakin rojua, sillä ne olivat jo valmiiksi sekaisin. Oli helppo heittää tavaraa sinne piiloon. Kauniista ja tehokkaista säilytysratkaisuista ei ollut tietoakaan. Lopulta huoneisiin ei mahtunut edes sisään, vaan viskoin ovelta vaatteita sinne tänne.

Sattumalta Elfa järjesti Pohjoismaisille bloggareille #kaaoskomero nimisen kilpailun. Osallistuakseen kisaan piti lähettää kuvat kaaoksesta sekä perustelut, miksi juuri minä tarvitsisin kaappeihini järjestystä. En usko että perusteluilla oli mitään virkaa sen jälkeen kun läväytin nämä kuvat. Sain pian viestin, että herranjestas apua, riennämme heti apuun! Tai jotain sellaista, ainkin siiltä se omiin korviini kuulosti, kun sain tietää että vaatehuoneet saataisiin nyt kuntoon.

Elfat ovat siitä tosi käteviä, että niitä voi suunnitella ja muokata juuri omiin tarpeisiin sopiviksi. Vaatehuoneemme ovat tosiaan aika pieniä, mutta korkeutta löytyy kolme metriä. Kerroin Elfan omalle Storage Coachille huoleni ja tarpeeni ja pian sähköpostiin tulikin jo ensimmäiset luonnokset uusista vaatehuoneista. Lähdimme siis siitä, että koko tila käytettäisiin hyödyksi, alas tulisi toimintoja jotka auttaisivat päivittäisessä käytössä ja ylös sitten taas hyllyjä joissa säilyttää harvemmin tarvittavia sesonkivaatteita, vieraspeittoja yms. Yhdeltä seinältä löytyy seinäkorijärjestelmä, joka ei vie tilaa, mutta siihen saa vaikka mitä koreja ja koukkuja. Tältä vaatehuoneemme näyttävät nyt, toinen siis poikien ja toinen minun:

Molemmat vaatehuoneet suunniteltiin suunnilleen samanlaisiksi, minulle vaan vähän enemmän tankotilaa. Kuitenkin asennuksen jälkeen, vaatteita paikoilleen laittaessani, huomasin että jotkut jutut toimisivat paremmin toisin. Olikin tosi helppoa ihan itse siirtää hyllyjä ja laatikoita. Ja juuri tuo muokattavuus Elfoissa onkin parasta. Hyllyjä voi lisätä, poistaa, vaihtaa laatikoihin tai tankoihin tai oikeastaan ihan mitä vaan. Mikä itselleni tuli yllätyksenä, noita riippukiskoja, joihin hyllyt tulevat kiinni, ei porata erikseen seinään. Vaan seinään kiinnitetään vain kantokisko johon ne ripustetaan. Silloin niiden paikkaa ja leveyttä voi vaihdella ihan miten tahtoo. Kiskoihin sitten vain napsautetaan kannattimet ja niihin hyllyt ja korit kiinni. Niin helppoa, että minäkin osasin. Näillähän voi rakentaa oikeastaan mitä vaan kirjastosta työpisteeseen. Ja niitä voi mukata elämän tilanteen mukaan vaikka kuinka monta kertaa. Tuolta Elfan sivuilta löytyy todella paljon inspiraatiota sekä luovia säilytysideoita. 

Olen aika varma, että monelta teiltäkin löytyy kotoa, kellarista tai autotallista joku paikka joka kaipaisi kipeästi järjestystä. Eikö olisikin ihana saada kaikille tavaroille omat paikkansa? Lahjoitankin niin blogin että instaseuraajien kesken yhden 1000 euron lahjakortin Elfalle! Osallistuaksesi kerro perustelut, miksi juuri sinun pitäisi voittaa, muista käyttää hästägejä #kaaoskomero ja #elfa. Molemmissa voi siis osallistua! Elfan jury arpoo osallistujista voittajan, joka saa  arvoltaan 1000 euron lahjakortin Elfa-tuotteisiin (ei asennusta). Arvonta päättyy 20.11.15.

Olen itse ollut tosi tosi tyytyväinen uusin säilytysjärjestelmiin. Ihana kun kaikelle on paikkansa, ja tyhjiä hyllyjäkin (vielä) vaikka kuinka! Vaatehuoneet ovat pysyneet siistinä, sillä vaatteet on helppo laittaa aina paikalleen heti. Erilaiset koukut, naulakot ja lokerot ovat myös tosi käteviä. Lapsetkin ovat oppineet että riisuvat päivän päätteeksi vaatteet vaatehuoneen koukkuihin, josta käyvät ne aamulla taas pukemaan päällensä. Muutenkin poikien vaatehuone on suunniteltu niin, että etenkin Kaapo saa haettua siltä vaatteet itselleen. Ja se onkin ollut hänestä tosi kiva juttu.

Osallistukaa siis ihmeessä 1000 euron Elfa-lahjakortin arvontaan yllä olevan ohjeen mukaan! Toivottavasti olette tästä yhtä innoissani kun minä 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

On jotenkin aika ihanaa että yksi lasten lempiruuista on hernekeitto. Niinä päivinä kun aika on kortilla tai ei yksinkertaisesti vaan jaksa loihtia mitään ihmeellistä, on helpotus että kaupan hyllyltä voi vaan käydä nappaamassa pari valmista tölkkiä. Ja tietää että se maistuu kaikille. Eikä se rasista lompakkoakaan muutamaa euroa enempää.

Mutta vaikka kuinka kasvisluomupurkkeja aina valitsenkin, on purkkiruoka aina purkkiruokaa. Ei niitä viitsi ihan jatkuvasti syödä. Onneksi hernekeiton tekeminen itse on myös tosi helppoa. Vaikkiakin vähän hidasta ja alkuvalmistelut pitää muistaa aloittaa jo edellisiltana. Ja edullistakin se on. Isoon kattilalliseen, josta riittää meille kolmelle syömistä pariksi päiväksi ja muutama annos pakkaseen, hinnaksi tulee vain pari euroa! Ihana että jokin noin yksinkertainen voi olla niin hyvää. Maistuu etenkin juuri tällaisina viileinä päivinä ulkoilun jälkeen ihan parasta. Pannaria en keiton kanssa uskaltanut nyt tehdä, koska pelkäsin ahmaisevani koko pellillisen illan aikana 😀

Tässä vielä herkullisen kasvishernarin ohje:

500g kuivattuja luomuherneitä
3 palaa luomukasvislientä
3 l vettä
2 isohkoa sipulia
500 g luomuporkkanoita
2 tl meiramia
1 tl mustapippuria
2 rkl sinappia

Huuhtele herneet hyvin ja laita ne likoamaan isoon kattilaan yön yli, vähintään 10 tunniksi. Kaada liotinvesi pois ja mittaa heneiden joukkoon vesi, kasvisliemi sekä pieneksi pilkotut kasvikset. Keitä 1 tunti ja lisää sitten mausteet. Keitä vielä puolisen tuntia. Valmis!

Hmmm, minkähän gourmetreseptin keksisin sitten taas seuraavaksi jakaa…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.