Onni on kirpeitä syyspäiviä ja lämmintä tuulta, onni on puusta kauniisti ala leijailevia lehtiä, onni on kun maasta löytyy iso käpy. Onnea on juoksukisa lehtikasojen läpi, onnea on veli jota halata. Onnea on pihalta löytyvä salainen puutarha. Onnea on oma suloinen koiranpentu ja onnea on myös pakkasesta löytyneet letut. Onnea on hammaskeijun ensimmäinen käynti. Onnea on synttärijuhlien suunnittelu yhdessä. Onnea on kadulla vastaan tulevat ihmiset, jotka onnittelevat uudesta perheenjäsenestä. Onnea on pienet arkiset hetket perheen kanssa. Onnea on sadetta pitävä takki. Onnea on ystävät. Onnea on iltalaulun aikana nukahtavat lapset. Onni on hetki tässä ja nyt.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Äitiysneuvolasta saakka toitototetaan, kuinka rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Ne tuovat elämään turvallisuutta ja pysyvyyttä. Kaikki sujuu paremmin on on tietyt ruutinit, kellonajat ja tavat asioiden tekemiseen. Mutta ovat ne rutiinit tärkeitä aikuisillekkin!

Itse olen sellainen huithaapeli ja tietynlainen taitelijaluonne, joka haluisi touhuta yöt ja nukkua päivät. Mutta koska haluan olla myös kuulainen kansalainen, tuottaa epäsäännöllinen elämänrytmini omantunnon tuskia. Kotona työskentely asettaa myös lisähaastetta. Univelkoja on ihan liian helppo paikata keskellä työpäivää, kuten tänään.

Olen pitkän lomailun jälkeen aika iloinen, että arki taas koitti. Toki minua hirvitti ajatus siitä, että nyt eskarin alakessa täytyy viedä lapset kahteen eri paikkaan aamulla – ja vielä tiettyyn aikaan! Mutta hommahan on sujunut paremmin kun hyvin. Taitaa tuo eskari jännittää minuakin siinä mielessä, että pomppaan edelleen aamuisin salamana sängystä ylös.

Syksyn tullessa myös harrastukset ovat alkaneet. Hirveää säätöähän se on yrittää ehtiä päiväkotipäivän jälkeen kotiin syömään ja siitä ajoissa tanssitunnille, mutta kyllä se siitä. Ihan niin hyvin että seuraavana on luvassa jalkapallokoulun valinta.

Arki tuo tullessaan myös sen, että viikonloppuisin sitä haluaa sitten käpertyä perheen kanssa vaan viettämään yhteistä aikaa. Tämän illan suunnitelmissa on tehdä itse pizzaa ja katsoa leffa. Meinasin myös kysyä naapureilta, josksos jollain olisi tänään vapaana vielä saunavuoroa. Toki blockfestit ja kaverin kolmikymmpisetkin kiinnostavat, mutta kesän rientojen jälkeen sitä mielummin nyt lataileekin akkuja.

Tai siis, eihän oma elämäni mitenkän kovin säännöllistä ole. Maanantain palauduin Flowsta. Eilen riekuin yömyöhään Pure Wasten näytöksessä, johon olin suunnitellut asun. Vaikka tiistaisen 18 tunnin Tallinan reissun väsymys vielä painoi päälle. Säädimme niin äitini kun poikien isän kanssa tanssikouluun viemisestä ja illan hoidoista ja lopuksi vielä kaverinikin oli meillä yötä. Mutta varmaan tämäkin on pieni aikuiseksi tulemisen merkki, kun huomaa nauttivansa niistä aikatauluista ja rutiineista. Nytkin katselen malttamattomana kelloa, että voin puolen tunnin päästä huristella pyörällä hakemaan pojat ja käydä yhdessä ruokakaupassa. Ihana arki!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tänään on ollut yksi jännättävimmistä päivistä – jota onkin itseasiassa aika kovasti jo odoteltukin. Poikien loma loppui, päiväkotirumba alkoi ja samalla sitten se eskari! Voi, minun reipas esikoiseni on eskari nyt!

Virallisesti esikouluopetyus alkaa kai vasta keskiviikkona, mutta leikin kautta tapahtuva opetus ei varmaankaan eroa paljoakaan muusta päiväkotipäivästä.

Jännemäksi jutunhan teki se, että tämä eskari on ihan uudessa paikassa jossa sitten myös uudet lapset ja aikuiset. Ensikäynnin perustella minulle tuli todella hyvä olo uudesta paikasta ja henkilökunnasta – niin ja myös muista lapsista. Kun kyse on omista lapsista, suhtaudun usein hyvin varauksellisti tällaisiin juttuihin, koska kriteerini ovat kai jotenkin aika kovat. Oli todella helpottavaa miten hyvä fiilis tuli uudesta päiväkodista heti ensi hetksestä lähtien. Edellisessä paikassahan minulla meni useampi kuukausi ennen kun aloin luottamaan siihen, että lapseni ovat hyvässä hoidossa.

Elvis jatkaa edelleen vanhassa päiväkodissa, mutta ainakaan nyt kahteen paikkaan vieminen ei tunnu liian hankalalta. Katsotaan sitten talvella kun räntää sataa naamaan… Minusta tuntui aluksi vähän pahalta ajatus, että pojat eivät nää toisiaan koko päivänä. Mutta oikeastaan on aika kiva että he saavat uusia, ihan omia kavereita ja ehkä leikit kotona illalla sitten sujuvatkin myös rauhallisemmin. Saa nähdä. Elvis oli ainakin tästä asiasta aivan fiiliksissä ja ilmoitti olevansa nyt päiväkodin kingi. Hahaha. Joten varmaan kiva myös se, ettei Elviksen tarvitse nyt enää olla leikeissä se ainainen pikkuveli. Aiemmin kun hän lähinnä meni aina isompien perässä siellä.

Saas nähdä mitä kaikkea eskarivuosi tuo tullessaan. Into oppia uutta on ainakin Kaapolla kova, toiveena hänellä olisi oppia lukemaan ja laskemaan. Niin liikuttavaa. Nyt kun ekan päivän jännityksestä on päästy yli, saattoi muutama kyynel vierähtää silmäkulmasta tätä kirjoittaessa. Ei tuota lasten kasvamista, kehittymistä ja itsenäistymistä voi estää, joten kai heidän on pakko antaa vain mennä – eikä pitää enää vauvoina. Niisk.

Minäkin täältä toivottelen kaikille iloista päiväkoti, eskari ja kouluvuotta kaikille. Jotenkin aika ihanaa että tämä arki alkoi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka eskarin alkaminen ja kahteen eri hoitopaikkaan poikien vieminen jännittää ja vähän ahdistaakin, oikeasti odotan jo arjen alkamista. Ensin oltiin poikien kanssa Espanjassa neljä viikkoa, ja juhannuksesta he jäivät vielä kahdeksaksi viikoksi lomalle. Ei siinä mitään, mutta kun minulla ei ole lomaa. Toki olen voinut pitää pari päivää taukoa hommista sillä ja toisen täällä – mutta hommat kasaantuvat ja itselle iskee stressi.

Olen omasta mielestäni tosi onnekas että päätyöni on tätä blogin kirjoittamista ja se on hyvin vapaata. Mutta työhön liittyy paljon myös käytännön asioiden sopimista, kampanjoiden suunnittelua, puhumattakaan ajasta joka menee kuvia valiten ja muokaten sekä kirjoittaessa. Tietokoneella tulee istuttua paljon. Olen haalinut myös muutamia muita isompia projekteja, jotka vaativat ennenkaikkea luovaa ajattelua, suunnittelua ja mietiskelyä rauhassa. Kahden villikon kanssa se ei ole ihan niin yksinkertaista.

Onneksi kesällä on ollut vähän hiljaisempaa ja olen saanut keskittyä suurimmaksi osaksi vain tähän blogin päivittämiseen, mutta on niitä sähköpostejakin kasautunut aika määrä ja se stressaa. Sitten stressaantuneena saan vielä vähemmän mitään aikaiseksi. Olen sellainen ihminen, että kaipaan työssäni rauhaa ja aikaa. Aikaa miettiä, fiilistellä ja sulatella juttuja rauhassa. Tiedän että minun pitäisi opetella esimerkiksi vastaamaan sähköposteihin heti ne luettuani (se on itseasiassa ollut uuden vuoden lupauksenikin jo pari viimeistä vuotta), mutta…

Lapsille sitä taas haluaisi tarjota kivan ja mieleenpainuvan kesäloman. Puuhata kokoajan kaikenlaista. Usempina päivinä he kuitenkin tuntuvat vain hyppivän seinille, kun en voi tarjota samalla tavalla tekemistä kun päiväkodissa. Häpeisenä ja omatunto soimaten tunnustan, että netflix ja ipadin pelit ovat pyörineet enemmän kun olisin halunnut. Asettamani max 1h/5xvko on ylittinyt varmaan triplasti. Ja entäs sitten se oma-aika? Sitäkin on pakko ottaa, muuten näistä hommista ei ainakaan tule mitään.

Mutta jos lapset olisivat olleet hoidossa kesällä, tuntisin siitä varmasti vielä enemmän huonoa-omaatuntoa. Jos on pieninkin mahdollisuus pitää lapset kesällä lomalla, mielestäni se pitäisi tehdä. Ensinnäkin siellä päiväkodissa ja koulussa lapset ehtivät viettää vaikka kuinka paljon aikaa pitkin vuotta. Toiseksi, myös lapset tarvitsevat lomaa, aivan kuten aikuisetkin töistään. Ja kolmanneksi, uskon että tekee tosi hyvää viettää yhdessä pidempi pätkä ilman sitä arjen kiirettä ja aikatauluja. Ainakaan samanlaisia kun normaalisti. Mielummin sitten vaikka istutaan sohvalla nenät pädeissä ja läppäreissä kiinni, ainakin ollaan yhdessä. Vai mitä olette mieltä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Koska tänään en vaan jaksa.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.