Löysin itselleni uuden kalenterin ensi vuodelle. Olin vähän sillä silmällä katsellut kalentereja aina kun niitä eteen tuli, mutta mikään ei säväyttänyt. Kunnes sitten tämä Löytö.

Löytö on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen toisen vuosikurssin opiskelijoiden toteuttama kalenteri. Kalenteriin on koottu erilaisia ihmisiä ja heille tärkeitä asioita. Kauniita, hassuja, koskettavia ja abstakteja kuvia ja tunnelmia – niistä on vuoden 2014 Löytö tehty.

Jos siis vähän erilaisempi kaleteri kiinnostaa ja haluat tukea nuorten työtä niin Löytö kalenteria saa ostettua muunmuassa Kiasma-kaupasta sekä netistä.

Kalenteri saatu. Kuvasta kiitos Kaisulle.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kun älypuhelimet ja tabit valtaavat perheiden kodit, ja tietokoneista on tullut huomattavasti helppokäyttöisempiä uusien kosketusnäyttöjen ansiosta, on tuloksena se että kaikki pikkulapsista isovanhempiin osaavat käyttää niitä. Nykyään on enemmän sääntö kun poikkeus, että kaksivuotias osaa avata puhelimen ja valita sieltä lempipelinsä ja alkaa pelaamaan. Eilen junassa molemmilla puolillani, sekä vastapäätä, istui koululaisia jotka pelasivat joko puhelimillaan tai tableteilla. Jos pelaaminen pysyy kohtuudessa, sitä on mielestäni turha päivitellä – se on tätä päivää ja kymmenen vuoden päästä ehkä taas jotain muuta.

Meillä lapset saavat pelata jonkun verran, joko puhelimella tai tabletilla. Kaapo on nyt myös harjoitellut muutamia kertoja tietokoneella pelaamista ja etenkin hiiren käyttöä. Parhaimmassa tapauksessa nettipelit ovat kehittivä ja pistävät lapsen mielikuvituksen liikkeelle positiivisessa mielessä. Erilaisia pelejä on vaikka kuinka, mutta annan lasten pelata vain sellaisia jotka olen itsekkin katsonut läpi. Motoriikkaa, tilan hahmotusta, sanavarastoa, engannin kieltä, värejä, numeroita, kirjaimia, ihmiskehon toimintaa, käyöstapoja – näitä ja paljon muuta lapset oppivat pelatessaan laadukkaita pelejä. Ja vaikka haluan pelien olevan laadukkaita ja sisällöltään turvallisia, niin toki suurin syy näitä pelata on ihan puhdas viihde. Sillä sitähän nämä pelit oikeasti ovat. Viihdettä lapsille ja hetki omaa aikaa äidille. Vaikka kyllä me välillä pelaillaan yhdessäkin (ja joskus yksinkin).

Kokoajan tulee yhä enemmän pienille lapsille suunnattuja opetuspelejä, joista erityisesti itse pidän, mutta niin myös pojat. Yksi suosikki on Kids Piano Lite, joka on kauniisti suunniteltu musiikki-mobiiliohjelmisto, joka tarjoaa kahdeksan eri pelimuotoa. Siinä voi esimerkiksi jahdata hiirtä juustopalan ympäri tai pelata ksylofonia kosketusnäytöllä. Peliä voi myös käyttää soittorasiana, ja se opettaa musiikkiteorian perusteet. Toinen meillä hyvin suosittu on Lego Duplon pelit. Ihan pikkuisille suunnatussa appsissa etsitään tuttuja eläinhahmoja piiloistaan ja yli kolmevuotiaille suunnatuissa peleissä sitten rakennellaan erilaisia autoja ja junia. Monelle lukijalle tuttu on varmasti myös Pikku Kakkosen ohjelmisto, josta löytyy paljon kaikenlaista puuhaa – poikien suosikki on ehdottomasti Hertan mustikkaretki.

Kaapoa on alkanut kiinnostamaan myös jo enemmän kouluikäisille suunnatut pelit,
 erityisesti Lego Movie Maker. Nerokas, pieni mobiiliohjelmisto mahdollistaa ”stop motion” elokuvien teon Lego-hahmoilla. Kokoajan näytöllä pyörivät ohjeet opastavat kuinka kuvata ja editoida elokuva, jonka jälkeen siihen voi lisätä taustamusiikin sekä otsikot. Myönnettäköön että vanhemmatkin voivat nauttia tästä pelistä ja kuluttaa siihen välillä vähän liikaakin aikaa..

Toki siis aikuisetkin pelaavat ja aikuisille suunnattuja pelejä löytyykin varmaan eniten ja joka lähtöön; erilaiset pelikonsolipelit, online ruletti, pokeri, blackjack ja hedelmäpelit muunmuassa. Nettipelin lisäksi pelikonsolit, kuten PlayStation 4 ja Xbox One, ovat edelleen teini-ikäisten ja nuorten aikuisten joululahjalistan kärjessä ja niitä saattaa kuulemma olla jopa hankala löytää kaikista kaupoista nyt joulun alla. Tähänkin maailmaan olen saanut tutustua aika hyvin, kiitos viiden veljeni. Tietysti pelikonsolitkin saa nykyään yhdistettyä nettiin, josta löytyy erilaisa lisäosia ja extramateriaalia todella laadukkailla, onneksi niiden aika ei vielä meillä ole.

Itse ainakin pidän hieman rauhallisemmista peleistä. Älypelit, kuten esimerkiksi Aapelin tarjoama sanapeli, sekä nettibingot ovat kuulemma erityisen suosittuja myös vanhusten kesken. Tämä mummo saattaa siis välillä tylsällä ratikkamatkalla ratkoa nettisudokua tai jahdata samanvärisiä timantteja.

Kivointa on kuitenkin viettää aikaa yhdessä, vaikka välillä vähän pelaillen. Applen storesta löysin koko perheelle suunniteltun GameRoom ohjeman iPadille, jossa on viisi klassista lautapeliä useammalle pelaajalle. Siihen tarvitsee siis vain yhden iPadin, joka toimii pelilautana ja se tuo koko perheen yhteen yhden laiteen ääreen. Meidän pojat ovat tähän vielä vähän liian pieniä (äläkää nyt sanoko että teidän taaperot pelaavat jo shakkia tai tammea), mutta ajatuksena tämä on mielestäni kiva ja odottelenkin tästä perheen pienimmillekkin sopivaa versiota. Hauska idea, ilman jatkuvasti hukassa olevia nappuloita ja noppaa.

Mielenkiintoista olisi kuulla ajatuksianne niin lasten kuin vanhempienkin pelaamisesta. Entäs mitä olette mieltä siitä jos nettipelit syrjäyttävät perinteiset lautapelit? Onko teillä tapana pelailla perheen kesken vaikka joulupyhinä? Niin ja onko vinkkaamani pelit teille entuudestaan tuttuja ja olisiko teillä vinkata meidän pojille jotain uusia kivoja pelejä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ensi vuodelle on tiedossa muutama reissu. Heti alkuvuodesta lähden viikoksi moikkaamaan kavereita Lontooseen, keväälle on kaavailtu myös parin päivän pyrähdystä Saksaan ja kesällä on taas tiedossa perhereissu Espanjaan. Mutta nälkä kasvaa syödessä ja kaipaan myös kauheasti jotain pidempää reissua, seikkailua ei niin tutussa kohteessa ja ei niin lähellä.

Puhuttiin kaverin kanssa että San Francisco, tai Kalifornia ylipäätään, olisi aika ihana kohde. Olen ollut siellä pari kertaa, mutta yli 20 vuotta sitten lapsena. Nyt kiinnostaisi kovasti kaupungilla ja rantakadulla pyöriminen, surffaus ja rannalla lököily. Mutta ainiin, oliko mulla jotain lapsia vai? 2 ja 4-vuotiaden kanssa ei hirveästi surffailla, ajella katto auki ja katsella päivät pitkät hyvänäköisiä skeittareita.

Lasten kanssa matkustaminen ja jopa siitä nauttiminen tai irti saaminen voi välillä onnistua, mutta onhan se oikeasti aikamoista. Suurimmaksi osaksi pienten lasten kanssa matkaaminen on kuitenkin vain sen arjen siirtämistä uuteen ympäristöön. Samat leikkipuistossa leikkimiset, aamupuuron keittelyt ja vaipanvaihdot siellä matkakohteessakin on edessä. Silti haluan matkustella, myös lasten kanssa. Haluan tarjota lapsille elämyksiä, muistoja ja kaikkea mitä sitä eri maissa ja kulttureissa reissaamisesta nyt saakaan. Sillä vaikka se on usein aika rankkaa niin onhan se tosi kivaakin.

Mutta haluan matkustella myös ilman lapsia. Se on niin erilaista. Enkä halua odotella siihen saakka että lapset muuttavat pois kotoa, vaan tahdon mennä heti. Ja se on ongelmallista. Sain kehiteltyä jo itselleni aikamoiset paska mutsi-fiilikset kun rupesin vähänkään vakavissaani suunnitelevani parin viikon lomaa kaverin kanssa toiselle puolelle maailmaa. Lisäksi on tietysti kaikki käytännön järjestelyt. Aika vaikea yhtälö, mutta ei tosin mahdoton. Vaikka useamman viikon reissut ilman lapsia taidan vielä muutamaksi vuodeksi unohtaa. Nyt olisi ollut vain hyvä sauma lähteä duunien puolesta.

Kun Kaapo oli vauva, kävimme kauempana lomalla vain kerran. Jos nyt tekisin jotain toisin niin matkustelisin paljon enemmän. Yhden vauvan kanssa kun se on niin helppoa ja halpaa. Nyt kun olen ainut aikuinen ja vilkkaita lapsia on kaksi, vaatii se jo aika paljon enemmän hermoja, suunnittelua ja rahaa. Myös kohteet ja maijoitusjutut pitää miettiä tarkemmin ja paljon paljon etukäteen.

Onneksi hyvällä suunnittelulla ja rennolla asenteella pientenkin lasten kanssa matkustaminen onnistuu. Etukäteen kun varautuu siihen että lapset oksentavat päällesi ja kaatuvat päänsä verille heti menomatkalla lentokoneessa, liukastelevat pää edellä uima-altaaseen, katoavat ihmisvilinään, tekevät kokoajan jotain kiellettyä – ylipäätään sellaiseen jatkuvaan yleiseen säätöön, niin sillä pärjää jo pitkälle. Ja tätä kirjoittaessa matkakuume vain kasvaa!

Postauksen kuvat instagramista, Etelä-Espanjasta jossa oltiin poikien kanssa keväällä kuukausi ja myöhemmin kesällä minä yksin vielä viikon. Oli ihanaa – ainakin näin jälkeenpäin mietittynä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Arla Ingman on haastanut muutamia bloggareita kokoamaan Castello juustoista omia, tavallisesta suolakeksi-viinirypäle-juusto lajetelmasta poikkeavia, makupareja. Ja tänään on siis minun vuoroni toteuttaa Castello-kesiviikko. Ajatus lähti heti hurjasti lentämään, mutta lopulta päädyin melko yksinkertaiseen tarjouluun ja makuihin jotka sopivat muuhunkin kun tähän joulunaikaan.

Castellon laajasta juustovalikoimasta valitsin kolme erilaista juustoa. Ensimmäiseksi pehmeän Alpps Selectionin pehmeän Weissbier juuston, jonka teossa on käytetty olutta. Toinen juustoista on lastenkin makuun oikein sopiva ruohosipuli-turejuusto ja kolmanneksi luomu Brie. Kaikki siis melko pehmeitä, mutta keskenään hyvin erilaisia juustoja.

Juustojen kanssa tarjolla on ruislimppua, granaattiomenahilloa sekä kapriksia. Hapan leipä sopii ihanasti pehmeiden juustojen, makean ja kirpeän hillon sekä suolaisten kapriksien kanssa. Kunnon martta olisi leipaissut limpun itse, mutta tällä kertaa keskityin tekemään itse vain tuon hillon.

GRANAATTIOMENA HILLO (1 purkki)

4 dl granattiomenean siemeniä
1 dl sokeria
1 dl vettä

Leikkaa granaattiomenat kahtia ja poista sisältä siemenet (helpoiten ja sotkuttomin se käy kulhossa jossa on vettä). Keitä kaikkia aineksia kattilassa noin puolituntia. Purkita ja hillo on valmista syötäväksi noin tunnin kuluttua.

Miltäs komboni vaikuttaa? Omasta ja lasten mielestäni tämä oli tosi hyvää, emmekä eilen oikeastan syöneet muuta kuin näitä leipiä. Olisi todella kiva kuulla minkälaisen juustolautasen te laittaisitte tarjolle, uusia ideoita kun on aina kiva saada! Juustot ja itsetehty hillo ovat mielestäni myös tosi kiva tuliainen kylään mentäessä tai nyt joulunaikaan lahja.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Joulu tekee pikkuhiljaa tuloaan meillekkin kotiin. Kuusen tilaus meni vähän mönkään, mutta ehkä sekin saadaan vielä ennen aattoa. Kuusen sijasta saimme kuitenkin joulutunnelmaa kauniista joulukukista. Kukat valitsin Kukka Piilolan sivuilta ja ne toimitettiin meille suoraan kotiin. Sivuilta löytyi meidän näköinen valmis jouluinen asetelma. Kukka toimitettiin kauniissa vaaleassa korissa, mutta iskin sen nyt kuitenkin tuohon peltipurkkiin, niin on sitten ihan omanlainen. Kuvaamisen jälkeen muistin että meiltä löytyy vielä sopivampi kangassäkki, mutta ei se hassumpi tuossakaan purkissakaan ole vaikka se vähän liian suuri onkin.

Kukka Piilola on Helsinkiläinen yritys joka valmistaa kaikki kimput, asetelmat ja istutukset itse käsityönä korkealuokkaisista kukista ja muista kasveista. Meidän kauniit kukat tulivat ihanan tarkasti silkkipaperiin kärittyinä sovittuna aikana.

Sen lisäksi että kukat ovat ihania omassa kodissa, ovat ne aika ihana lahjaidea myös! Varsinkin jos ei ole ihan varma mitä antaisi tai jos lahjan saajalla on jo kaikkea. Ne on myös helppo lähettää tervehdyksen kera, jos ei itse henkilökohtaisesti pääse lahjaa viemään.

Bella-blogien tämän päiväisesestä joulukalenterin luukusta paljastuu Kukka Piilolan luukku ja arvonta! Arvonnassa voittajaa saa valita mieluisan kukka-asetelman! Käykäähän siis osallistumassa arvontaan tästä linkistä!

Ostatteko tai saatteko joulunaikaan kukkia? Mitäs tykkäätte meidän valkoisesta asetelmasta? Mielestäni se on kivan raikas ja talvinen, menee vielä hyvin joulukin jälkeen.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.