Pojilla on uusi lempileikki, taistelu aaltoja vastaan. Kuvat puhukoon puolestaan. Leikin nimittäin itsekin tänään tätä ja olen ihan kuitti.

Kaupallinen yhteistyö CA’BIANCA BARBERA D’ASTI

Niistä hetkistä, kun lapset on saatu nukkumaan ja on aikaa uppotua sohvaan Netflixin ja punaviinilasillisen kanssa on tullut parisuhteen myötä hyvin merkityksellisiä. Sinkkuna ollessa en yksin (tai siis läppärin kanssa) ollessa ikinä avannut sitä viinipulloa, haaveilin vaan. Mutta nyt kun meitä on kaksi, ei hyvän viinin avaaminen vain yksien lasillisten takia tunnu ollenkaan tuhlaukselta.

Olen myös kerännyt vaimo-pisteitä yllättämällä mieheni muutaman kerran perjantaisin töiden jälkeen niin, että kotona on odottanut ruoka (en oikeasti melkein ikinä muuten kokkaa) ja hyvä viini. Viime perjantaina tilasin kylläkin pizzaa, mutta hyvät pisteet siitäkin saa! Pizza ja punkku on meille pyhä asia, meinasimme jopa aluksi järjestää häämme sillä teemalla.

Kuten Netflixinkin, niin etenkin pizzan seuraksi kuuluu ehdottomasti punaviini. Kaupallisessa yhteistyössä Ca’Bianca Barbera d’Asti kanssa, tilasin meille pimeneviin iltoihin kauniin puulaatikon, joka sisältää kolme pulloa tätä tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaa punaviiniä. Tämä Italialainen täyteläinen viini löytyy Alkon tilausvalikoimasta ja 500 ensimmäiselle kolmen pullon tilaajalle viinit toimitetaan tässä puulaatikossa.

Viinipullot puupakkauksessa ovat hyvä lahjaidea, mutta itse ajattelin ottaa pakkauksen osaksi keittiömme sisustusta. Vaalea vaneri sopii sinne nimittäin paremmin kun täydellisesti! Olen aina kammoksunut erilaisia viinitelineitä, en vain ole löytänyt mitään kivaa. Toisaalta en ehkä muutenkaan tahtoisi pitää viinejä esillä osana sisustusta, mutta tälläinen laatikkohan on tähän pulmaan juuri sopiva ratkaisu! Keksin laatikko jo monia muitakin käyttötarkoituksia, nimittäin viimekesäiset Airbnb vieraamme jättivät meille ihan hirveän kasan erilaisia mausteita. Tosi kiva juttu, mutta ne ovat siitä saakka seisseet työpöydän nurkassa rumassa muovilaatikossa, mutten ole keksinyt niille mitään parempaakaan paikkaa. Tällainen likukantinen laatikko tomisi myös hyvin hellan vieressä, piilottaen sisälleen kaikki sekaiset maustepussit ja purnukat.

Pizzan lisäksi Ca’Bianca Barbera d’Asti 2013 sopii täydellisesti erilaisten juustojen kanssa, joita meillä aikuisten kesken syödäänkin syntisen usein iltapalaksi. Viini on mielestäni kivan vivahteikas, maukas ja mausteinen, mutta samalla pehmeä, joten se sopii hyvin vähän voimakkaampienkin ruokien kanssa. Viinistä voi maistaa vivahteet myös karhunvatukkaa ja kirsikkaa.

Vaikka ollaankin nyt täällä ihanassa lämmössä ja auringossa, niin ei vitsit että mulle tuli tätä kirjoittaessa ikävä kotisohvalle, Oskun kainaloon viltin alle. Mikä teidän mielestänne on paras tapa viettää pimeneviä iltoja?

Huomaathan että Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista.

Onnistuneen loman merkki taitaa olla ainakin se, ettei ole mitään käsitystä että mikä päivä on tai kuinka monta päivää on reissussa ylipäätään ollut. Pää on niin pumpulia, etten vaan mitenkään keksinyt edes otsikkoa tälle postaukselle. สวรรค์ tarkoittaa google-kääntäjän mukaan ”paratiisi tai paratiisissa”.

Me saavuimme tänne paratiisiin sunnuntai-itapäivällä, 26 tunnin matkustamisen jälkeen. Vaikka reissu oli pitkä ja rankka, suoritettiin se kunnialla, ilman minkäänlaisia hermoromahduksia. Pojat ovat mitä mahtavinta matkaseuraa. On ollut muutekin ihana seurata poikien iloa ja innostusta ihan kaikesta täällä. Meidän majoituspaikka on ihan mieletön, ranta on ihan mieletön ja tämä tropiikki ympärillämme sekin ihan mieletön.

Olenkin kuvaillut meidän päiviä ig-storysin puolelle, kuvia on jostain syystä tullut räpsittyä vähemmän. Tässä jotain ekojen päivien kännykkäkuvia. Kannattaa siis ottaa storysit seurantaan, mutta pyrin kyllä myöhemmin kirjoittelemaan lisää reissustamme myös tänne blogiinkin.

Meidän päivät ovat kuluneet lähinnä rannalla ja altaalla, ollaan käyty vähän myös tuolla pääkadulla ja äsken tehtiin vähän pidempi reissu tuonne kylän keskustaan. Todella leippoisaa menoa siis. Perjantaina lähdetään päiväksi kiertelemään saaria ja vaihdetaan majapaikkaa. Tämä nykyinen on ollut niin ihana etten kyllä haluaisi lähteä!

Varasin nimitäin majoituksen kahdesta eri paikasta, sillä ajattelin että saatettaisiin kyllästyä muuten. Toivottavasti myös toinen paikka ylittää odotukset, kuten tämän paikan kanssa kävi. Reissun viimeiset kolme päivää ajateltiin viettää Bangkokissa, mutta tekee kyllä tiukkaa jättää tämä paratiisi. Katsotaan nyt mihin ratkaisuun sitä lopulta päädymme!

Kaupallinen yhteistyö Lejos Van Houten

Kuka muistaa lapsuudesta mokkapalat? Me tehtiin niitä usein kavereiden kanssa, eikä koulun disko ollut todellakaan mitään ellei buffassa ollut myynnissä jonkun vanhemman leipomia mokkapaloja. Ihaninta mokkapaloissa oli mielestäni se kuorrute, jonka päälle kuului ehdottomasti nompparellit.

Mokkapalojen kanssa vähintään yhtä legendaarinen on myös Lejos Van Houtenin valko-ruskea kaakaopurkki. Tai itse kylläkin vuosikausia luulin sen nimen olevan ihan vain Cacao – kuten pakkausessa isolla lukee. Tämä kaakaojauhe kuului ainakin meillä lapuudessani kuivakaapin vakiovarusteisiin ja sitä onkin valmistettu Hollannissa jo vuodesta 1828.

Näiden kahden klassikon – Van Houten Lejosin kaakaojauheen sekä mokkapalojen innoittamana kehittelimme koko perheen voimin resepin tulevaa isänpäivää silmälläpitäen. Nämä herkut sopivat nimittäin niin juhlaamuna tarjoittimella kannettuna sänkyyn, kun lahjarasiaankin pakattuna. Ja isät, vaarit ja papat pääsevät samalla nostalgiselle makumatkalle. Koska me olemme reissussa isänpäivänä, annoimme ison rasiallisia herkkupalleroita lahjaksi jo nyt.

KAAKAO-MOKKA-KOOKOSPALLOT

Pallerot:
200g voita
6 dl kaurahiutaleita
2-3 dl kookoshiutaleita
2 dl vaaleaa siirappia
6 rkl Lejos Van Houten kaakaojauhetta
6 rkl vahvaa kahvia
2 dl sokeria

Koristeluun:
Strösseliä
Kookoshiutaleita
Kaakaojauhetta
Kuorrutetta

Kuorrute:
3 dl tomusokeria
50 g sulatettua voita
3 rkl Lejos Van Houten kaakaojauhetta
3 rkl vahvaa kahvia

Pilko ensin voi pieniksi nokareiksi isoon kulhoon. Lisää kaikki kuivat ainekset sekä siirappi ja kahvi, sekoita taikina käsin puristellen. Laita seos jähmettymään jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Tee kuorrute sulattamalla voi ja sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Levitä käytettävät koristeet isoille lautasille.

Ota palleroseos jääkaapista ja pyörittele käsissä sopivan kokoisiksi palloiksi, pyöritä pallerot haluamassasi koristeessa tai dippaa kuoruutteeseen ja ripottele koristeita sen päälle.

En itse ihan hirveästi leivo, etenkään mitään mitään uuniin menevää tai missä pitää olla tosi tarkkana vaikkapa pittojen kanssa. Siksi kaikki luomukseni eivät aina ihan täydellisesti onnistukaan. Mutta näitä palleroita on tosi kiva ja helppo tehdä! Van Houten rohkaisee jakamaan myös niitä ei-niin-täydellisiä mokkapalaluomuksia ja osallistumaan kilpailuun, joissa palkintoina on Van Houten tuotepaketteja ja mokkapalakirjoja sekä KitchenAidin tyylikäs sähkövatkain.

Osallistu arvontaan kommentoimalla oma leivontamokasi! Kommentoijien kesken arvotaan Van Houten tuotepaketti sekä risca Leclercin signeeratun Mokkapalat-kirja. Samalla osallistut myös KitchenAid sähkövatkaimen arvontaan! Arvonta päättyy 12.11. ja sähkövatkain arvotaan 10.12.

Terveiset täältä Dohan hulppean hienolta lentokentältä, tosi hauskan, pelkästään kuparista rakennetun lasten leikkipan nurkasta. Meillä on tässä kolmisen aikaa luppoaikaa ennen seuraavaa lentoamme, joten ehdin hienosti esitellä edes näin pikaisesti poikien uudet aurinkolasit.

Ihastuin alkuvuodesta näihin Ranskalaisiin Izipizi-merkkisiin aurinkolaiseihin, jotka bongasin Ombrellinon myymälästä. Mietin koko kevään ja kesän niiden ostamista pojille, mutta päädyin aina samaan lopputulokseen – en viitsi ostaa kalliita laseja lapsille, sillä ne häviävät tai menevät rikki aina ihan liian nopeasti.

Eilen vetäisin kuitenkin itselleni kuviteellisen litsarin poskelle. Lasten näön suojaaminen ei todellakaan ole sellainen asia jossa venytetään penniä. Juoksin sitten kaiken pakkaushulinan välissä keskustaan hakemaan laseja ja onnekseni Ombrellinoosta löytyi se samat malli, joita olin viime keväänä ihastellut. Hintakin oli ihan naurettavan pieni verrattuna siihen, että olin lasit jättänyt aiemmin ostamatta, mutta puolustuksena olin kuullut hinnan ekalla kerralla melko yläkanttiin väärin. Hintaa nillä oli siis alle 30 euroa kappale.

Izipizi ei ole minulle entuudestaan tuttu merkki, mutta olen kuullut sen olevan laadukas ja suosittu merkki etenkin Keski-Euroopassa. Lasten aurinkolasit ovat usein aika rumia ja omaan makuuni aivan liian värikkäitä. Tältä merkiltä löytyy kauniin klassisia malleja, kivoissa väreissä – myös silmälaseja sekä laseja aukuisille. Tässä Junior-mallissa on 100% uv-suoja sekä kumiset ja joustavat sangat. Joustavuuden, ajattoman mallin sekä muutenkin laadukkaan yleistuntuman takia uskon että tässä on pitkän käyttöiän lasit. Kunhan ne eivät vaan joudu hukkaan!

Ja ennen kun joku ihmettelee, kyseessä ei ole yhtistö, olen vaan tosi fiiliksissä kun pojilla on vihdoin hyvännäköiset laadukkaat aurinkolasit. Olivat muuten itsekin todella tyytyväisiä, Kaapo valitsi nuo tummemat ja Elvis nuo sinertävät.

Me jatketaan nyt matkaa, pojat ovat saaneet kuluttaa edergiaansa juoksentelemalla hikipäässä ja tämä välilasku olikin tosi hyvä veto. Suunnitelmissa meillä olisi nukkua koko seuraava lento, tai ainakin niin paljon kun mahdollista, jotta pääsisimme paremmin uuteen rytmiin kiinni. Huomiseksi olen ajastanut herkullisen tulevaan isänpäivään liittyvän postauksen ja palailen paremmin sitten kun olemme kotiutuneet päämääräämme.